Minä näen tässä sellaisen ulottuvuuden näissä sosialistien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin haastattelussa, että niiden leikkauslistojen keihäänkärki ei ollutkaan suunnattu Orpon hallitukselle, vaan siinä pelattiin jo omaa puolueen sisäistä valtapeliä. Ja kun iso Antti on valinnut vaikenemisen tien ja paennut vuorille, niin kyllä se tyhjä tila nopeasti täytetään.
Ja kyllä hallituksen kolme puoluetta, kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset välittömästi sivalsivatkin Nasimaa hänen leikkauslistoistaan, RKP sitävastoin on ollut hiljaa, ettei vaan polttaisia siltojaan sosialistien suuntaan, sillä jos hyvin käy, niin RKP pääsee myös seuraavaan sosialistihallitukseen vaaankieli puolueeksi mitä se on tässä nykyisessäkin koalitiossa, silloin on taas hyvä pitää lypsävä lehmä hengissä.
Nasima ajattelee, että ihan sama mitä kirjoitetaan, pääasia että kirjoitetaan.
Wille Rydman kun otti kantaa näihin Razymarin ulostuloihin, niin niiden totuuksien lukeminen otti niin Razimyaria luonnon päälle, että aikoo Willen vetää käräjille vihapuheesta.
Jos kaikki politikot toimisivat kuten Nasima, että jokaisesta kirjoituksesta ja lausumasta kun mielensä pahoittavat, niin huudetaan virkavaltaa apuun, niin silloin ei virkavalta ehtisi muuta tekemäänkään, kun olla politikkojen vaippoja vahtelemassa.
Sumasummaarum, sosialistien kolli kun on paennut vuorille, niin hiiret hyppivät pöydällä ja siinä voikin käydä niin, että ei ne hiiret laiskan kollin suuhun juokse.
Kaksi vuotta on varsin lyhyt aika maailmankaikkeudessa, mutta isolle Antille tulevat kaksi vuotta kuluvat tuskastuttavan hitaasti ja kun kansalaisetkin tulevat näkemään mikä on sosialistien todellinen, realistinen vaihtoehto nykyhallituksen politiikalle, niin se on se mikä se on ollut tähänkin asti, sitä ei ole, on vaan huuto köyhän kuolemasta.
Marini kun sai jo oman bile-Ilmarinsa suuren kaupungin pormestariksi, niin en varmasti kovin paljon väärin ennusta, että seuraava etappi Marinilla on saada Nasima sosialistivihreiden puheenjohtajaksi.
Jatkan vielä sosialisteista sen verran, että jos niin käy kuten oletan, että sosialistit jäävät seuraavissa eduskuntavaaleissa ilman pääministeriyttä, niin ennenkuin kukko on kolmasti kiekaissut, niin iso Antti lähtee vaihtoon muistelemaan loistavaa menneisyyttään, ja kukas se siellä muukaan nuijaa luuraa kuin Nasima.
( Leikkaa talteen )
RKP menee vaikka mihin hallitukseen, jos Folktingetin tuki tuplataan.
Kieltämättä demarien sisäinen vääntö on kiinnostavaa. On se ultraprogressiivinen siipi, ja sitten on perinteisempi puoli. Kumpi oikeasti voittaa?
Olen aiemminkin sen todennut, demareilla on palikat legolaatikossa sekaisin eikä sisäinen valtataistelu tahdo pysyä kannen alla.
Lisää on tulossa, uskokaa pois.
Kun demarit ja kepulit joutuvat tosissaan kantamaan vastuuta alueilla ja kunnissa, joista valtaosalla heillä on enemmistö, niin voipi olla aika totista naamaa julkisuudessa.
Tampereella on jo nyt nähty pormestarilla vakavampaa naamaa kuin mitä se oli Marinin kanssa Kesärannan saunailloissa ja, kun syksy saa niin saattaa saada Ilmarikin lisää murheita vaikkapa Nokia- areenasta.
PS taitaa nyt hakea kannatuksensa nousu moittimalla toisia – menikö Wille moitteissaan yli sallitun?
Ei mennyt, Wille totesi sen minkä kaikki politiikkaa seuraavat tiesivät jo entuudestaan, se, että afgaani veti herneen nenäänsä kertoo ainoastaan siitä, että osui ja upposi
Ryhmän kuittaa Nasiman ulostuksen varsin osuvasti:
”Harkitsen tekeväni rikosilmoituksen kaikista niistä, jotka arvostelevat somessa politiikkaani. En ehkä tee, mutta uhkailen julkisesti niin tekeväni. Pidän tekemäni politiikan arvostelua törkeänä, ja kaikilla asemaan katsomatta on vastuu välttää sitä.
Terveisin sisäinen demarini”
Wille puhui tymäkästi, mutta se oli kaikki politiikkaa, eikä mitään henkilön ominaisuuksia. Ei mahdu tuhannen kovimman poliittisen töräytyksen historiaan tässä maassa.