Perussuomalaisten nousun analyysini

Kieltämättä yllätyin kun uudessa gallupissa Perussuomalaiset oli palannut kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja ohittanut taas Keskustan. Prosenteissa nousu kannatuksessa oli myös selkeä. Radiossa joku hömelö tutkija arveli nousun syyksi Riikka Purran toimintaa valtionvarainministerinä. Hah, sen ansioista Perussuomalaisten kannatus on pudonnut, vain hard core perussuomalaiset olivat jääneet. Kannatuksen syitä pitää kyllä etsiä muualta.

Eikä kauaa tarvitsekaan miettiä kun muistaa miten hiljattain muuan Teemu Keskisarja kohautti TV:ssä puhumalla ”heikkolaatuisista maahanmuuttajista”. Asiasta nousi kohu ja Keskisarjaa syytettiin rasismista. Tällainen hyökkäys todennäköisesti tiivisti rivejä ja sai jotkut palaamaan Perussuomalaisten kannattajaksi ihan siitä syystä että hyökkäystä pidettiin turhana sievistelynä. Kun lisäksi media tarttui aiheeseen ja julkaisi lukuja maahanmuuttajien työttömyydestä ja tukien saamisesta niin Keskisarjan puheet saivat vahvaa taustatukea. Purran leikkaukset ja rikkaiden veronkevennykset sekä hiipuva talous jäivät varjoon kun alkoi ärsyttää muiden puolueiden  moralismi ja se mikä näytti tosiasioiden kieltämiseltä.

Keskustassa taas jostain syystä mentiin laukalle Palestiinan tunnustamisen kanssa ja Kepu hyppäsi samaan vankkuriin vasemmiston kanssa. Se saattoi alentaa puolueen kannatusta, kepulaiset ovat aika konservatiivisia ja vouhotus ehkä alkoi näyttää Hamasin terroristien suosimiselta. Ei se ainakaan lisää kannatusta näytä tuoneen.

Timo Haapalan kolumni aiheesta Ilta-Sanomissa oli ytimeen osuva: voiko surkean taloudenhoidon kuitata maahanmuuttopuheilla? Vastaus on että näköjään osittain voi. Teemu Keskisarja oli huolissaan puolueensa kannatuksesta ja päätti toimia, taktisesti näyttää olleen hyvä veto. Mahtaako vielä olla nousunvaraa vai tarttuuko suunta taas alaspäin ja onko Keskisarjalla vielä uusia ässiä hihassaan?

2 vastausta artikkeliin “Perussuomalaisten nousun analyysini”

  1. Hyvä analyysi.
    No ulospäin voidaan huudella, mutta hallituksessa mennään Orpon talutusnuorassa ja se näkyy ajanoloon kannatuksessa.

  2. Mielelläänhän sitä varmaan halutaan nähdä perussuomalaiset pelkästään maahanmuuttovastaisuudella ratsastavana puolueena. On houkuttelevaa yrittää typistää perussuomalaisten politiikka pelkäksi maahanmuuton vastustamiseksi, kun tässä vielä tuo yllä mainittu media komppaa vahvasti mukana.

    On totta, että perussuomalaiset vastustavat sellaista maahanmuuttoa, joka ei millään tavalla hyödytä maamme taloutta eikä auta esim. kasvavan kestävyysvajeen korjaamisessa. Ja tässä tarkoitan taloudellista kestävyysvajetta, en ikärakenteeseen perustuvaa väestöllistä kestävyysvajetta.

    Joten oliko Teemu Keskisarja pahastikin väärässä puhuessaan heikkolaatuisista maahanmuuttajista? Pitää muistaa, että Keskisarja ei tuominnut kaikkia maahanmuuttajia heikkolaatuisiksi, vaan hän otti esimerkikseen lähinnä Lähi-Idästä ja Afrikasta Suomeen tulevan maahanmuuton, joka on pääosin muuta kuin työperäistä maahanmuuttoa.

    Kun aikanaan luin noita avaajan mainitsemia median ulostuloja maahanmuuttajien työttömyydestä ja tukien saamisesta, niin kyllähän ne vahvasti tukivat Keskisarjan väitteitä. Suurinta työttömyys ja sosiaalitukien nostaminen oli juuri Afrikasta ja Lähi-Idästä Suomeen tulleilla maahanmuuttajilla ja heidän jälkeläisillään. Uutisointi perustui virallisiin tilastoihin, joten lienee niissä jotakin totuuspohjaa.

    Maahanmuuton tarpeellisuuttahan perustellaan nimenomaan sillä, että Suomeen saadaan laadukasta ja osaavaa porukkaa tekemään töitä ja osallistumaan hyvinvointivaltiomme ylläpitoon ja tätä ei tuo maahanmuutto Afrikasta ja Lähi-Idästä kovinkaan vahvasti tue.

    Samoihin aikoihin tuon Keskisarja -uutisoinnin kanssa luin Aamulehdestä artikkelin, jossa oli haastateltu yritysten, kauppakamarien ja elinkeinoelämän edustajia. Artikkeli koski Suomesta tehtyjä työvoiman rekrytointimatkoja ulkomaille. Haastatellut kertoivat, että matkat suuntautuvat pääosin Kauko-Itään. Osin myös Etelä-Amerikkaan ja tiettyihin entisiin itäblokin maihin.

    Yksikään haastatelluista ei maininnut, että rekrytointimatkoja tehtäisiin Afrikkaan tai Lähi-Itään. Miksiköhän ei?

Vastaa käyttäjälle Niilo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *