Päivitetty 8.12.2025 16:20
”Suomen pitää esittää anteeksipyyntö saamelaisille heidän
kokemastaan syrjinnästä, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.).
Orpo otti vastaan tänään (4.12.2025) saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportin, jossa luodataan valtion ja saamelaisyhteisöjen suhdetta ja esitetään toimenpide-ehdotuksia siitä, miten saamelaisten asemaa tulisi vahvistaa.
– Minusta on selvää, että anteeksipyyntö pitää tehdä. Mielestäni parlamentaarisen ryhmän, jossa on kaikki eduskuntapuolueet, ensimmäinen tehtävä on miettiä miten ja milloin anteeksipyyntö suoritetaan, jotta se on laaja-alainen ja arvokas, Orpo sanoi.- -” Yle blogi 4.12.2025 ”Suomen pitää esittää anteeksipyyntö saamelaisten kohtaamista vääryyksistä”.
Saamelaiskäräjälaki susi jo syntyessään?
Eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain uudistuksen täysistunnossaan 19.6.2025 äänin 150-27. Poissa oli 22 kansanedustajaa, tyhjää ei äänestänyt kukaan.
Kaikki paikalla olleet lappilaiset kansanedustajat äänestivät lain hyväksymistä vastaan. Kokoomuksen Heikki Autto sai puolueeltaan varoituksen. Perusuomalaisista Sara Seppänen ja Juha Mäenpää äänestivät lakia vastaan ilman puolueensa lupaa. (Heidät rökitetään sitten myöhemmin, jos rökitetään.)
Tuskinpa veikkaan väärin, jos sanon että eniten arveluttava pykälä uudessa laissa on alkuperäiskansamääritelmä, josta poistettiin polveutumisperiaate.
”Muste ei ollut uudessa laissa ehtinyt kuivua, kun Kittilässä järjestetyn Arctic Forumin tiimoilta saatiin jo kuulla koko joukko seuraavia vaatimuksia. Ensimmäiseksi tietysti yksinoikeus poronhoitoon (eli meidän muiden elinkeinovapauden rajoittaminen), Ilo-sopimus, teostomaksut aina jos joku käyttää lappalaiskoruja tai vaatteita ja käytännön veto-oikeus maankäyttöön, sitten pysyvät EU-edustus ja hurjimmissa visioissa tietysti itsehallintoalue.
Kysymys siitä, kuka saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa ratkaistiin mahdollisimman pienen ja
alueellisesti ja kulttuurisesti Lappia mahdollisimman huonosti edustavan vaihtoehdon mukaan. Nyt saamme kuunnella kuinka ikänsä etelän kaupungeissa eläneet someinfulensserit puhuvat ”meidän maista ja vesistä”, ja katsoa kuinka pohjoisten kuntien elinkeinot ovat valitusautomaatin vankeina.- –
Selvää on, että mikään tasa-arvo ei sillä toteudu, että etelän kaupungeista johdetut puolueet nostavat ulkomailta lainattujen poliittisten virtausten innoittamana Lapissa yhden ryhmän toisten yläpuolelle. Eikä sillä parane saamelaislakikiistassa voittaneidenkaan asema, sillä heidän edustajansa ovat tekemässä valitsijoilleen valtavan imagovahingon. – -” Lähde: Kittilälehti 2.7.2025 Akseli Erkkilä (keskustalainen kittiläläinen kuntapoliitikko).
Lopuksi.
”ILO-sopimuksen mukaan alkuperäiskansan määritelmän mukaan kieli tai etninen perusta ei ratkaise yhtään mitään, vaan polveutuminen. Nykylaissa oleva lappalaiskriteeri on polveutumiskriteeri, joka tulisi olla osana saamelaismääritelmää. Tekemällä ahdas määritelmä tai tulkitsemalla määritelmää vielä ahtaammin, täysin toisin kuin esimerkiksi Norjassa, varmistetaan vain se, että syntyy kaksi alkuperäiskansaa ja kaksi hallintojärjestelmää; saamelaiskäräjät ja statuksettomien saamelaisten kansalaisjärjestöt. Lakiuudistus on askel tähän suuntaan eikä tämä ole oikea tie. Statuksettomien saamelaisten asema jää liian heikoksi ja luvassa on vain ristiriitoja eri väestöryhmien kesken. Tämä olisi vielä estettävissä.” Lähde: Jouni Kitti, Internet, kirjoituksen otsikko ”Saamelaiskäräjälaki etenee” kesäkuu 2025.
2.7.2025 23:30
Taustaa: Tuomas sai puukosta kun ei puhunut koiralleen saamea.
Tuomas Keskitalo, 32, ei kuulu niihin, joille lappalainen on loukkaava sana. Hän sanoo olevansa ylpeästi metsälappalainen ja puolustaneensa niin sanottujen ”statuksettomien saamelaisten” oikeuksia jo ennen kuin joutui puukotuksen uhriksi 2015.
Metsälappalaiset katsovat polveutuvansa vuosisatoja vanhoista saamelaissuvuista, jotka ovat elättäneet itsensä luontaistaloudella jo ennen kuin Suomen Lapissa alkoi suurporonhoito 1700-luvulla.
Vaikka Keskitalo puhuu koiralleen suomea, ovat hänen juurensa syvällä Enontekiön Nunnasen kylässä, keskellä perinteistä saamelaisaluetta.
Keskitalo elää esi-isiensä tavoin luonnosta: poronhoidosta ja metsästyksestä. Häntä saamelaiskäräjät ei kuitenkaan vaaliluetteloon päästä. Myös korkein hallinto-oikeus on hylännyt hänen hakemuksensa.
Riita on uhannut paitsi Keskitalon henkeä, myös hänen elinkeinoaan. Hänen puukotuksestaan tuomittu mies kuuluu sukuun, joka on vaatinut Näkkälän paliskunnan jakamista aidalla kahtia.
Jakamisen kannattajien mukaan paliskunnan pohjoisosassa harjoitetaan ”perinteistä saamelaista poronhoitoa”. Keskitalon porot olisivat jääneet jaossa aidan eteläpuolelle, jossa niiden laitumet olisivat olleet kehnot.
Saamelaiskäräjät puolusti jakoa, mutta vuosien kiista päättyi kesäkuun alussa Keskitalon kannalta hyvin. Korkein hallinto-oikeus asettui tukemaan Lapin aluehallintovirastoa, joka ei hyväksynyt paliskunnan jakoa.
Keskitalo ei uskalla enää kulkea Enontekiön keskustaajamassa Hetassa Marianpäivän juhlissa lapintakki päällään. Joidenkin mielestä hänellä ei ole oikeutta käyttää saamelaisten perinneasua.
– Ei ne miehet niinkhään, vissiin meillä on liian leveät hartiat, että ne ei lähde koittamaan. Mutta naiset panthiin sitten. Tuntuu, että ne reppii silmät päästä, Keskitalo kertoo.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009626863.html
Perustietoa:mitä on saamelaiskiista?
https://jounikitti.fi/suomi/politiikka/saamelaiskiista.html
Syyt Ylä-lapin kiistaan.
https://jounikitti.fi/suomi/maaoikeudet/saamelaiskiista.html
Martin Scheinin jättää mainitsematta, että ILOn yleissopimuksen tarkoituksena on suojella järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella vanhaan tapaan eläviä syntyperäisiä kansoja, kun taas nykysaamelaiset elävät yhtä korkeatasoisesti kuten muutkin suomalaiset, syrjimättä ja vailla oikeusvajetta. Suomessa viimeinen perinteisellä tavalla elänyt saamelainen Uula Hetta kuoli syyskesällä 1992. Olisi odottanut, että suru-uutinen olisi ehtinyt jo Arkadianmäelle asti.
Parasta olisi, jos Eduskunta toteaisi yksiselitteisesti, ettei Suomessa ole ILOn yleissopimuksen tarkoittamia alkuperäis- tai heimokansoja, eikä heiltä ole niin muodoin mitään vallattu eikä ryöstetty, eikä palautus ole ajankohtaista, kun ei ole palautettavaa eikä kenelle palauttaa. Norjasta 1850-luvun jälkeen Suomeen muuttaneet porosaamelaisetkin ovat voineet vapaasti asettua suurine porotokkineen Inarin kalastaja- ja metsäsaamelaisten pyyntialueille. Kun ILO-sopimuksen ratifiointihanke, tai uskaltaisimmeko sanoa pelleily, näin saataisiin pois päiväjärjestyksestä ja Ylä-Lapin elämää häiritsemästä, olisi mahdollista rauhassa katsoa, mitä maaoikeuksia kenellekin laillisesti kuuluu. Se loisi myös vankan pohjan eri saamelaisryhmien tarpeitten kiihkottomalle huomioimiselle ILO-sopimuksen todellisten periaatteiden ja tavoitteiden pohjalta.
https://jounikitti.fi/suomi/maaoikeudet/vastinelk151114.html
Valitettavasti olet täysin oikeassa.
Tällä tekopyhällä saamelaislailla syrjitään törkeästi osaa perinteisistä saamelaisista ja annataan oikeuksia niille, jotka suurimaan ääneen ovat etujaan ajaneet.
Pohdin tätä saamelaisasiaa itsekin – mielestäni keskustelu on historiatonta. Saamelaiset eivät olleet ainoita joilla oli Suomessa vaikeaa 1900-luvun alkupuoliskolla. Kaikilla oli.
Käsittelin tätä videolla:
Kyuun video on täyttä rautaa. Kiitos!
Lasse Kallo
3.7.2025 .
Vähän taustaa kiinnostuksestani blogini aiheeseen.
Aluksi. Jouni Kitti, jonka kirjoitusta lainasin avaukseni lopussa (s..1943) on Inarin metsäsaamelainen, entinen saamelaispoliitikko: Saamenkieliseen Sapmelas-lehteen Jouni alkoi kirjoitella 1970-luvulla. Ko. lehden päätoimittajana hän toimi vuosina 1981-1998. Tämä rehti ja oikeudenmukainen J. Kitti tuli minulle tutuksi v. 2005, kun kansainvälinen Greenpeace-järjestö hillui Inarissa. Greenpeacen tarkoitus oli alkuperäiskansa-aatteella ratsastaen saada oma metsäsertifikaatti hyväksytyksi. Greenpeacelle tuli kuitenkin Inarista ajolähtö, kun muun muassa paikalliset metsurit perustivat oman ”vastaleirinsä”. (Ja etninen puhdistus jäi silloin tekemättä.)
Sitten.
Kun Greenpeacen aktivistit ottivat päivitystä Inarin keväthangilla, läänimme valtalehden, Lapin Kansan, yleisönosastossa käytiin kiivasta debattia aiheena saamelaispolitiikka ja Lappiin tilattu rikosluonteinen ympäristöjärjesto Greenpeace.
Jouni Kitin mukaan toispuolen saamelaisilla oli tarkoituksena Greenpeacen avulla tehdä etninen puhdistus: Inarin ja muiden alueiden metsäsaamelaiset oli tarkoitus polkea suohon.
Sinä vuonna Lapin Kansan yleisönosasto oli sakeanaan tietoa jos tuomaskuonaakin ko. aiheesta, ja osallistuin siihen debattiin itsekin omalla vaatimattomalla panoksellani.
Silloin sain niin paljon dataa saamelaisasiasta kuin myös poron elinkaaresta pälvivasikasta kirnuun asti, – että kiitin korkeinta siitä että asuin Kittilässä enkä Ylä-Lapissa (pitäköön tunkkinsa).
Itse olen tietääkseni suomalaisugrilaista rotua, mutta koska olen paljasjalkakittiläläinen, lienee minunkin suonissani ainakin muutama pisara saamelaisverta. Vaimoni taas on saamelaistaustainen, olisiko verenperinnöltään neljäsosasaamelainen (Kittilän saamelaisia).
Pääpontimeni tämän ketjun kirjoituksissa ei liity maan ja veren mystiikkaan (niin sanotusti), vaan haluun ja intoon parantaa maailmaa terveyteni ja mielialani sallimissa puitteissa.🙂
6.7.2025 .
Orpon hallituksen junailema saamelaiskäräjälaki on syvältä.
Esim. ”Lain valmistelussa on jääneet väestösuhteet selvittämättä; saamelaisten alueella asuu 3000 saamelaista ja muita kuin saamelaisia 13 000. Tämä väestösuhde huomioon ottaen uusin esitys käräjälain muuttamiseksi aiheuttaa sen, että kolmelle tuhannelle saamelaiselle tulee muut poissulkevia oikeuksia maihin ja vesiin. Ilman luotettavaa arviota esityksen vaikutuksista tämä tulee aiheuttamaan ennalta arvaamattomia vaikeuksia. Suomen valtio ei enää saisi mielin määrin vallita aluettaan, vaan kaikkien muiden olisi saamelaisten etujen turvaamisen vuoksi alistuttava monenlaisiin rajoituksiin.” – Jouni Kitti ”Saamelaisnatinalismi myyttien varassa”. Kesäkuu 2024.
Lasse Kallo
6.7.2025 .
Tämä moittimani uusi saamelaiskäräjälaki vaikuttaa olevan voitto paitsi todennäköiselle vähemmistön anarkialle enemmistöä kohtaan myös ainakin kahdelle vaikuttajaihmiselle, – RKP:n entiselle puheenjohtajalle Anna – Maja Henrikssonille ja ihmisoikeusprofessori Martin Scheininille -. Molemmat ovat huseeranneet asian eteen vähintäänkin ansiokkaasti (sarkasmia)!
”Molemmat ovat huseeranneet asian eteen vähintäänkin ansiokkaasti!”
Ei arvokkaasti, vaan totaalisen putkinäköisesti ja metsäsaamelaisia syrjivästi.
👍
Vääryyksistä pitää rangaista, ehkä myös suoruuksista ja koiruuksista.
Velimies istui iltaa muoniolaisessa kapakassa.
Pöydän seurue kohisi keskenään lappilaisiin kohdistuneista vääryyksistä. Erään mielipide oli, että pitäisi palata aiempiin käytäntöihin.
Velimies sanoi, että hänelle kyllä sopii, että ollahan tässä pirkkalaisia ja verojenkeräysmahdollisuus kyllä kiinnostaa.
Syntyi melkoista ajatusten vaihtoa seurueessa.
Kuten tiedetään, niin kalja kusettaa, niinpä Erkki siirtyi toimenpidehuoneeseen ja alkoi laskea laulellen vesiä. Tunsi sitten puukon kärjen lapaluidensa välissä. Loppui laulu ja katkesi veden lento ainakin toviksi.
Mutta tapansa tuntien arvelen hänen palanneen virnuillen pöytään.
Velimies toimi siinä valtavassa ”läänissä” terveystarkastajana. Työpaikan kahvipöydässä ihmetteli lappilaisten väkivaltaisuutta. Sanoi, ettei täällä Muoniossa ole yhtäkään kylää, missä ei ole miestä tapettu, nojaa – on sentään yksi kylä, siinä ei ole kuin yksi talo.
Porukka katsahti toisiinsa ja yksi sanoi, että kyllä siinä talossa asui kaksi veljestä ja juuri eilen toinen heistä tappoi toisen.
Pertti Pasasella oli Muoniossa loma-asunto. Sai kerran kuonoonsa. Siitä Ruonansuu sai aiheet lauluun: ”Lapin jätkä lyö outoa turpaan”
Koska itse olen kesyluonteinen en ole kohdannut Lapissa ongelmia.
Haaveena on tehdä Lappiin jäähyväiskiertue. Minulle lukemattomat paikat Suomessa ovat tulleet varsin läheisiksi. Tekisi mieli köpötellä Ounaksellekin ounastelemaan ja Sanalle saapastelemaan. Haltin juurella voisin käydä Norjan puolella. Sille tunturille en enää nousse. Ilmat oikulliset.
.
PS:n edustajalta rajua kritiikkiä hallituksen esitykselle – pukeutui poikkeukselliseen asuun
Saamelaiskäräjälaki herättää vastustusta myös hallituspuolueissa.
Lappilainen kansanedustaja Sara Seppänen (ps) aikoo pyytää perussuomalaisten eduskuntaryhmältä lupaa äänestää saamelaiskäräjälakia vastaan eduskunnan täysistunnossa. Hän siis vastustaa hallituksen omaa esitystä hallituspuolueen kansanedustajana.
Seppäsen mukaan yksikään Lapin kuudesta kansanedustajasta ei kannata saamelaiskäräjälain uudistamista hallituksen esityksen mukaisesti.
– Tämä on omantunnon kysymys ja identiteettikysymys, Seppänen sanoo IS:lle.
Seppäsen mukaan eteläsuomalaiset kansanedustajat eivät ymmärrä kysymyksen monimutkaisuutta ja historiaa.
– Eräs vihreiden kansanedustaja sanoi, että metsäsaamelaiset ovat satuolentoja. Mielestäni se oli todella törkeää ja väheksyvää.
Seppänen saapui tiistaina eduskuntaan metsäsaamelaisten puvussa, jota saamelaisten käsityöläisten yhdistys ei tunnusta saamenpuvuksi. Puku keräsi kehuja eduskunnan kuppilassa.
– Vähemmistö sortaa vähemmistöä, eikö niin, eräs kokoomuksen kansanedustaja kommentoi Seppäsen asuvalintaa.
Seppäsen mukaan hallituksen esityksestä on jätetty täysin pois metsäsaamelaiset. Hallituksen esityksessä saamelaiskäräjälaista poistetaan polveutumiskriteeri eli niin sanottu lappalaispykälä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011290396.html
Jos minut valittaisiin eduskuntaan, niin saattaisin mennä paikalle joka toinen päivä hiiapissa ja joka toinen päivä mustalaishameessa.
Älkää vaan äänestäjä!