On aika iloita talouskasvusta,
mutta politikot eivät voi paeta talouskasvun taakse.
Pari prosenttia ei ole oikeata kasvua
sillä työttömyys on pahasti miinuksella
ja vielä pitäisi tehdä lisää työttömiä monelta sektorilta?
Velanottokaan ei ole sanottavasti laantunut.
https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000012202196.html
Vippaskonsteilla yritetään peitellä niitä oikeita huolia joita on
tällä kaudella syntynyt?

Keskeistä on, että Purran hallitus ei enää johda toimintaa. Sitä johtaa Valtiinvarainministeriö, jonka johtavilla virkamiehillä on aivan omat, poliittiset, tavoitteensa. Siinä ei kansalaisten ettu ja hyvinvointi paljoakaan paina, koska kansalaiset eivät asiasta suurestikaan välitä.
Myönteiset ajatukset mahdollistavat talouden korjaamisen.
Kansa siitä lopulta kantaa vastuun. Hallitus antaa vain vinkkejä. Joskus oikeita, joskus vääriä.
”Kymmenille tuhansille työttömille määrätään karenssi – Tällaiset ovat tiukentuneet ehdot” AL tänään.
– Työttömyys ei vippaskonsteilla kohene. Oikea työllinen on se joka tulee palkallaan toimeen.
– Pirkanmaalla työttömyys kohonnut 40.000 henkilöön. Sillä henkilömäärällä pyörittäis melkoista firmaa, kunhan joku keksis mitä tuotetta ja mihin se vietäisiin?
– VM on kai lähinnä keksinyt miten voidaan leikata ja hallitus kertoo mitä ns asiantuntijat ovat taas ehdottaneet toimeenpantavaksi?
Työttömyyteen on keksitty 100 %:sti tehoava ”lääke”. Sitä käytettiin viimeksi 1965. Seurauksen oli viidessä vuodessa noin 50 000 uutta työpaikkaa teollisuuteen.
Lääke oli yksinkertainen: työajan jakaminen useammalle.
Jos Suomi nyt siirtyisi 4-päiväiseen työviikkoon nykyisin työehto- ja työsopimuksin, se maksaisi työnantajille noin 0 euroa ja vähentäisi valtiolle työttömyydestä johtuvia kuluja noin 5 miljardia euroa.
Meinaatko, että ihmiset tulisivat toimeen, kun palkka seuraisi työtuntien määrää?
100 % varmasti, jos säästö työttömyyskuluissa kohdennetaan tuloverotukseen ja tehdään esittämäni kaltainen veroremontti. Esitetty työpäivän lyhentäminen johtaisi keskivertotuloilla päivittäisen ansion laskemiseen noin kerroshapurilaisen hinnan, samalla kun palkansaaja saisi noin 45 vapaapäivää lisää vietettäväksi lasten ja perheen sekä mahdollisten harrasteiden parissa.
Tässä vertailussa tuo hamppari maksaa noin 6 – 7 €
Tosiasiassa palkansaajan ostovoima palaisi ennalleen parissa vuodessa ja alkaisi sen jälkeen nousta melko tasaisesti. Aivan samoin kävi tuossa -65 uudistuksessa.