Tekijä: Timo Lennart

Uskoisin että muutama kilo tuli lisää ylipainoa joulun jäljiltä. No, voihan kerran vuodessa mässäillä, kunhan se ei tule jokapäiväiseksi tavaksi. Tänään pakotin itseni 5 kilometrin kävelylenkille.

Huomenna aattona ja joulupäivänä pidän tämän läppärin suljettuna ja rauhoitun joulunviettoon. Palaan tänne tapanina kommentoimaan ja jos keksin omia blokiavauksia. Hyvää joulua kaikille ja pidetään läheisistä ja toisistamme huolta vaikka korona vähän rajoittaa.

Yhdysvaltojen hallintoelimiin suuntautunutta cyperiskua  Trumppi kommentoi, että siitä ei saa syyttää Venäjää, vaan Trumpin mukaan sen takana oli Kiina. Trumppi lausahti myös että hakkerointitapaus oli syynä hänen vaalitappioonsa. Mene ja tiedä.

Siskoni ja siskonmies toivat minulle tänään joulutervehdyksen.

Mieleni on nyt melko hyvä. Joulu tulee menemään perinteisen kaavan mukaan, paitsi haudoille viemään kynttilät en näillä näkymin tänä jouluna pääse koska ei ole kyytiä tiedossa.  Sytytän sitten kynttilät kotonani menehtyneiden läheisteni muistoksi.

Jouduin pyytämään naapurilta kassillisen tyhjiä tölkkejä jotta sain tänään ostettua vähän ruokaa.

Antoi kyllä, mutta maksan takaisin sitten kun mulla on parempi tilanne. (Ensi vuoden puolella) Itse olen viimeksi olutta ostanut yli kuukausi sitten, enkä silloinkaan montaa tölkkiä. Mutta talouttani rasittaa tupakointi, enkä ole pystynyt sitä kokonaan lopettamaan. Nyt tosin tupakointiini tuli pitkä tauko, kun ei ole varaa sitä ostaa.

Joulua kovasti jo odotan, kun silloin on luvassa kunnon ateria aattona ja joulupäivänä. Vanhempani ja veljeni pitävät siitä huolen.

Monet tuhannet eläkeläiset ovat saaneet tammikuun kansaneläkkeen jo nyt tileillensä. Yksi ystäväni soitti minulle ja ihmetteli miksi hän on saanut jo nyt eläkkeen tilillensä, kun sen normaalisti pitäisi tulla hänelle vasta 3.1, 2021. Neuvoin ystävääni että ei kannata alkaa tuhlailemaan, sillä muuten on tammikuussa tyhjänpäällä ja nälässä.

 

Tänä jouluna aion lukea sen, ennen pakettienjakoa. Veljeni tulee aatoksi ja joulupäiväksi minun luokse viettämään joulua. Veljeni on hartaasti uskossa, vaikka en itsekään ole ateisti, mutta oma uskoni ei ole vahva, kun olen epäilevä Tuomas, jos johonkin itseäni vertaan.

Taloyhtiön pienehkössä löylyhuoneessa meitä oli 5 ukkoa lauteilla aika timmisti  toisiamme vasten. Koronan ensimmäisen aallon aikana vuokrayhtiö sulki lenkkisaunan pois ja saimme pitää vain omat varatut vuorot. Nyt ei kuitenkaan vuokranantaja ole tehnyt samaa ratkaisua, vaan keskiviikkoinen lenkkisaunominen saa ainakin toistaiseksi jatkua.

Oliskohan äsken pitänyt löylytellä yksitellen, jokainen äijä vuorotellen. 🙂

Esim lumilautailua ja kumparelaskua; Olkootkin kuinka haastavia tahansa: Niissä minua häiritsee, että ne olivat jo syntyessään läpikaupallisia. Vähän pidän niitä hiphop-musiikkia kuuntelevien lajeina.

Iso-isäni Otto Airamo syntyi 1896 ja hänen puolisonsa (iso-äitini) Suoma Lahdessa 1911. Airamon perheen kotikaupunki oli Viipuri ja Otto työskenteli Viipurin rautatieaseman apulaispäällikkönä. Hän oli suojeluskuntalainen ja toimi samalla Hiitolan suojeluskunnan päällikkönä. Hän oli aktiivinen isänmaallinen ja kuului kaupunginvaltuutettuna IKL;n valtuustoryhmään. Talvisodan ja jatkosodan aikana Otto airamo hoiti junaliikennettä Viipurin ratapihalla, joka oli silloin Suomen toiseksi suurin. Evakkosiirtojen jälkeen Otto sai paikan Lahden rautatieaseman päällikkönä ja toimi tehtävässä vuodet 1945-1960. Perhe asui aseman vieressä päällikön talossa, joka on nykyisin yksi päijät-hämeen rakennussuojelukohteista. Nykyään siinä toimii kahvila, jonka seinällä on vanhoja kuvia Lahden rautatietoiminnasta.

Jatkosodan alussa 1941 suomalaiset joukot valtasivat Viipurin takaisin ja Otto palasi perheineen Kotikaupunkiinsa. Neuvostoliiton armeijan tuhoamispataljoona räjäytti Viipurin aseman ennen perääntymistään kaupungista, niin ettei rakennuksesta jäänyt kuin pieni pätkä tavara-asemaa. Tuo osuus on nähtävissä nykyisinkin paikallaan.

YÖLLÄ PITI LÄHTEÄ

Isäni Pertti syntyi talvisodan evakossa Vaasassa, jonne Viipurin naistensairaala oli evakoitu. Isäni toimi myös rautateillä nelisenkymmentä vuotta, eli koko työikänsä. siitä suurimman osan Lahden asemalla. Nykyään asuu eläkeläisenä Lahden ankkurin asuntoalueella. Airamoiden kotitalo Viipurissa oli saanut oudon muodonmuutoksen talvisodan jälkeen. Venäläiset eivät saaneet rakennuksen keskuslämmitystä toimimaan ja jokaiseen huoneeseen oli asennettu kamiina joiden savuputket oli vedetty ikkunoista ulos. Airamoilla oli myös kesähuvila Karisalmella 15 kilometriä Viipurista. Isäni muistaa karisalmen huvilalta evakkoon lähdön 1944. Kuorma-auto tuli noutamaan yöllä. Otto jäi vielä virkatöihin Viipurin rautatieasemalle.

Asemapäällikkö Otto Airamo toimi Viipurissa kesäkuun 20.päivään asti 1944 ja poistui kaupungista viimeisten sotilaiden ja siviilien joukossa hieman ennen kun Suomen lippu laskettiin linnan tornista ja viereinen linnansilta räjäytettiin. Neuvostoliiton etujoukot tunkeutui Viipuriin noin 20 minuuttia myöhemmin. Karjalan menetys oli iso-isälleni kova järkytys. Lipun laskun katsominen jotenkin sinetöi sen.

Veljeni Pekka Toimii tutkinnan johtajana Hämeen poliisin Lahden yksikössä ja vielä tällä hetkellä on myös Lahden kaupunginvaltuutettuna(KD) Hän on tutkinut siskoni Riitan kanssa Otto Airamon säilynyttä arkistoa.

Lähde: Lahden Seudun Uutiset