Tekijä: arvi.

Minulla ei ole nyt teille arvon ”Pirkkalaiset” esittää väitteeni todisteeksi mitään muuta tutkimusta kuin oma kenttätutkimukseni.

Kysymys on siis politiikasta, mistäpäs muusta, se kun on asia josta kerran luulin olleeni väärässä, kunnes huomasin erehtyneeni.

Sitten ”asiaan”, nimittäin, on suuri joukko niin kokoomuksessa, demareissa kuin keskustassakin niitä, jotka vastustavat niin sinipunaa, punamultaa, kuin kolmen suuren, eli edellämainittujen puolueiden muodostamaa hallituskoalitiotakin, kukin omista ja erilaisista lähtökohdista käsin.

Joten, jos kokoomuslainen ei huuda halle lujaata sinipunan, punamullan eikä kolmen suuren puolesta, niin varmin tae estää jonkin näiden kolmen vaihtoehdon valtaannousu on äänestää perussuomalaiset maan suurimmaksi puolueeksi. Tämän saman neuvon annan myös demareita ja kepua aikaisemmin äänestäneille.

Nimittäin, perussuomalaisten pääministeriys takaisi sen, että nämä kolme edellämainittua vaihtoehtoa tulisi haudatuksi ja  kokoomukselle, demareille kuin kepullekkin jäisi kova kilvoittelu siitä, että kuka pääsee valtiovarainministeriksi Purran halitukseen, kuka kynnysmatoksi ja kuka sitten omin käsin onneen oppositiossa.

Kyllä Purran hallituksessa on hyvä olla kynnysmattonakin, kyllä se aina opposition orret voittaa, joten äänestämällä perussuomalaisia, Suomi voittaa aina.

Joten, tuleva hallitus olisi joko Purra/Kaikkonen tai Purra/Orpo ja jos Lindtmankin irtautuisi mailmanparannus höpinöistään nostamaan housuihin vajonneen selkärankansa suoraksi niin sitten Purra/Lindtman.

Helppoa kuin heinän teko.

Jos nyt annan tällaisen oman raakavedokseni, eli arvioni mitä kansalaiset ajattelevat nykyisestä tilanteesta niin meillä omien rajojemme sisä kuin ulkopuolellakin.

Hyvin voimakkaana on kansalaisilla tunne ( oletus ) että tämä kulunut kolme vuotta on ollut vain pahaa unta ja kun ensikevät koittaa, niin painajainen poistuu ja palataan taas vanhaan hallintomalliin, jossa persut seuraa katsomosta, kuinka taas ollaan  kaikki muut yhtä suurta sosialidemokraattista perhettä neljän painajaisvuoden jälkeen.

Samoin ajatellaan myös ulkopolitiikan osalta, että Trumpin kausi tulee olemaan neljän vuoden painajainen , että kun hänestä päästään, niin taas palaa Amerikkakin vanhalle manteereelle siivoamaan meidän sotkujamme.

Paljon puhutaan, että siitä on jo niin pitkä aika kulunut kun Suomalainen laskeutui alas puusta, että meitä ei enään kyetä aivopesemään minkään toteemien ja ismien kumartajiksi mutta………

…..itse katson, että se että olisimme puusta laskeutuneet, niin esimerkit osoittavat kyllä, että olemmekin nousemassa yhä ylemmäksi kohti latvustoa, tästä kädenlämpöisenä esimerkkinä on se, että kuinka helppoa on  puussa olevat aivopestä maassa olevien toimesta  persu ja Trump vihaan.

Satuin eilen kohtaamaan paikallisessa ”Esson baarissa” yhden henkilön, joka työskentelee epäsäännöllisen säännöllisesti demareiden sylttytehtaalla, omian sanojensa mukaan sellaisena jokapaikan höylänä.

Otin siinä sitten puheeksi nämä demareiden puukkolitat, jossa hipaisuja ei lasketa, eli millä ilveellä Lindtman/Tuppurainen sai tämän puolueen kapinaryhmän vaijennettua, kun Tuppuraisen pelolla johtamista käsiteltiin.

Tähän kapinaryhmä koostuu pitkälti samoista henkilöistä jotka olivat jo rajalakia ja Ottavan sopimuksesta irtautumista vastaan.

Sitten tämä henkilö sanoi, että tämä kapinaryhmä hiljennettiin lupaamaalla heille seuraavasta hallituksesta muutama ministerin paikka, nimiä hän ei maininnut, mutta itse ajattelin siihen kuuluvaksi Razmarin, Harakan, Kiurun, Gephardin, Mäkysen mm.

Jos on ollut mediat jo vuosi ennen vaaleja julistamassa demareille varmaa pääministerin paikkaa, niin kyllä siihen näkyy olevan  luja usko edellisen kuultuani Lindtman/Tuppurainen kaksikollakin ja yleisesti jo kirkoissa kuulutetaankin Tuppuraisen nousevan maamme seuraavaksi ulkoministeriksi..

Ja jos näin käy kuten ennustellaan, niin varmasti Stubb on mielissään, että enään ei tarvitse hänenkään olla Utvassa ns. persujen ja kristillisten panttivankina, vaan pääsee tovereiden kanssa toteuttamaan maailman parannustaan ilman näitä kahta  kotimaista kristillistä kivirekeä.

Mitään dokumenttia minulla ei ole esittää demari keskusteluni perustaksi, joten vastuu siirtyy kuulijalle.

Nyt ei sitten enään tarvittakkaan muuta kuin se demareiden vaalivoitto ja se, ettei sanonta, ”älä nuolaise ennenkuin tipahtaa” toteutuisi heidän kohdallaan.

Ei asiat  koskaan niin huonosti ole, etteikö ne  huomenna voisi olla vieläkin huonommin.

Minua ei sitten vähääkään huoleta Trumpit eikä Putinit, minä olen huolissani mitä tapahtuu Suomessa v.27 eduskuntavaalien jälkeen, olipa tai olipa olematta vallassa Trump tai Putin.

Sillä jos nyt seuraavissa eduskuntavaaleissa käy kuten Gallupit ennustavat, että Kansanrintamahallitus palaa neljän oppositiovuotensa jälkeen valtaan, niin se tietää sitä, että kaikki se uudistustyö mitä nykyinen Orpon hallitus on tehnyt suomineidon henkisen ja fyysisen kunnon parantamiseksi, niin se tuhotaan Kansanrintamahallituksen toimesta.

Tässä leikissä on Trumpin ja Putinin keskinäinen hulluus tai hulluttomuus melko pieniä silahkoita joulukaloiksi, kun Kansarintamahallitus jakopolitiikallaan roiskii vähät varamme pitkin maakuntien mahoja, eli kylvämiseen soveltumattomia peltoja hokemalla, että se mikä ei tapa… niin vahvistaa.

Se mitä edellinen Kansanrintamahallitus Marinin johdolla sai aikaan taloudellista vahinkoa maallemme, niin se on kuitenkin vähäistä siihen verratessa, kuinka alhaiselle tasolle se moraalittomuudessaan eteni maamme kristillisten arvojen poljennassaan, sillä jos kansalaiset joutuvat  turvautumaan itsesensuuriin, eli sulkemaan suunsa monikulttuuri-terroristien pelossa.  Sellainen hyvinvointisuomi on tuhoon tuomittu, joka haluaa oman maansa kristillis kansalliset, kalliolle rakennetut kivijalat vaihtaa ulkoa tuotettuihin, hiekalle rakennetuihin savijalkoihin.  Tätähän se tietää Kansanrintama.

Olisi nyt kuvitellut Marinin neljän vuoden sirkustelun riittävän pitkäsi aikaa kansalaisille, mutta mitä vielä, nyt taas huudetaan kitalaki punaisena sorretun voimaa takaisin valtaan Kansanrintaman muodossa ja uskotaan, että kansalaiset eivät leipää tarvitse, sirkushuvit kyllä elättää.

Kyllähän politiikassa yleensä aika heikot lähtökohdat on sellaisilla kansanedustajilla, jotka vaihtavat puoluetta kesken eduskuntakauden.

Paras esimerkki on varmasti Siniset,  jotka kaikki putosivat seuraavissa vaaleissa eduskunnasta ( mm. viisi ministeriä ) jätettyään perussuomalaiset.

Par´aikaakin eduskunnassa tapahtuu, kun perussuomalaisista kepuun loikkasi Polvinen ja ei tarvitse olla suurikaan ennustaja niin tietää, että ei tule valtakirjaansa uusimaan ensikevään eduskuntavaaleissa, jos nyt ehdokasseulaa läpäiseekään kepussa.

Mutta on kaksi ehdokasta joilla on hyvä tulevaisuus eduskunnassa, toinen vaihtoi poliittisen kotinsa kokoomuksesta perussuomalaisiin ja toinen jätti puolueen jonka sanotaan pettävän aina.

Kysymyksessä on siis Rydman ja Aittakumpu.  Rydmanista  veikkailaan jopa median taholta puheenjohtajaa  Purran jälkeen ja jos perussuomalaiset seuraavassa hallituksessa ovat, niin molemmat ovat persuarvoiltaan parasta A-luokkaa ministereiksi.

Rydmankin on sanonut kuten myös Aittakumpukin, että he ovat olleet sydämmeltään aina enempi perussuomalaisia kuin kokoomus/kepulaisia ja nyt he voivat olla puolueessa jossa katsotaan mies eikä nuttu.

Purra kyllä johtaa puoluetta vielä vuoden 27 eduskuntavaaleihin, jossa hän tavoittelee pääministerin salkkua.  Mutta kävi nyt vaaleissa hyvin tai huonosti perussuomalaisten osalta, niin yksi asia minulla saa hymynkareen nousemaan suupieleeni kun ajattelen, että minkähänlainen irvistys löytyy kokoomuslaisten suupielestä sen jälkeen, jos  Rydman nouseekin johtamaan Purran jälkeen perussuomalaista puoluetta.

Yksi asia minua on vähän ketuttanut  kun mietin, että miksi Halla-aho ei lähtenyt hallitukseen ministeriksi, vaan siirtyi politiikan ulkokehälle puhemieheksi.

Siinä voi käydä niin, että Halla-aholta jää valtakirja uusimatta vuoden päästä pidettävissä vaaleissa, kun äänestäjät kokevat että hän väisti vastuuta, vaikka on sitä aina ollut kaksin käsin hamuamassa.

Minä en pidä puhemiehen virkaa tärkeänä oman puolueen kannalta ja ehkäpä siihen pyrkivillä onkin tavoitteena kasvatta omaa varallisuuttaan poliittisen varallisuuden kustannuksella.

Toivotaan että tulevien vaalien jälkeen perussuomalaisista ei tule eduskunnan puhemiestä, sillä se lankeaa toiseksi suuremmalle puolueelle. Toivottavasti perussuomalaisista tulee ensimmäin varapuhemies, sen saa suurin eduskuntaryhmä.

Olen tällaisena yhteen suuntaan tahkoani pyörittävänä useasti fundeerannut ja ihmetellyt, että miksi Suomea muut nimittävät maailman onnellisimmaksi maaksi, jossa elää maailman onnellisimmat ihmiset.

Mutta sitten minulla välähti, että sellaiset jotka Suomea näin ylistävät, niin heillä lienee kyllä ketunhäntä kainalossa tai sanoisinko oma lehmä ojassa,…sillä…..

…..he ovat huomanneet ihan käytännön tasolla sen, että kun Suomea oikein kehutaan ja ylistetään milloin mistäkin, niin Suomi kyllä sen jälkeen on valmis antamaan omistaan muille vaikka ne viimeisetkin siemenpernansa ja tuhkatkin pesästään huolimatta siitä, että oman maan köyhät näkevät vilua ja nälkää.

Suomea on sanottu myös EU.n  mallioppilaaksi ja suomalaiset tämän statuksen säilyttääkseen ovat olleet ja ovat jatkossakin valmiita avittamaan muiden valtioiden hyvinvointia oman hyvinvointimme kustannuksella, pääasiahan on että Eu.lle ei pyllistetä, pyllistetään mieluimmin itselle, vain siten säilytämme sen onnellisuutemme muiden silmissä, vaikka nurkan takana he nauravat katketakseen meidän hyväuskoisuuttamme matkallaan  pankkiin.

En nyt ota kantaa puolesta enkä vastaan tähän Ukrainan sotaan liittyen, mutta siinäkin olemme valmiita kärsimään EU.n budjettikomission parkeeraamisen Hotelli Torniin ja heidän ruoskaniskunsa kansalaisten selkäpiissä, kuin luopumaan ”Talvisodan hengestä” Ukrainaa auttaaksemme….velkarahalla.

Demareiden alamäki on alkanut, kun kansalaisille on vihdoinkin paljastunut se, että demareilla ei ole minkäänsorttista poliittista vaihtoehtoa nykyisen hallituksen politiikalle.  Eihän se ole mikään vaihtoehto että vastustaa  ja ampuu kaikkea mikä liikkuu, kolme vuotta se on uponnut  kuin kuumennettu naskali  medialukutaidottoman kansan orvaskesiin, mutta ei sentään enään neljättä, sillä eihän kansalaiset sentään ikuisesti pysy sokeina ja mykkinä demareiden ”vaihtoehdolle”.

Nyt sitten Lindtman lähti vielä myötäsukimaan Tuomiojan ja Heinäluoman ulkopoliittista linjaa ja se jos mikä on varma tae laarin voimakkaasta alenemasta, sillä näillä kahdella on kyllä sen verran korkea profiili Putinin politiikassa, että siinä Lindtman kyllä antoi itse itselleen kuoleman suudelman, kun valitsi neivonantajakseen  YYA hengenheimolaiset soturit.

Sisäpolitiikan osalta Lindtman teki suuren virheen, kun lähti tukemaan Tuppuraista ja haukkumaan ryhmässä sellaisia tappuraisia, jotka eivät hyväksyneet Tuppuraisen hajoita ja hallitse linjaa.  Silloin kun poliittinen vastustajat tulee oman puolueen sisäpiiristä, niin se on varma merkki myös äänestäjien karkoittamiseksi.

Siinä se demareilla on kova työ vielä viimeisenä vuotena, pyrkiä estämään Lindtmanin sammakot, mutta ei se tietenkään maailman tappiin ole estettävissä, sillä eihän se Tuppurainenkaan aina ole Anttia kädestä kiinni pitämässä, sillä kattilassa vesi pian kiehuu sammakon uintiliikkeiden tihentyessä.

Oma valistunut arvaukseni ( tietoon perustuva kenttätutkimus ) on, että nykyinen 25% demarikannatus on jo lähtenyt sulamaan samaa tahtia keväthankien kanssa ja olenkin antanut itselleni kertoa, että seuraavassa Ylen Gallupissa Huhtikuun alussa prosentit demareille ovatkin  lähempänä 20 kuin 25% ja lumipallo sulaa kuukausi kuukaudelta kohti vaaleja mentäessä.

( Leikkaa talteen )

”Herraonni” aina ollut, melko hyvä Suomessa, kaapin paikan miehet, naiset, yhdes voineet sopia.

Mutta kyllä yhden kerran, herraonni hylkäsi, viisi naista kansan verta, maljoistansa kittasi.

Marini se oli tähti, joka kansan sokaisi, krokotiilin kyynelillään, pyhimykseks kohosi.

Saarikko se kehyksiä, paukutteli huolella, raha arkku nollakorost`, tyhjyyttänsä kumisi.

Ohisalo tavoitteli, Ruotsin tietä meillekkin, ulkomaista rikkautta, köyhän Suomen onneksi.

Anderssoni kolutusta, lähti heti muuttamaan, kirjoitus ja lukutaito, älylaittein korvataan.

Henrikson se oli oman, rasisminsa vankina, kallon mittaamiset tuppaa, unohtumaan Majalta.

Nyt on onneks viisikosta, päästy ihan kokonaan, Marinikin  kapitaalin, kammareissa kukoistaa..

Ohisalo, Andersson ja Henriksonkin tottakai, muilla mailla vierahilla, kukaan kaivanne ei lain.

Saarikko se ei nyt sentään, ulkomaille lähtenyt, vihree oksa löytyi vaikkei, laskutaitoo kiitelty.

Kyllä meillä naiset hyvin, päättäjinä pärjäävät, muttei kestä kuvastinkaan, viiden naisen kysellä.

Kyllä näiden viiden naisen, jälki työn olt`kamalaa, silti vielä jotkut heitä, sorvin ääreen kaipoaa.

Iso Antti sanoo että, jos hän pääsee päättämään, jarrupoljin lienee turha, ”Aatun” kaasu vähentää.

Onhan sitä vaaleja aikaisemminkin maassamme siirretty(korona) tai jopa poikkeuslailla v.73 vaaran vuosina Kekkosen jatkon varmistamiseksi.

Mutta nämä olivat kuitenkin mitättömiä uhkia siihen verratessa mitkä nykyään maatamme uhkaa ja siksi ehdotankin että…….

…..Nyt ei pidä nykyisen hallituksen jatkoa lähteä vaarantamaan vaaleilla, sillä uhkana on, että valtaan nousisi sellaiset isänmaavastaiset voimat, jotka alistaisivat suomineidon EU.n mafioosien ja islamilaisten koraanipedofiilien raiskattavaksi.

Nyt pitääkin hallituksen eduskunnassa olevan enemmistönsä turvin siirtää ensikevään vaaleja niin pitkälle tulevaisuuteen, että tämä isänmaavastaisten uhka saadaan eliminoitua, parhaiten se onnistuu vain kansalaisten järkiintymisen kautta.

Kyllähän se kansan järkiintyminen muuttui Natomyönteiseksikin melkein yhdessä yössä ja kyllä se muuttuu myös siltä osin, että isänmaavastaiset pidetään jatkossakin turvallisesti oppositiossa sitten kun uusiin vaaleihin mennään.

Suomalaisista on tullut, mutku mutkun toistajaa, sekä myöskin sitku sitkut, sanontoja koristaa.

Maassa kyllä  kaikki olis, onnelliset onnessaan,  MUTKU  meitä sini-mustat, vievät kohti tuonelaa.

Rajat, ovet  ikkunatkin, voitais jälleen avata,  MUTKU  persut pelkää että, Kelaan marssii tulijat.

Koettakaa  vielä köyhät, vuosi kestää kyykyssä,  SITKU  ”Antit” pääsee valtaan,  alkaa leipä levetä.

Rahaa sekä rikkautta, valtiolla kyllä on,  MUTKU  Purran takapuoli, arkun päällä tiukas on.

Velatkin ne saataviksi, vuoden päästä muutetaan,  SITKU  pääsee vasemmisto, kirjanpitoo rukkaamaan.

Ameriikka on se pahan, valtakunta nykyään,  SITKU Trumpin ”tappaa” joku, palaa Woke elämään.

Suomi ensin höpinöille, loppu tulee aikanaan, SITKU  saadaan suomineito, anteeks pyytään oloaan.

MUTKU  yksi este vielä, pitää kansan ylittää, vaalikopis SITKU vaihtuu, punaviivan vedäntään.

Siitähän se taasen alkaa, hyvinvointi Suomessa,  SITKU  kepun kynnysmattoon, vasen pyyhkii koipensa.