Tekijä: arvi.

12  vuotta Sauli, asui Mäntyniemessä, nyt ne suuret saappaat polttaa, kandidaattein mielessä.

Kolmas kerta toden sanoo, sitä hoetaan, mutta taitaa Haavistoa, maitojuna odottaa.

Rhenille se paras paikka, lienee savossa, siellä voi hän potkiskella, omaa maalia.

Stubbiakin Saulin saappaat, kovin kiinnostaa, mutta vaalein jälkeen palaa, saapasmaahan opettaan.

Urpilainen ikövöi jo, kovin Afrikkaan, helmikuussa kommissaari, palaa tienaamaan.

Halla-ahon Jussi varmaan, virkaan pätevin, Saulin saappaat liian pienet, Jussin kinttuihin.

Puhemiehen helmikuussa, paikka vapautuu, Mäntyniemeen Jussin muutto, hyvin luonnistuu.

Turvallisin mielin kansa, jatkossakin olla voi, Saulin jälkeen tulee Jussi, aurat aseiksi kipunoi.

Aaltolan ma meinasin nyt,  ihan unohtaa, mutta eipä taida kansa, UPIN miestä kukittaa.

Andersson ja Harkimo ja Esayjakin tottakai, mutta lienee kovin vähän, prosenntteja helle vain.

Hyvin menee………… mutta menköön.

Ei voi olla ihmettelemättä, kuinka eduskunnassa kuin eduskunnan ulkopuolellakin vuodesta toiseen hakataan päätä mäntyyn ja mitä lujempaa isketään niin sitä enempi se sattuu.

Kyse on tietenkin perussuomalaisesta petäjästä, johon vuosien saatossa on kukin vuorollaan päänsä iskenyt ja kirveensä tylstyttänyt.

Minua huvittaa, kun oikeisto voitti vaalit niin huudettiin, että nyt pitää päästää persutkin vastuuta kantamaan hallitukseen.  Olettivat tietenkin että persut olisi hallituksen heikoin lenkki ja se hajoaisi ennen kuin muste kunnolla olisi ehtinyt kuivumaan hallitusohjelman kirjauksista.

Kaiken sortin politiikan tutkijat ja median mannekiinit ovat jo vuosia odotelleet kutsua persujen hautajaisiin, mutta moni hautajaisia kokottava onkin jo kasvamassa poliittista koiranputkea.  Soinihan yritti järjestää puolueensa hautajaiset, mutta taitaa olla niin, että siitä porukasta ei jäänyt muuta jäljelle kuin sininen rinki oman  persauksensa ympärillä.

Nyt on kokoomuskin joutunut/saanut ottaa lusikan kauniiseen käteensä ja lopettaa perussuomalaisten demonisointi, sillä persuja vastustamalla kookoomuskin tietää, että sen polun päässä odottaisi punainen vaara.

Kyllä Orpokin saa olla tyytyväinen, että Riikka Purra on se joka häneen valaa uskoa hänen heikkona hetkenään ja sanoo että lopussa kiitos seisoo.  Näyttäköön Gallupit mitä hyvänsä, niin tekemättä ei voi jättää, jos sen tekisimme, niin silloin kyllä pettäisimme niiden tahdon jotka meidät vastuuta kantamaan äänestivät.

Saas nyt sitten nähdä mihin SAK kykenee hallituksen/persujen kaatotalkoissaan, kun eduskunnassa toiset toverit ovat jo menettäneet kuulonsa omassa kiljunnassaan.

Eletään mielenkiintoisia aikoja, kun ulkorajoillamme vaanii uhka ja sisäpolitiikassa demarit eivät uskalla nostaa kissaa pöydälle, peläten puoluesihteerinsä toistavan vanhat temppunsa.

Tuli tässä aamukahvia hörppiessäni mieleen yksi ajankohtainen asia tämänhetken Suomessa. Kun nyt tämä ulkoparlamentaarinen vasemmistokorporaatio uhkaa laittaa Suomen kiinni yleislakolla, jos maamme vaaleissa valittu eduskunta ja sen enemmistöön nojaava hallitus ei muuta hallitusohjelmansa kirjauksia korporaation haluamaan suuntaan.

Sitten aasinsiltaa jatkan siihen, että olisiko, vaikka se ei presidentin valtaoikeuksiin kuulukkaan, niin Niinistöllä ja hänen 99% kansansuosiollaan  ”oikeutta” puuttua tämän umpisolmun aikaisemiseen, kuten Kekkonen seitsemänkymmentä luvulla teki.

Hyvin voisi Sauli vielä vallassaolonsa viime metreillä laittaa elämänsä risaiseksi ja pöyhäistä tätä korporaation paskatunkiota pohjia myöden, uskon että sillä saataisiin kiehuva veri  liikkeelle ja vähän jäähtymään vasemmistokorporaatin suonissa.

Onhan tämä nyt uskomatonta, että Suomen hallituksen  ja perustuslain yli kävelevät kaikensortin vasemmisto ideologian kyllästämät apulaiskanslerit ja SAK.n  lakkokenraalit mennen tullen, toinen haluaa rajat auki taivasta myöden ja toinen haluaa Suomen laittaa kiinni.

Joskus sitä tulee Kekkosta ikävä, sillä näille oman napansa ympärillä tanssahteleville marginaaleille tulisi näyttää missä nurkassa se kaappi seisoo, eikä hyväksyä uikuttavien pillipiipareiden aisalle kakkimista markkinapäivänä.

Vähän hälyyttävää viestiä sain kuulla yhdeltä hallitusta lähellä olevalta, että Orpon suunnalta olisi jo halua löysätä vähän kuolaimia korporaation suussa, mutta Purra haluaa entisestään niitä kiristää, muuten tavoitteet valtiontalouden tasapainoitus suunnitelmista hukataan lopullisesti.

Kun kuuntelee tätä jatkuvaa narinaa ja valitusta, että kuinka huonosti minulla/meillä menee ja kaikki mikä itseltä puuttuu niin se täytyy saada.

Minä taas toivon, en sotaa, mutta niin kireät ajat että loppuisi tämä materian ihannointi ja ruuassa ja juomassa piehtarointi.  Nykyään näkyy olevan monilla, että eletään syödäkseen, kun sodan ja sodanjälkeiset sukupolvet söivät elääkseen.

Kun ajatellaan minkälaisessa yhteiskunnassa meidän isämme/äitimme ja isoisämme/isoäitimme  sodanjälkeisissä vuosikymmenissä joutuivat elämänsä kynnyspuut rakentamaan, kun kaikesta oli pulaa ja ruokakin oli kortilla.

Ensiksi miehet rintamalla ja naiset kotirintamalla pelastivat maamme joutumisen ryssän ikeeseen ja  sodan päättymisen jälkeen he kasvattivat suuret ikäluokat ja näiden raivaajasukupolvien ansiosta meillä on nyt hyvinvointiyhteiskunta.

Mies kun tuli sodan päätyttyä kotiin rintamalta niin häneltä kysyttiin, että mikä oli se toimi jota ensimmäiseksi teit kotiin palattuasi, johon mies vastasi, että rakastelin vaimon kanssa.  No, sitten kysyttiin että mikä oli se toinen asia mihin ryhdyit kotiin tultuasi, niin hän vastasi että rakastelin vaimon kanssa.  Siitä haastattelija jo vähän siuvaantuneena vielä tiedusteli sitä kolmatta asiaa johon mies kotiintultuaan ryhtyi, niin mies vastasi että otti repun pois selästään.

Rintamamiehet ja kotirintaman naiset pelastivat itsenäisyytemme ja rakensivat vielä sen hyvinvointivaltion perustan, josta nyt saamme nauttia.

Isot perheet sodan jälkeen oli yleistä ja monissa ruokakunnassa oli kymmenen lasta, niin myös meillä ja siihen päälle vielä mummot ja ukit ”lapsenlikkoina” ja puhdetöiden ja askareiden tekijöinä, mutta koskaan en kuullut että olisi rahasta saatikka sen puutteesta puhutta vaikka tiukkaa olikin.  Ruokaa riitti pöydässä, eikä varmasti ostettu sellaista mitä ei välttämättä tarvittu ja elettiin muutenkin kaikessa suu säkkiä myöden.  Ei ollut viikorahoja mukuloille jaettavaksi ja jos nyt karkki ja jäätelörahan sai, niin se oli omalla työllä ansaittu naapurin pernaa nostamalla tai tappipoikana isojen talollisten heinäpelloilla. Monet kesälomani alakouluikäisenä olin naapurissa olevalla sahalla taaplaamassa ja purua lapioimassa.  Sahan omistaja antoi meidän viedä puruja pehmukkeeksi seiväs ja korkeushyppypaikolillemme.

Nykyään ei muuta kuin valitetaan ja nyt hyvinvointiyhteiskunta onkin muuttunut/muutettu pahoinvoivaksi liiallisesta hyvinvoinnista, jossa materia ja raha on se arvo, joka on onnen tae.

Sitä sanotaan, että kun rikkaus tulee sisään ovesta, niin samalla lentää rakkaus ulos ikkunasta.

Jumala kun paratiisissa antoi ihmisillä kaiken mitä he tarvitsivat, jossa pöydät notkuivat herkkuja ja mistään ei ollut puutetta.  Mutta joka päivä kun Jumala pöydän kattoi niin hän toi pöytään myös kannellisen astian ja sanoi, että tätä kantta ette saa koskaan avata.. Pitkään siinä elettiin kantta nostamatta, mutta kaikesta hyvästä mikä heillä oli, niin silti utelijaisuus ja odotus jostain vieläkin paremmasta saatta kannen alla olla, joten he nostivat kannen ja sieltä hyppäsi valtava rotta ulos ja samalla he joutuivat ulos paratiisista Jumalan käskyä rikottuaan.

Rahasta on tullut rengin asemasta isäntä taloon ja kuten nyt nähdään joka paikassa yhteiskunnassamme, niin sen nimeen huudetaan ja vannotaan kaiken ratkaisijana ja Raamattua käytetään kärpäslätkänä vääräuskoisten liitsaamisessa.

Tuli eilen seurattua itsenäisyyspäivän juhlintaa, tai sanoisinko riehuntaa Helsingin kaduilla televisiosta käsin.  Itse olen niin laiska ihminen, että vapaa-aikaani en ole vielä tähän ikään mennessä lähtenyt millekkään rauhanmarsseille saatikka mielenosoitusmarsseille tuhlaamaan, jonnin joutavaa touhua.

Mutta sen voin sanoa vaikka en paikalla ollutkaan, että kun sanotaan että hulluuden ja viisauden raja on veteen piirretty viiva, niin näiden jotka riehuivat ”Natsit pois Helsingistä” tunnusten alla, niin siinä kyllä näin itse yksinkertaisena tahkonkääntäjänä uskallan sanoa, että se raja heitti kyllä melko reippaasti  heidän kohdallaan sinne huulluuden tontille.

Minulle tuli sekin mieleen kun näitä ”Natsinkarkoittajia” katselin ja kuuntelin, että heille on taittu syöttää jonkinsortin sienikeittoa ennen kokoontumistaan, josta oli seurannut hallusinaatiollinen joukko transsi.

Itse olisin turvallisuudesta vastaavana ottanut matkaan tykin(vesi) jolla olisin ruiskuttanut hihhuleiden niskaan raikasta vettä, kyllä siinä äidin pikku mussukat olisivat äkkiä lähteneet viipottamaan kotia kohti, jossa äiti olisi voinut  lapsukaisten vaipan vaihtaa ja vielä niistä räkä pois heidän poskeltaan.

Demokratiassa tällekkin kuulemma on paikkansa, mutta minulle ainakin riittää vaaleissa äänestäminen, en lähde jos vaalien tulos ei miellytä, niin  meluamaan ja huutamaan pettymystäni kaduille.

Natsit pois Helsingistä huudetaan kitapurjeet punaisena, mutta uskoisin kuitenkin että Helsingin kadut olisivat nykyistä paljon turvallisemmat, kun tämä lapsilauma palautettaisiin vielä toviksi hiekkalaatikoilleen leipomaan hiekkakakkuja ja hokemaan että, älä tule paha kakku, tu………….

Kaikki varmasti toivovat,  että Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan pari vuotta sitten päätyisi mahdollisimman pian hyökkääjän murskaamiseen valloittamiltaan alueilta, Krim mukaanluettuna.

EU maat Suomi mukaanluettuna ja myös Yhdysvallat sanovat, että niin kauan autetaan kaikin mahdollisin keinoin Ukrainaa kuin se on välttämätöntä.

Mutta minä sanon, että sitä voittoa ei tulla saavuttamaan Ukrainalaisten omin miesvahvuuksin ja aseavuin, tämä on tosiasia ja ymmärrän kyllä että tätä ei ääneen poliittinen johto Euroopassa lausu, se antaisi vain Putinille lisää aihetta riemuun.

Näyttää siis siltä, että sota jatkuu nykyisillä sijoillaan hamaan tappiin ja Venäjän  annetaan  jatkaa kaupunkien ja siviilien pommittamista koko Ukrainan aluella ja kun Venjä on siirtynyt sotatalouteen, niin sen seurauksena sieltä ei ammessiooni lopu eikä miehet ja siellä ei ruumiita lasketa.

Ja sitä nyt toistellaan ja toitotetaan ja elätellään toivetta, että Venäjä häviää sodan sisäiseen hajaannukseensa ja että kunhan ruumiskasat tarpeeksi kasvavat, niin kansa nousee kapinaan.  Mutta minä sanon uneksijoille että älä unta nää, sitä ei tule tapahtumaan, että Venäjä muuttaisi tuhatvuotista käytösmalliaan jonkin Ukrainan ”konfliktin” seurauksena.

Ainoa mikä tämän muuttaisi, olisi kansainväliset  joukot lähetettäväksi Ukrainaan, ajamaan ryssä omalle puolelleen, sillä Ukrainan omin miesvoimin se ei onnistu.

Se riski siinä on, että Putin käyttää ydinasettaan, mutta se riski on otettava, muuten Ukrainalaisten tappamisen ja Ukrainan tuhoamisen annetaan jatkua määräämättömäksi ajaksi.

Jos ei nyt koota demokraattisten valtioiden massiivista yhteisrintamaa Ukrainaan lähetettäksi aseineen, niin Ukrainassa annetaan tapahtua ja on jo osin tapahtunutkin kansanmurha.

Ei Venäjää millään pakotteilla eikä aseavulla eikä myöskään kauniilla puheilla voiteta, nytkin Venäjällä kansalaiset elävät normaalia elämää samaan aikaan, kun täällä toistellaan samaa virttä siitä kuinka Ukrainalaiset taistelevat ja kuolevat koko Euroopan puolesta, minä sanon että voiko enään suurempaa käsienpesua olla Euroopan valtioilta.

 

Sanotaan, että ei yksi pääsky kesää tee ja ei myöskään yksi kiuru aisalle kaki, sillä huomenna on valtiopäivät.

Tämähän nyt on merkillistä, että yksi lintu saa sotkea hallituskaudesta toiseen eduskunnan lukujärjestystä ja käytäntöjä älyttömyyksillään köyhän puolustajana, mutta sitten kun tulee keskusteluun että millä ne hänen köyhänsä sitten rahoitetaan, niin velalla ja veronkorotuksillapa  tietenkin kuuluu demarin vastaus ja vaihtoehto.

Demarit mainosti viime hallituskauden alkajaisiksi, että  RAHAA ON  ja näkyy tämä levy pyörivän yhä vielä oppositiosta käsinkin, vaikka Riikka Purralle jättivät tyhjän rahakirstun, jossa ei ole jäljellä muuta kuin velka vekseleitä ja pikavippejä, jolla edesautetaan Välimeren maiden ”sivistysvaltioiden” siestan jatkumoa.

Tämä Kiurun liverrys, tai sanoisinko räksytys uppoaa kyllä otolliseen maaperään siellä, jossa ruoho palaa karrelle sillä polulla, joka johtaa Kelan ottoautomaatilta mielensäpahoittajien natsimarsseille.

Olen sananvapauden vankkumaton kannattaja, mutta jokin raja sentään, kun Kiurun valitusvirttä joutuu kuuntelemaan, se sisältää lisäksi valheellista….anteeksi muunneltua totuutta.

On tämä hyvinvointivaltion malli mennyt jo överiksi, kun ihmiset arpovat että menisikö töihin, vai jatkaisiko edelleen toisten siivellä elämistä, jossa ei tarvitse aivojaan rasittaa eikä käsiään tahria, joka kuukausi tulee Kelalta palkka loisimisesta.

Voidaanhan sitä Suomen itsenäisyyspäivää juhlia vieläkin, mutta se on kyllä pahemmanlaatuista itsepetosta, sillä Suomen liittyminen EU.hun Tammikuun ensimmäisenä  päivä vuonna 1995 voidaan hyvällä syyllä nimittää itsenäisyytemme hautajais päiväksi.

Sillä mikäs se sellainen itsenäisyys on, jonka oma parlamentti on alisteisessa asemassa Unionin lainsäädäntävallalle.

Jokainen laki ja asetus joka eduskunnassa tehdään, joudutaan hyväksyttämään EU.ssa

Ja miltä näyttää Suomen tulevaisuus sitten tästä eteenpäin, niin huonolta näyttää siihen nähden, sillä vähän vähältä ja direktiivi direktiiveiltä meitä on hivutettu kuin huomaamatta yhä syvenempään EU.hun ja sen tien päässä hyvinkin pian odottaa liittovaltio, eli fiskaaliunioni yhteisine veroineen ja tuloineen.

Onhan se uskomatonta, että Suomalaisista ylivoimainen enemmistö (n.75%) haluaa tässä  EU.n hirttoköydessä roikkua ja kun fiskaaliunioni kaikkineen vihitään käyttöönsä, niin samalla sitten voidaan Suomen lippu lopullisesti laskea puoleen tankoonsa.

Suomen itsenäisyys alkoi 6.12.1917

Ja se päättyi 1.1.1995

 

Olen kuunnellut eduskunnassa käytävää keskustelua Itä-suomen osalta ja varsinkin tämän alueen taloudellisesta ahdingosta, jossa oppositio ja varsinkin sen edustajat jotka ovat sen vaalipiireistä valittuja, niin valitusvirsi on ankaraa Orpon hallituksen suuntaan, että miksi ette tee mitään, vaan istutte käsienne päällä.

Näen sen päivittäin täällä päin liikkuvana ”kesäasukkaana,” kuinka yhä useammat  yritykset ja liikkeenharjoittajat ovat niin sanoakseni laittaneet lapun luukulle ja naulanneet laudat ikkunoihinsa asiakkaiden ja tilausten hävittyä kuin pieru saharaan.

Mutta kyllä tästä tilanteesta on turhaa Orpon hallitusta syyttää, sillä se on seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen ovat kaikki puolueet eduskunnassa tuominneet.

Se rahamäärä jonka Venäläiset Itä-suomeen toivat vuositasolla ennen näitä sotatoimiaan, niin lasketaan sadoissa miljoonissa ja kun se rahavirta loppui, niin ei sitä millään korvamerkityllä rahalla miksikään  muuteta, se on vähän sama kuin housuihisi kusisit pakkasella, hetken se lämmittää.

Itse en lähtisi tekohengittämään Itä-suomea, kyllä markkinatalous hoitaa ja jos ei hoida, niin sitten eletään……tai kuollaan niillä väkimäärillä ja resursseilla mitä on.

Nyt kun raja on saatu vihdoinkin pysyvästi kiinni, niin varmasti miljoonat turistit maailmalta haluaisivat saapua rajavyöhykkeelle tulla  kusaisemaan aitaan,  joka meidät totalitarismista erottaa ja siihen voitaisiin jännityksen lisäämiseksi vielä kytkeä ”paimenpoika”, se olisi sitä elämysmatkailua parhaimmillaan.  Kyllä turisti elättää meidät kusemalla paimenpoikaan ja siihen aitaan voisivat kaikki vielä kiinnittää  ikuisen vihan osoitukseksi lukon samaan malliin kuin muualle rakkauden osoituksia kiinnitellään.

Joten antaa Itä-suomi elää tavallaan ja vieraat käyvät….jos käyvät ajallaan.

Hyvin menee mutta menköön.

Minun ei tarvitse arpoa presidentinvaalien ehdokastani, se on kirkkaana kuin pläkki.  Mutta sen sanon, että Suomen tulevaisuuden kannalta olisi ensiarvoista, että vasemmisto pidettäisiin Mäntyniemen oven ulkopuolella vain kynnys mattona. Lähinnä kysymys on siis Haavistosta ja Urpilaisesta, joille en suin surminkaan koskaan kyllä puolustusvoiman ylipäällikkyyttä luovuttaisi, sen jälkeen ei Suomalaiset yötään rauhassa nukkuisi, kun nämä kaksi olisivat vaatimassa taottavan aseet auroiksi.

Mutta jos on presidentinvaalit tärkeät kuka valitaan, niin vielä sitäkin tärkeämpää maamme tulevaisuuden kannalta on, että jos Halonen jää/jätetään   hamaan tappiin viimeiseksi vasemmistopresidentiksi, niin se tapahtukoon myös maamme tulevien pääministerien kohdalla, eli Marin jääköön varoitukseksi, ettei koskaan enään vasemmistolaista hallitusta ja pääministeriä maahamme.

Ajattelen nyt niin, että jos, siis sanon jos joskus vaaleissa sosialisti(sdp) nousee suurimmaksi puolueeksi, niin siinä tapauksessa oikeistopuolueiden ei siihen koalitioon tule osallistua, koska kuten nytkin ja varmasti myös tulevaisuudessa eduskunnassa enemmistö on oikeistopuolueilla, niin olkoon myös pääministeri.  Tässä on liian kauan tanssittu vasemmiston pillin mukaan Arkadianmäellä ja myös mäen ulkopuolella ( AY ) siihen on nyt tultava loppu.