Tekijä: arvi.

Eilen jo kirjoitin blogin kolmen puolueen puoluekokouksista, kepu, demarit ja kokoomus ja nyt jatkan samasta aiheesta siitä näkökulmasta, että minkä vaikutelman niistä sai tällainen yhteen suuntaan ”älynystyröitään” tahkossaan hiova persu.

Yksi yhteinen piirre oli kaikilla kolmella, eli jokaisella puolueella paistoi lävitse kirkkaana pelko, vaikka ne yrittivätkin pakokauhuaan  peittää mitä moninaisemmin silmänkäätö,-ja sirkustempuilla ja varmasti nämä temput upposivatkin hyvin sellaiseen maaperään joita nimitän medialukutaidottomiksi ja jos nyt ruman sanan sanon niinku se on, niin tällaiset ymmärtävät politiikasta yhtä vähän kuin sonni uudesta aitaportista.

Demareista paistoi kasvoilta läpi kauhu, kun kansantalouden kvarttaali osoitti yläviistoon ja heidän kaiken vastustaminen onkin vetämässä vesiperän, kun hallituksen tekemät uuristukset ovat alkaneet  ”PURRA”.  Ja kuinkas muuten, demareiden puheenjohtaja Lindtman turvautui epätoivossaan siihen vanhaan konstiin minkä ovat aikaisemminkin kaivaneet esiin työkalupakistaan, vaikka se onkin aina kalahtanut heidän omaan nilkaansa.  Eli perussuomalaisten haukkuminen, se on nyt vain niin demarit, että mitä kovemmin päätänne iskette persumäntyyn, niin sitä enempi se  teihin sattuuu ja tulee sattumaan myös jatkossa.

Kokoomus taas osoitti pelkoa ja jos ei ihan pakokauhua mutta pelkoa kuitenkin, kun ne voimakkaiden misten taustalla olevat naiset ovatkin lähteneet hakemaan vihreämpää ruohoa aidan toiselta puolelta vasemmiston unelmahötön houkuttamana.  Jos nyt vielä  kokoomukselle yhden ohjeen annan niin se ei ole se, että yritätte estää naisäänestäjien pakoa aidan toiselle puolelle kaikensorttisilla sirkustempuilla, se ei kuitenkaan ole kuin häviävän pieni osa joka vasemmiston unelmahöttöön lankeaa, ne eivät vaaleja ratkaise puoleen eikä toiseen.  Mutta yhden asian tiedän varmasti mikä toisi Orpolle jatkon pääministerinä jos hän sitä rohkenisi käyttää.  Nimittäin, jos Orpo ilmoittaisi nyt hyvissä ajoin ennen vaaleja, että hänen keskeinen tavoite on jatkaa nykyisellä hallituspohjalla ja sinipuna ei tule kysymykseen siinäkään tapauksessa, että demarit olisivat ykkösenä. Vaikka tämä ilmoitus olisi äänestäjien kuluttajansuojan kannalta ensiarvoisen tärkeää ilmoittaa ennen vaaleja, niin ei Orposta tähän ole.

No kepu sitten.  Minusta sekin osoittaa jo epätoivoa, kun lähdetään Soinin avulla hakemaan lisää äänestäjiä, vaikka Soinin ehdokkuus kyllä enempi äänestäjiä karkottaisi kuin niitä toisi lisää.  Mutta tällainen arpominen on turhaa, sillä eihän Soinista löydy rohkeutta  lähteä kannatustaan mittauttamaan vaaleissa, sillä hän kyllä tietää että kävisi niin kuten kävi hänen kaikille opetuslapsilleenkin sinisten kohdalla.  Soini on vitsi ja vaikka media käyttää häntä käsikassaranaan persuja mollatessaan, niin taitaapa sekin olla vain persuja vahvistavaa.   Mutta kyllähän Soini hyvin kepuun sopisi, kun Kaikkonenkin on politiikkansa keskiöön  ottanut sutkautukset ja kansan naurattamisen vakavien asioiden sijaan, eli siinä olisi nokipoika ja poika saman hormin ympärillä.

Kepu on kyllä nykyään kuin Junttilantalon katon harjalla pyörivä tuuliviiri, eli menee sinne minne tuuli kuljettaa, välillä se pyörii oikealle ja välillä vasemmalle.

Perussuomalaisena sanon perussuomalaisille, että jos ette halua vasemmistovetoista hallitusta, sen paremmin punamultana kuin punasinisenäkään, niin ei näitä ainaakaan sohvalta käsin pystytä estämään.

On kaksi asiaa jolla persuille vaalien ykkössija saavutetaan.  Eli vaalien äänestysprosentin tulisi kohota ennätykseen ja nukkuvien vaaliurnille lähtevistä valtaosa äänestäisi persuja.

Uskon, että sellainen puolue joka ei keskity vain haukkumaan muita, niin saisi paremman tuloksen vaaleissa, mutta toiveeni on turhaa, kaikki keskittyvät  hakemaan malkaa muualta kuin omasta silmästään.

Demareilla oli ja nyt par`aikaa on  meneillään myös kokoomuksella  ja kepulla  sääntöjensä määräämät kokoontumisajot, eli puoluekokoukset.

Lindtman ehti jo viime viikonloppuna linjapuheensa pitää ja se että hän olisi maalannut, tai sanoisinko naulannut puolueensa ohjelman kansalaisten arvioitavaksi tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen, niin hän keskittyikin pelkästään demonisoimaan perussuomalaisia.

Lindtman puhui kuten puhuu sellainen henkilö/puolue, jolla ei omaa vaihtoehtoa ole esittää ja kun oma pesä on yhtä sekaisin kuin entisen likan kusivehkeet, niin tämän totuuden peittääkseen lähdettiinkin  maalaamaan perussuomalaisista pahan akselia.

Varapuheenjohtajaksi valittu Nasima sanoi, että perussuomalaiset eivät ole salonkilepoinen puolue, niin eiköhän tämä lausahdu kerro enempi nasiman ja demareiden olevan samppanjasosialisteja ja tuollahan tuo Nasimakin näkyy tavan takaa kekkulovan  punaisilla matoilla Marinin vanvedessä juomassa sorretun voimaa.

Ja samaa laulua jatkoi myös kaasuputki-Heinäluoman tytär persujen ja tässä tapauksessa Riikka Purran pahuudesta, jossa hän sanoi että Riikkalle ei ole politiikkansa seurauksena taivaspaikkaakaan tiedossa.

Mutta jos demarit yhä kuvittelee kuten ovat kuvitelleet vuodesta 17 lähtien, eli siitä lähtien kun Soinille ovi avattiin ulospäin, että demonisoimalla perussuomalaiset oma laari täyttyy, niin kyllä siinä taas kiveen iskevät omat sirppinsä ja vasaransa.

No, eilen kun Kaikkonen avasi leipäläpensä Tampereella, niin hän tuli kyllä alleviivaamaan sen tosiasian joka on ollut kaikkien nähtävänä ja kuultavana jo pitkään vaikka he itse sen kiistävät, että kepu on yhä enemmän kallellaan vasemmalle. Sillä Kaikkonen keskittyi puheessaan demonisoimaan kokoomusta ja pääministeri Orpoa ja olisi nyt kuvitellut vasemmistoleiman vähenevän omalta otsalta, jos olisi tikunnokkaan ottanut kolmen ilosen rosvon ( sdp.vihr, vas. ) poliittiset teot ” Kaardemumman yössä”, mutta näin ei tehnyt, liekkö Kaikkosella tavoitteena puheistaan huolimatta maalta Junttilantalon seinänsä uudella punamullalla.

Kokoomus ei ole vielä ehtinyt linjapuheita pitämään Jyväskylässä, mutta varmasti siellä Orpo ja kumppanit tulevat demareille ja kepulle maksamaan potut pottuina, saas nyt sitten nähdä, että tuovatko vai piilottavatko nämä vasemmalle kallellaan olevat hutkivat journalistit kokoomuksen puheet vain alaviitteiden alaviiteiksi.

Perussuomalaisilla ei tänä vuonna ole puoluekokousta, mutta ainakin demarit hyppäsivät laukalle ja tulivat lausunnoillaan meidän vaalivankkureidemme vetäjäksi….tietämättään.

Kepulle nyt on aina ollut perussuomalaiset kivenä heidän kengässään ja piikkinä perseessä, mutta ei se kivi sieltä kengästä mihinkään katoa toivomalla isompia kenkiä ja suurempaa persettä.

Jos nyt annan puolueettoman lausuntoni demareiden ja kepun toiminnasta, niin yhden yhteisen tekijän löysin heidän toimistaan.  Nimittäin molemmissa on meneillään hätänapin painallusta ja seinille hyppimistä. Se johtuu talouden piristymisestä ja kun  Gallupitkin osoittavat alaviistoon, niin sen sijaan että vilkaisisivat omaan peiliinsä, niin syyttävätkin perussuomalaisia ja kokoomusta siitä, kun itse valitsivat historian vasemmalla puolella istumisen.

Todennäköistä on, että ensi kevään vaalien tuloksena samppanjasosialistit ovat siellä missä ovat tälläkin hetkellä, eli oppositiossa muistelemassa loistavaa menneisyyttään ja painamalla rohkeasti leukaa rintaan matkalla kohti uusia pettymyksiä.

Minusta tuntuu nyt, että kansalaiset eivät ole ajatelleet ihan loppuun asti sitä, kun vaativat nykyiset perussuomalaiset ministerit vaihdettavaksi seuraavassa hallituksessa joko kepu/demari tai kokoomuslaisiin ministereihin.

Esimerkiksi nykyisen hallituksen valtiovarainministeri on ensimmäinen valtiovarainministeri lähes kahteenkymmeneen vuoteen, joka ei ole kuten edeltäjänsä, asettanut oman/puolueensa ja kavereidensa etua tärkeämmäksi kuin suomineidon etu.  Kolme vuotta on oppostio korporaatteineen ja median sopulilaumoineen tavoitellut julkisia Purran hirttäjäisiä  siksi, että valtiovarainministeri on verrannut heidän vihreitä oksiaan, ilmaisia lounaitaan ja saavutettuja etujaan kuormasta syömiseen.  Ja vaikka nämä kyseiset tahot ovatkin juhlapuheissaan olevinaan köyhien asialla, niin todellisuudessa he ovat niitä jotka köyhää ruoskii, puremalla niiden kättä jotka veroillaan köyhien kyykyssäolemisenkin kustantaa.

Puhumattakaan ministeri Mari  Rantasesta, joka on sisäisen turvallisuutemme muuttanut aikaisemmasta avointen ovien ja rajojen politiikasta lain ja järjestyksen politiikkaan, jossa  oikeuksiin kuuluu osana myös velvollisuudet  elää maassa maan tavalla, jos tätä ei sisäistä, niin sitten postimerkki peräpeiliin ja paluulippu sinne mistä ”interreilaamaan” on lähdettykin.

Sitten on ministerit Tavio, Ranne, Rydman, Meri ja Puisto, jotka ovat muuttaneet ministeriöidensä toimintakulttuurin Suomi ensin lähtöiseksi ja kuten olemme havainneet, niin koville se tuntuu välillä ottavan niille ministeriöiden virkamiehille tämän perussuomalaisen elämäntavan sisäistäminen, kun ollaan vuosikymmennet elelty ja katseltu maailmaa utopististen punavihreiden silimiklaisien kautta.

Joten, ensi kevään vaalien jälkeen ei ole odotettavissa punavihreiden suunnalta muuta kuin harmia, olivatpa he sitten hallituksessa tai oppositiossa.

Hallituksessa he lähtisivät ajamaan ja palauttamaan kaikki ne ministeriöt joita nyt ovat  perussuomalaiset ministerit johtaneet, niin takaisin siihen missä ne olivat ennen perussuomalaisia. Ja jokainen joka nyt osaa erottaa perussuomalaisen politiikan punavihreästä politiikasta niin ymmärtää, että isänmaa ensin politiikka muuttuu isänmaavastaiseksi politiikaksi, jossa Suomi antaa viimeiset siemenpernansa ja tuhkansakkin pesästään Euroopan ”sivistysvaltioiden” alijäämien paikkaamiseen ja pyytää vielä anteeksi persuhairahdustaan.

Mutta ei kannata olettaa, että jos ja kun punavihreät saadaan tulevien vaalien jälkeen jatkamaan oppositiossa, että he siellä tyytyisivät elämään ihmisiksi, sillä nyt heidän neljä vuotta patoamansa viha oikeistohallitusta ja erityisesti perussuomalaisia kohtaan tulee varmasti muuttumaan puheista teoiksi ja silloin kyllä turvallisuudesta vastaavien tahojen on otettava Nokialainen nuorisoohjaaja mukaansa, kun näitä demokratian vastaisia porsaita pahnueisiinsa alkaa raijaamaan.

Onhan tämä nyt kauhistus punavihreille, kun suomineito on saamassa yhä enemmän tukevaa maata jalkojensa alle ja kun AY-mafialtakin vietiin valtaoikeudet suhteessa hallitukseen, niin täytyy vain todeta, ”että vitullakos vihellät kun on huuli halki”.

Ajatelkaahan nyt kansalaiset, että te olette viimekädessä vastuussa omalla äänellänne vaaleissa kuka maata johtaa seuraavat neljä vuotta.  Tuossa kun aijemmin tässä blogissa puhuin porsaiden pahnueista, niin se nyt ainakin on sian ostamista säkeissä, jos punavihreät päästeträän juomakaukalo nurin potkimaan. ( anteeksi siat kun teitä punaisiksi nimitin )

Se on nyt jo useamman kuukauden ison Antin jäätelöpuikko huvennut uhkaavasti liiallisesta nuoleskelusta ja kunhan tämä vuosi lähenee loppuaan, niin Antilla on jäätelö nuoltu loppuun ja nyt hän saakin jo tikkuja pers…..eiku kieleensä.

Ei tarvitse olla mikään kummoinen selvännäkijä kun osaa ennakoida tulevaksi ennen vaaleja, että  sitä mukaan kun prosentit vähenee demareilta, niin heidän sisäiset puukkohipat yltyvät muotoon, jossa hipasuja ei lasketa.  Ja en varmasti  erehdy kun ennakoin, että kyllä se tuhlaajatyttökin karauttaa aasillaan sieltä kapitaalin kammarista kotisuomeen heti, kun hänen hovinsa on hänelle vasikan teurastanut ja iso Antti laitetaan nurkaan syömään puulisikalla sorretun soppaa.

On sanomattakin selvää, että orastava talouskasvu saadaan jatkumaan vain oikeiston voimin, joten kuvittelisi nyt sokeemmankin Reettan näkevänä, että vasemmiston voima on   sitä, kuka kovemmalla äänellä huutaa.

Suomi kun voitti ensimmäisen jääkiekon MM-kultansa v.95  niin sen sanotaan olleen yhtenä tekijänä sille, että koko yhdeksänkymmentä luvun lamasta nousu lähti liikkeelle siitä voitosta.  Taloudenkin sanotaan olevan psykologiaa ja jos haluaa uskoa että maailmanmestaruudella oli ”sormensa pelissä” lamasta nousemiseen niin mikäs minä olen kenenkään uskoa epäilemään, uskokoon kukin vaikka sahapukkiin, itselleni ainoa johon uskon kortteeraa taivaassa.

Mutta sellaisenkin jo kuulin aamutuimaan kun lähikaupassa asioin ja heittäydyin siellä juttusille muutaman miehen kanssa tästä viime yönä voitetusta Suomen viidennestä MM-kullasta. Sanoivat kuin yhteen ääneen, että tässä tapahtuu vuoden 95 toisinto, että tästä alkaa Suomen nousu lamasta. Minä heidän innokkuuttaan lähdin vähän korjaamaan ja huomautin, että Suomen nousu ei lähde tästä voitetusta maailmanmestaruudesta, sillä se nousu alkoi jo vuodenvaihteessa, tämä on tilastollinen fakta, ei minun mielipide.

Ainahan sitä löydetään syitä ja seurauksia jos vaikka mille, mutta minun mielipiteeni on, että jos Hannes joskus juoksi Suomen maailmankartalle, niin Suomen  viiden voitetun maailmanmestaruuden johdosta kukaan muu ei naura pankiin mentäessä kuin nämä kiekkolähettiläät.

Kirjoitan nyt sellaisesta joka saattaa, tai ei saata, vaan tapahtuu varmasti lähitulevaisuudessa, lähitulevaisuudella tarkoitan seuraavaa kahta vuotta.

Tämä ei ole ennustus.

Seuraavan kahden vuoden perioidilla tapahtuu  PALATSIUVALLANKUMOUS.

Aloitan siitä mistä tämä palatsivallankumous saa alkunsa, tai onhan se jo olemassa, mutta sen kytevä liekkki lähtee palamaan suuremmalla liekillä siinä vaiheessa, kun Gallupjohtajan prosenttilaari hupenee uhkaavasti.

Ja kun vaaleissa ei suurin, nykyinen oppositiopuolue saavutakaan  koko eduskunnan suurimman puolueen asemaa, niin siinä vaiheessa alkaa palatsivallankumouksen liekki suorastaan roihuamaan.

Ja jos, siis sanon jos suurin nykyinen oppositiopuolue saavuttaisikin vaaleissa eduskunnan suurimman puolueen tittelin, eikä siitä huolimatta pääse nykyiseltä paikaltaan ministeriaitioon, niin palatsivallankumous on tosiasia myös tässä vaihtoehdossa.

Eli,  vaalien jälkeen suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajan lähtölaskenta alkaa ja jos hän ei ymmärrä itse erota niin hänet erotetaan ja komennon puolueessa ottaa ne, joiden ääni on ollut hiljaisena sorretun äänenä korvessa nykyisen puheenjohtajan aikana.

Eihän Nasiman porukka voi jättää tilaisuuttaan käyttämättä, kun puolue ei saavuttanutkaan nykyisen nuijanheiluttajansa johdolla sitä taivaspaikkaa, jonne Riikka Purrallekin porttikiellon antoivat.

Eikä varmasti ehdi eduskunnan  puheenjohtajan nuija vielä kolmasti kopahtaa, kun ulkomailta, kapitaalin kammareissa nykyään kortteeria pitävä Marin osallistuu innokkaasti kiskomaan mattoa Lindtmani suurten saappaiden, tai sanoisinko vaaleiissa osoittautuneiden pienten kenkien alta.

Vaaleihin on aikaa noin 11 kuukautta, niin eihän demareiden kannatuksen tarvitse pudota kuin 0- jotain kuukaudessa, niin odotettu kruunu putoaa kolisten permannolle.

Demareiden odottama Anttijytky muuttuukin vaaleiissa antijytkyksi.

( leikkaa talteen )

Ei voi kuin kauhistella kun lukee medioista mitä ihmiset saa aikaan, kun viha on tullut rakkauden asemasta ohjaamaan ihmisten toimintaa.

Valtiollisella tasolla voidaan sanoa, että rakkaus isänmaata kohtaan kulkee käsi kädessä vihan kanssa, siis viha vihollista kohtaan.

Varmasti viha venäläisiä kohtaan oli voimakasta sodan vuosina, mutta vielä voimakkaampana Suomalaisten toimintaa ohjasi rakkaus isänmaahan, sen vuoksi olemme yhä itsenäisiä

Mutta nyt kun ajatellaan tätä päivää, niin siitä huolimatta mitä venäjä tekee Ukrainassa niin huolissani olen siitä, että viha johtaa Suomalaisten päätöksentekoa suhteessa venäjään.  Eihän meidän tarvitse venäjää rakastaa, mutta ei sillä vihallakaan mitään voiteta, vihan vallassa tehdään ja on varmasti jo tehtykin sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole meille eduksi.

Minä satun tuntemaan yhden henkilön, joka on ollut Suomalaisena rintamataisteluissa Ukrainassa ja kun häneltä kysyin että mitkä olivat hänen päällimäiset motiivinsa ja lähtönsä syyt lähteä Ukrainaan.  Ja arvatkaapas mitä hän vastasi, hän sanoi, että ei häntä ohjannut taisteluun rakkaus Ukrainaa kohtaan, vaan häntä ohjasi viha venäläisiä kohtaan.

Niin tai näin, mutta minusta viha on kyllä monin verroin ihmisille parempi renkinä kuin isäntänä.

Eikös rikoslaissakin ole pykälä vihaan yllyttämisestä, joten soisin Suomen valtiojohdonkin jättävän hieman vähemmälle vihan viestinsä kansalaisille suhteessa venäjään, kansalaisilla on jo muutenkin huolia arjessaan, turhaa heille on enään valtiollista vihaa suunnata.

 

Varmasti kaikki Tuntemattoman sotilaan lukeneet muistavat sieltä sotamies Honkajoen, joka yrittää keksiä ikiliikkujaa.

Ja itselleni tuli mieleeni yksi henkilö päivänpolitiikkamme parrasvaloista, jota vertaan Honkajokeen sillä erotuksella, että hän sanoo  jo ikiliikkujan keksineensä.

Nimittäin kysymyksessä on oppositiojohtaja Lindtman, kun häneltä on tivattu jo kolme vuotta sitä, että mistä hän olisi valmis leikkaamaan, kun hän on  järjestään vastustanut kaikkia  hallituksen sopeutus,-ja leikkaustoimia.

No, vastaus sitten vihdoin saatiin Lindtmanilta hänen puoluekokuksessa pitämässään linja/linjattomuuspouheessaan, kun hän sanoi leikkaavansa epäluottamuksesta ja vastakkainasettelusta,

Epäluottamus ja vastakkainasettelu on kyllä sellainen ikiliikkuja, että sen toimintamekanismit eivät aukea parhaimmillekaan taloustieteilijöille.

Mutta itse katson, että varmasti tämä Lindtmanin ikiliikkuja osoittaisi toimivuutensa silloin, kun Lindtman laittaisi ikiliikkujansa leikkaamaan vastakkainasettelua ja epäluottamusta omasta itsestään.

Voin vain kuvitella, että mitkä olivat Purran ilmeet kun hän kuuli Lindtmanin ikiliikkujasta, luulen että hän ei tiennyt että olisiko pitänyt itkeä vai nauraa….vai molempia.

Usein  kuullaan politiikkaa seuratessa käytettävän termiä ”hyödylliset idiootit”, harva tietää että mitä sillä tarkoitetaan, vaikka se tarkoittaisikin heitä itseään.

Tarvitaan rautalankaa….

Eli,  ne ovat poliittisille puolueille niitä hyödyllisiä idiootti äänestäjiä, jotka uskovat joidenkin yksittäisten kansanedustajien näkemyksien olevan vallitsevina koko puolueessa.  Jos nyt otan esimerkin kokoomuksesta, niin hyvin medioissa ja julkisuudessa paljon esillä olevat Atte Kaleva ja Tere Sammallahti ovat kannanotoissaan monasti enempi persuja kuin persut itsessään.  Puolue tietenkin sallii heidän persulaisuutensa siksi, että yhteiskunnassa on niin paljon hyödyllisiä idiootteja, jotka uskovat näiden kaverusten linjan olevan valtalinjaa ja muutettavissa  kokoomuksessa, vaikka valtaosa kokoomuksessakin marssii Pridemarsseillakin tappituntumassa vasemmiston kanssa, se on sitä heidän uskontoaan, joka on syrjäyttänyt kristinuskon sanoman käytännössä, juhlapuheissa sitä vielä kehdataan vähän sivulausessa hiljaa hampaiden välistä kirskauttaa ilmoille.

Ja osoittihan juuri joku päivä sitten kokoomuksen kannattajille suunnattu tutkimuskin sen, että nykyinen persuyhteistyö ei ole kokoomukselle se toivottavin hallituskumppani tulevaisuudessa, vaan sinipuna tai sanoisinko näin Tamperelaisena että aseveliakselia pukkaa.

Maratonjuoksuun lähdettiin tasaisista lähtökohdista, sillä kolme osallistujaa oli tehnyt edellisessä maratonjuoksussa hyvin toisiaan lähellä olevan tuloksen, silloin voiton korjasi Orpo ja hopealle mutta ei häpeällä nousi kovan loppukirinsä ansiota Purra ja kolmanneksi jätettiin kisan ennakkosuosikki Marin.

Nyt alkanut juoksu on ennakkosuosikkien kohdalla vaihtunut siltä osin, että Marin on vaihtunut/vaihdettu Lindtmaniin, koska Marinille otti niin koville kruunun tipahtimenen päästä viime maratonissa, että se sai hänet heittämään juoksupiikkarinsa naulaan ja nyt hän patsasteleekin lähinnä punaisella matolla tartanin sijaan kapitaalin kammareiden lahjoittamissa korkeakorkoisissa piikkareissa muistelemassa loistavaa menneisyyttään.

No, tasaisissa merkeissä tämä kyseinen kolmikko taittaakin ensimmäiset kymmenen kilometriä ikäänkuin toisiaan tarkaillen. Mutta sitten kymmenenkilometripaalun kohdalla alkaakin pitkänhuiskea nälkäkurki Vantaalta kiskoa eroa muihin, kun taas Orpo ja Purra jatkavat sillä tasaisen ”tappavalla” vauhdilla juoksuaan, eivätkä hötkyile Lindtmanin vauhdinlisäyksestä.

Ja kilometrit kun lisääntyy, niin lisääntyy myös Lindtmanin johto Purraan ja Orpoon ja näyttää että Purrakin on vähän jäänyt jälkeen  Orponkin vauhdista.

Ja kun lähestytään kolmenkymmenen viiden kilometrin paalua, josta minua viisaammat (niitäkin muka löytyy) sanovat maratonin vasta alkavan, niin enään ei ole Lindtman kasvattanut johtoaan, vaan se on pysynyt samana tai jopa hitusen kaventunut takana  tulevaan kaksikkoon.

Mitä kauemmaksi jää kolmenkymmen viiden kilometrin pylväs juoksijoiden taakse, niin sitä lähempänä siintää  Orpolle ja Purralle Lindtmanin hiestä märkä punainen juoksupaita.

Neljänkymmen kilometrin kohdalla, kun juoksematta on enään roheet pari kilometriä, niin Lindtman vilkuilee huolestuneena selkänsä taakse, että kuinka lähellä se Orpo ja Purra oikein jo ovat ja lähellä ovat.

Ja kun stadionin portista kolmikko syöksyy sisään, niin kaikki kolme ovat taas kuten edellisessäkin maratonissa lähes riti rinnan ja nyt Purran tuttu loppukiri tuottaakin  tuloksen, jossa hopea vaihtuu voittoon ja  Lindtmanille jää se häpee hopee ja Orpolle kunniakas pronssi.

Tämän kolmikon takana kovaa kisaa ovat käyneet  myös Kangistunut Kaikkonen ja vireä Koskela, mutta ennakkoon voittoa juhlinut Virta keskeyttää juoksunsa ”paskahalvaukseen”.  Kaikkonen jätetään viidenneksi ja hänet palkitaan valkoisella hamekankaalla.

Ja niinhän  sitten Purra lähtee valmistelemaan Säätytalolle ”pöytää koreaksi” Orpon ja sääli Kaikkosen tulla jatkamaan siitä mihin edellinen hallitus lopetti sillä erotuksella, että nyt varapääministerinä onkin Orpo ja Ruotsalaiset ankkalammikon polskuttelijat vaihdetaan, kun kanki Kaikkonen heitetään altaan syvään päätyyn uimaan käsipohjaa.

Ja ne jotka löivät vetoa Lindtmanin voiton puolesta, niin nyt heidän syyttävä sormensa osittaakin kirkon suuntaan, kun kuuluttivat jo ennakkoon Lindtmanin voiton olevan enään aamenta vailla.

Saas nyt sitten nähdä, että tekeekö Lindtman Marinit sillä erotuksella, että Lindtman lähtee/lähetetään sinne takaisin mistä oppinsakkin on ammentanut, eli lakkokenraaliksi lakkokenraalin paikalle.

Ja vaihdoksia tapahtuu lähitulevaisuudessa myös vihreissä, sillä kun ei Virrasta ollut venheen soutajaksi, niin valitsevatkin  akkalaumaa johtamaan ”miehen”, eli Oraksen Tampereelta.

Ja lähtö olisi tullut Kaikkosellekin Junttilantalosta, mutta nyt hedän halveksimansa Purra heittikin Kaikkoselle pelastusrenkaan hallituksensa  jäseneksi.

Ja kun nyt ensikeväänä vihervasemmisto jatkaa nykyisellä paikallaan, niin oppositiossa voivat huoletta taas painaa kaasua jarrun sijaan, kyllä maailmaan ja eduskuntaan ääntä mahtuu ja pareet onkin että vasemmisto huutaa eduskunnassa, eikä lähde mukaan katujengeihin, vaikka kansa heidän mielestään väärin äänestikin.

Monet ovat minulle tulleet ihmettelemään sitä, että mikä selittää sen, toisin kuin muissa Euroopan maissa, että vasemmisto näyttää taas pienen suvantovaiheen jälkeen lähteneen Suomessa nostamaan päätään.

En yleensä lähde tätä ilmiötä selittämään muuten kuin vertauksen kautta.

Eli, mitä siitä seuraa, kun ei kasvimaata perattu/perata kunnolla, vaan sinne jätetään haitallisia, sinne kuulumattomia rikkaruohon juuria elämään, josta ne siitten lähtevät uudelleen itämään uuteen nousuun, kuten nyt huomataan Suomessa politiikan kasvimaalla tapahtuvan.

Putositteko kärryiltä, ei se mitään joten selitän.

Suomessa tehtiin suuri virhe kommunismin kaaduttua Neuvostoliitossa rohee kolmekymmentä vuotta sitten, että täällä meillä ei lähdetty yhteiskuntamme vallan kammareiden kasvimaata perkaamaan sinne pesiytyneistä ja juurtuneista, Neuvostoliiton ja sosialismin ihailijoista, vaan ne jätetiin tieten tai tietämättään kasvimaata ilmentämään suvaitsevaisuuden voittona.

Mutta, nyt sitä sitten saadaan nähdä mitä seuraa, kun näiden punaprofessoreiden ja dosenttien opit ovat johtaneet nykyisten sukupolvien radikalisointumiseen täälä meillä siksi, koska sinisilmäisesti uskoimme näiden rikkaruohojen olevan pieninä annoksina jopa hyvinvointia tuottavia yrttejä.

Ja jos ei vasemmistossa ”vielä” ihan kaikki teekkään asentoa ja laita kättä sydämmelleen internationaalin kajahdettua ämyreistä, niin palon heitä on, kun vasemmistoliitto ja vihreät ovat kuin yhtä suurta sosialistiperhettä ja sinne tuntuu haikailevan osa demareistakin.

Ja sitten nämä kyseiset sosialistit ovat vielä tehneet liiton näiden islamististen tänne tulleiden ja tänne pyrkivien  uskon sisarien ja veljien kanssa, ei siinä paljoa silloin kysellä tasa-arvon eikä ihmisoikeuksien perään, kun valta ohjaa ja kiihottaa molempia aatesuuntia, eli miksi taistella toisiaan vastaan, yhdessä olemme vahvempia saatanallisista oikeistoa ja valkoista valtaa vastaan.