Tekijä: arvi.

Minulta on usein kyselty, että mitä tulee tapahtumaan ensikevään vaalien jälkeen, jos ja kun pääministeriksi nousee Antti Lindtman.

Sibelius sanoi aikonaan, että hän ei ole ennustaja vaan säveltäjä, kun vaimo häneltä kyseli ravintolaan soittaessaan, että osaatko Janne ennustaa yhtään koska tulet kotiin.

Itse kun olen ennustellut tulevaa, niin aika usein, tai sanoisinko lähes aina olen onnistunut veikkaamaan oikeaa ”hevosta” ja miksi näin on tapahtunut, se ei ole tapahtunut kristallipalloon tapittaen, vaan katsomaan mitä historiassa on tapahtunut, sillä historia kun tuppaa toistamaan itseään.

Tämän pienen johdannon kautta palaan alkuun, eli siihen mitä Antti Lindtmanin voiton jälkeen tulee tapahtumaan. Ja kun sanoin, että historia toistaa itseään, niin ei tarvitse mennä sen pidemmälle historiassa taakse päin kuin noin seitsemän vuoden päähän.

Eli, siinä tulee Antille käymään samoin kun kävi toiselle Antillekkin, että omat koirat purevat, kun Rinteeltä pudonneen kruunun eli pääministeriyden peri Marinin Sanna ja kun Lindtmanin päästä kruunu pudotetaan, niin suurella ”jytkyllä” varapuheenjohtajaksi  valittu Razmarin sen perii, kuten Sannakin peri Rinteeltä.

Itse en demareiden ykköstilaan usko, mutta jos niin ikävästi kävisi, niin siksi esitän skenaarion tulevasta.

Ja kun sanoin, että Lindtmania omat koirat purevat niin tarkoitin sitä, että Antilta kruunua ei ole pudottamassa hallituskumppanit, ketä sitten olisivatkin, vaan manooveria johdetaankin ulkomailta käsin ja kapellimestarina on Sanna Marin.

Rinne putosi Postin jupakkaan ja ei tarvitse Lindtmaninkaan muuta kuin puhua muunneltua totuutta eduskunnan edessä, eli valehdella, niin välittömästi alkaa huuto, että kunigas (pääministeri) on kuollut, kauan eläköön kunigas ( pääministeri )

Ja ei tarvitse mennä historiaan kun tietää, että kahdesta muusta vasemmistopuolueesta, eli vihreistä ja vasemmistoliitosta tulee vallanvaihto Lindtmanista Razmariin saamaan täyden tuen ja hyväksynnän.

Joten, kun Razmarin saavutti valtavan tuen varapuheenjohtajaksi puoluekokouksessa, niin tietämättään tai tieten tulivat avanneeksi tulvaportin Razmarin pääministeriydelle.

No, siinähän ainakin silloin Palestiinakin saa terroristina valtiollisen statuksen ja jonka presidentti Stubkin allekirjoittaa kiljuen ”maalta merelle”.

Jo Aatamin ja Eevan ajoista asti ja aina tähän päivään sekä  varmasti maailman loppuun  ihmisten käyttäytyminen nodattelee samaa kaavaa, eli se mikä halutaan kieltää, niin sitä innokkaammin sitä halutaan maistaa kuten Aatamikin omenaa haukatessaan.

Jos nyt otan kotimaasta muutaman esimerkin.

Nimittäin kolmekymmentäluvulla Suomessa astui voimaan ns.kieltolaki, jolla uskottiin että ”pahan”  kieltäminen raitistaisi kansan.  Mutta mites sitten kävikään, parin kieltolakivuoden jälkeen viina vapautettiin ”pitkäripaisiin” myytäväksi ja kun viina ei enään ollut se kielletty hedelmä, niin kulutuskin väheni kieltolain aikaisesta kotopoltosta ja pirturallista

Toisen esimerkin otan politiikan saralta, jossa erityisesti vihervasemmisto haluaa perussuomalaiset pois silmistä pois mielestä ja jos heillä valta olisi, niin kokonaan pois puoluerekisteristä.

Mutta kuten ollaan nähty ja tullaan näkemään jatkossakin, että se mikä halutaan demokratiassa kieltää, niin sitä enempi kansa haluaa sitä omenaa syödä.

Ei varmasti perussuomalaiset olisi niin suuri puolue kuin se nyt on, jos muut puolueet ja media olisivat ottaneet lusikan ”kauniiseen” käteensä ja lisänneet soppaansa hyppysellisen persumaustetta.  Mutta kun kieltäytyivät siitä hyppysellisestä, niin nyt joutuvatkin sitten lusikoimaan katkeraa kalkkia lautaseltaan, kun kansa halusikin persusoppaa.

Mutta itse en osaa sanoa mikä näiden persuvastaisen päässä liikkuu vai liikkuuko mikään, sillä ei ehdi vielä kukkokaan kolmasti kiekaista, kun jo ollaan persuja kieltämässä.

Mutta sen huomion olen tehnyt vaikka ehkä vähän jäävi olenkin, että persut hallitsevat tällä hetkellä poliittista ilmatilaa ja kilpailevat puolueet eivät osaa ottaa Mauno Koiviston neuvosta vaarin, että ei pidä provosoitua kun provosoidaan.

Kun kilpailevat puolueet ajatuspajoissaan miettivät, että miksi persut yhä vain pysyy aallonharjalla, vaikka he ovat jo naulat valmiiksi takoneet lyötäväksi persujen  poliittiseen ruumisarkkuun.  Vastausta ei tarvitse heidän lähteä kovin kaukaa hakemaan persujen menestykselle, se löytyy heidän omasta peilistään.  Mutta se näkyy olevan ylivoimaista heille tunnustaa, että mitä kovempaa iskevät päätään jatkossakin  persumäntyyn, niin sitä kovempaa  se sattuu.

Kyllä sellainen soppa on hirveätä lusikoitavaksi, jos siitä suola puuttuu ja nyt kun hallituksessa on otettu keittoon mukaan persusuolaa, niin johan keitosta tulee kansan suun mukaista, vaikka vihervasemmisto kehoittaakin kansaa mieluimmin nälkälakkoon, vaikka  siinä käykin  kuin mustalaisen hevoselle, että kun se oppi olemaan syömättä…..niin se kuoli.

Vielä Wille Rydmanista sen verran, että kyllä minulla on riittänyt naurua ja hyvää mieltä lukiessani, katsellessani ja kuunnellessani, kuinka nämä Willen vastustajat hyppivät seinille, ei riemusta vaan suuttumuksesta, kun heidän kuormasta syömisensä  ministeri Rydman kyseenalaistaa.

Sehän on selvää, että kokoomus  saa kuormastasyönnin jatkumaan, mutta siinä tulee käymään niin, että samalla kun he täyttävät rälssiensä vatsat, niin oma laari huutaa ei oota.  Ei se laari vallan tyhjene, mutta ratkaisevasti kuitenkin tulevaa pääministerin virkaa ajatellen.

Tulevasta hallituksesta käydään nyt valtakuntamme Pravdassa eli Ylessä ja kaikissa muissakin Raatikaisen tuuteissa kovaa polemiikkia siitä, että minkä värinen tuleva hallituksemme tulee olemaan ja että kenenkähän suun mukaista politiikkaa se lähtee ajamaan.

Ja vaikka nyt kaikki puolueet laitavasemmistoa lukuunottamatta seisovatkin  sillä jarrupolkimella joka yhteisesti on sovittu, niin ei nämä puolueiden julkitulot kyllä osoita pienintäkään konsensuksen henkeä keskenään, vaan puukkolittaa käydään ihan tosissaan, jossa hipaisuja ei lasketa.

Mutta jos nyt minä sanon ainakin kaksi varmaa asiaa jotka toteutuvat ensikevään vaalien jälkeen, taikka oikeastaan niitä on  käänteisesti vain yksi.  Eli, perussuomalaisten pääministeriys tietää varmuudella kolmen vasemmistopuolueen opposition jatkumista ja käänteisesti demarien voittaessa perussuomalaisia oppositio kutsuu.  Muita varmoja asioita ei sitten olekkaan.

Demarreiden voittaessa molemmat, eli kokoomus ja kepu kilvoittelevat siitä, että kumpi  pääsee  sosialistijohtoisen hallituksen valtiovarainministeriksi, sillä ei ole mitään merkitystä tässä kilvoittelussa, että onko puolue kokenut tappion tai torjuntavoiton vaaleissa, mukaan menisivät/menevät  kiljuen.  Jos nyt tähän  kokoomuksen ja kepun kilvoitteluun sanon mielipiteeni, niin kyllä sinne demareiden kynnysmatoksi valikoituu kepu, sillä heillä on jo CV.sään meriitit edellisestä neljästä vuodesta

No entäs sitten kokoomuksen voittaessa vaalit. Siinäkin on useampi liikkuva osa.  Ykkösvalinta  kokoomukselle on varmasti demarit, mutta se tekee siitä ongelman kokoomukselle, sillä demarit eivät hallitukseen lähde ilman vasemmistoliiton mukanaoiloa. Toisena vaihtoehtona kokoomukselle on sitten kepu ja vaikka se pettääkin tunnetusti aina, niin toista kertaa kokoomus ei vaalien voittajana lähde persujen kanssa marjaan.

Toisin on perussuomalaisissa, sillä he eivät hallitusta saa koottua ilman kokoomusta ja vaikka kepulle perussuomalaiset ovatkin punainen vaate, niin eivät he Purran kutsulle tule valkoista tyhjää paperia heiluttelemaan kuten tekivä  Orpon soidinhuudon kuullessaan.

Joten, nyt tullaan Suomessa ensikeväänä käymään listavaalit, eli Purran hallitus ilman sosialisteja ja toisena vaihtoehtona on sosialistit ilman persuja.

Kuvittelisin nyt kansalaistenkin vihdoin ymmärtävän, että sosialistien johdolla tai sosialistien mukanaolo hallituksessa tulisi  merkitsemään paluuta vanhaan, eli Marinin hallituksen aikaiseen politiikkaan jossa tavoitteena oli, että Suomessa kaikki olisivat tasavertaisesti yhtä köyhiä.

Lopuksi vielä ihmettelen Kristillisdemokraattien esiintymistä, kun äänestivät perussuomalaisia vastaan tässä järjestöavustus geississä, siinä vähän kuin purivat ruokkivaa kättä, sillä ainoastaan perussuomalaisten voitto vaaleissa antaisi heillekin jatkon hallituspuolueena, muissa hallitusvaihtoehdoissa kristilliset ovat armotta oppositiossa.  Mutta todennäköisesti käy vaaleissa kristillisille niin, että pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä

Sosialidemokraatit eivät tule olemaan seuraavan hallituksen pääministeripuolue, vaikka se nyt vielä Galluppeja johtaakin selvällä erolla muihin.

Miksi minä näin varman lausunnon annan, selitän sen tässä alustuksessani.

1 ) Todennäköisesti, tai sanon ihan varmasti käy niin, että kaksi muuta vasemmistopuoluetta tulevat syömään demareiden kuormasta merkittäväsi enemmän kuin mitä nykyiset Gallupit antavat ymmärtää.  Eli,  kun demareilla on tällä hetkellä n.24% Gallupkannatus, niin vaaleissa kaksi muuta vasemmistopuoluetta tulevat omia tämänhetken n. 10% kannatuksiaan nostamaan 2-3% niin hupsista vaan, silloin demarit ovatkin pelkästään tästä johtuen tippuneet jo tuonne n.20% haminoihin.

2 ) Toinen joka demareiden prosentteja tulee tiputtamaan on nousu, siis kansantaloudellinen nousu ja piristyminen kautta linjan. Silloin heidän prosenttinsa onkin sillä puolella rajaa joka alkaa ykkösellä.

3 ) Demareiden realististen vaihtoehtojen puuttuminen, sillä jos tavoitteena on Suomen pelastamisen sijaan pelastaa koko maailma meidän rahoillamme, niin kyllä kansa vaaleissa nämä utopian ampuvat alas, sillä pankkiin mentäessä naurun sijaan itkua tuherretaan demareiden ohjelman seurauksena.

4) Eikä se demareiden oman pesän likaisuuskaan tuo vaalipäivänä puhdasta pyykkiä.

Tässä nyt alkuunsa neljä kohtaa jotka demarit tiputtaa.

Ja kun olin varma demareiden tuloksesta, niin melkoisella varmuudella kokoomuskin joutuu katselemaan politiikan juoksukilpailussa perussuomalaisten kantapäitä.

No miksi siis peruissuomalaiset kukitetaan voittajana. Haastajan asemasta on hyvä hyökätä ja syyt mitkä johtavat perussuomalaiset pääministeri puolueeksi löytyy vastustajien, siis demareiden ja kokoomuksen virhe(arvi)oinneista eli, he eivät näy kumpainenkaan uskovan sitä, että persuja ei demonisoimalla voiteta.  Demarit kusee jo sillä omille kintuilleen, kun he kategorisesti kieltäytyvät kaikesta yhteistyöstä demokraattisesti valittua puoluetta kohtaan, sillä perussuomalaisten ajamat asiat ovat kuitenkin myös kansalaisten laajasti hyväksymiä uudistuksia.  No kokoomus syyllistyy samaan kuin demaritkin ja vaikka nyt hallitusyhteistyötä tekevätkin perussuomalaisten kanssa, niin perussuomalaiset eivät kuitenkaan ole heille se unelmavävy jonka kanssa jatkossa hynttyyt yhtyeen lyötäisiin, enemmistö kokoomuslaisista kuitenkin laittaisi lusikat jakoon persujen kanssa ikuisiksi ajoiksi.

Kaikki puolueet tekevät itselleen hallaa perussuomalaisia demonisoimalla ja kilpailemalla sillä, että kuka sen suurimman pahan persuista esittää, niin se palkitaan sitten kulttuurvallankumouksellisten kokoontumisajoissa.

Mutta palkitkoon vaan, perussuomalaisille riittää se palkinto joka tulee kansan karttuisesta kädestä vaalikiopissa, se on niin karttuisa, että se palkitaan seuraavan hallituksen pääministeriydellä.

Ja vaikka nyt perussuomalaisista muut puolueet ja media maalaavat maanpäällistä saatanaa.  Minua  naurattaa jo etukäteen se tilanne, kun vaalien jälkeen nämä demonisoijat raapivat sormensa verille Riikka Purran oven takana, päästäkseen Purra I.sen kyytiin.

Kun seuraa puolueiden käyttäytymistä näin vaalien lähestyessä, niin kaikki ovat varmasti havainneet mitä muistuttaa demareiden toiminta tai sanoisinko toimimattomuus.

Kovasti siellä nyt tuudittaudutaan uskoon, että kun ei tee mitään niin ei tee myöskään virheitä ja vertaan heidän toimintaansa Martti huu haa Innasen sanoin, että hiljaista on, hiljaista on, niinkuin huopatossu tehtaassa….( itse jatkan vielä että lakon aikaan )  Mutta sanon minä poijaat, että jos nämä tulevat Gallupit näyttää demareille jatkossakin miinusmerkkisiä lukemia, niin kyllä siellä alkaa huopatossutehtaassakin hippulat vinkumaan, jotta lumipalloefekti saadaan katkaistua.

Mutta niin se vain lähti kokoomuskin laukalle, kun kannatus tuntuu jumittuneen tuonne n.17% hujakoille ja naiskannattajat ovat siirtyneet sinne jossa heidän arvot ovat yhteiset, eli sosialidemokraatteihin.  Nyt Orpo lähti vielä vetämään  Rydmanin alta mattoa, kun säikähti vihervasemmiston itkupotkuraivareita Wille Rydmanista ja tämän tehdessään Orpo tulee tietämättään hyppäämään  persujen vaalivankkureiden vetäjäksi.

Mutta kyllä siellä kepussakin kylmä rinki on peräpeilin ympärillä, kun kannatus junnaa paikallaan, vaikka he koittavat nousua hakea vuoroin vasemmiston ja vuoroin oikeiston jalkasilla tuskaillen.  Eihän oikeistoa äänestäjä  tule kepua äänestämään, kun heiden päävastustajansa on koko ajan ollut toinen oikeistopuolue (PS ) ja vasemmistossa on ollut ystävät  jotka hädässä tunnetaan.

Mutta moni varmasti  on pettynyt, kun perussuomalaiset eivät ole edes vaalien lähestyessä lähteneet laukalle, eikä mopo ole karannut käsistä koska  he tietävät, että jos nyt hallituskauden lopussa lähdetään pikavipeillä ja sirkustempuilla kannatusprosentteja nostamaan, niin sellaisilla tempuilla vain kastellaan omat kuivat heinät ja vastustajan pernamaa.

Sehän on selvää, että tässä Wille Rydmanin järjestökentän leikkauksissa kokoomus ja Ruotsalaiset ovat enemmistönä hallituksessa ja tulevat jyräämään Willen listan paremmin oman näköisekseen ja ei se mihinkään heilauta RKP.n kannatusta puoleen eikä toiseen, mutta kokoomukselle tämä Orpon performarssi tulee maksamaan ”villoja”.

 

Itse pidän mahdollisena, tai  jopa todennäköisenä sitä, että Suomen seuraava pääministeri tulee olemaan Riikka Purra.

Perustan näkemykseni lähihistoriaan.

Kaikki varmasti muistavat vuonna 2017 tapahtuneen perussuomalaisen puolueen hajaannuksen, kukaan ei uskonut, että seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2019 haudatuksi tuleekin perussuomalaisten sijaan siniset ja lähellä oli jopa vaalien ykköseksi nouseminen Rinteen/Marinin sijaan.

Ja kun Jussi Halla-aho luopui puheenjohtajuudesta ja johtoon nousi/nostettiin Riikka Purra, niin taas odotettiin puolueen putoavan marginaaliin.  Mutta taas koettiin pettymys kilpailevissa puolueissa, kun perussuomalaiset Riikka Purran johtamana kohosikin  historiansa suurimpaan  menestyksen vaaleissa ja hilkulla oli, ettei pääministeri olisi ollutkin Purra Orpon sijaan.

Joten Riikkasta tulikin ”vain” valtiovarainministeri ja jos hän olisi noussut pääministeriksi, niin hallitusohjelmakaan ei olisi se mikä se nykyään on.  Kaikkihan tietävät, että perussuomalaiset ovat ainoa eduskuntapuolue, joka asettaa maamme taloudellis/kulttuuris/uskonnollis/turvallispoliittiset tavoitteensa AINA isänmaalähtöiseksi, eli Suomen etu menee kaiken edelle, jossa kotimaalle ei pyllistetä muita kumartamalla. Toki perussuomalaisten kynän jälki näkyy voimakkaana myös  nykyisessä  hallituksessa, mutta Riikkan nousu seuraavaksi pääministeriksi tekisi hallitusohjelmasta nykyistäkin sinivalkoisemman, sillä liikaa muut puolueet yhä satsaavat vain säilyttämään hyvän mallioppilaan statuksemme ja siihen, että mitä muut meistä ajattelevat.

Mutta kun tiirataan nykyisiä Galluplukujamme, niin itse pidän erittäin hyvänä nykyistä n.14-15% lukemaa ja jotka ovat olleet nousevia viimeiset kuukaudet.

Eipähän ole ollut totuudenpuhujalle, eli Riikkalle tilaa majatalossa, vaan häntä on verrattu Iiro Viinaseen, jonka arvo ymmärrettiin vasta myöhemmin ja niin tulee käymään Riikkankin kohdalla.

Mutta, ei tarvitse kauaa odottaa kun Riikka nostetaan kansakunnan kaapinpäälle, se tapahtuukin  jo ensikevään vaaleissa kansakunnan karttuisan käden seurauksena, kun kansalaiset heräävät sosialistien ylläpitämästä ruusunpunaisesta unestaan ja ottavat päänsä pois pilvistä/pilvestä  ja palauttavat jalkansa  takaisin  maan kamaralle, kun ne ovat olleet aikaisemmin tukevasti ilmassa.

Mutta saattepa nähdä, että sitä mukaan kun perussuomalaisten kannatus kohoaa, niin vastarinta heitä kohtaan nousee sfääreihin  vielä nykyisestäänkin muissa puolueissa ja mediassa, ( jos se nyt enään nykyisestä voisi kohotakkaan, mutta kyllä se kuulkaa voi)

Seuraavat hallituspuolueet ovat nykyiset, kuten myös opposition osalta vain sillä erotuksella, että Hjallis ei enään puolueena  eduskuntaan nouse.

Sehän tästä vaalituloksesta ainakin on seurauksena, että  Lindtmanin kuin Kaikkosen ja Virrankin lähtölaskenta alkaa, sillä eihän urheilujoukkueessakaan tappiosta kaikkia pelaajia vahdeta, vain valmentaja lähtee/lähetetään.

Jos olisin vaalien jälkeen Riikka Purran saappaissa pääministerinä, niin antaisin kokoomuksen hoidettavaksi kuten nykyäänkin ulko ja puolustusministerin salkut ja tietysti kokoomukselle kuuluisi vanhan käytännön mukaan myös valtiovarainministerin salkku, elle Orpo tee sitten ”Soineja”, mutta tuskin sentään.  Pääministerin salkun lisäksi tärkeä sisäministeriö kuten nytkin persujen komentoon ja ehdottomasti myös opetusministerin salkku pois Ruotsalaisilta persuille, lisäksi oikeusminsterinä jatkaa Meri..  Näillä päästään jo varsin hyvin alkuun Suomen suomittumisessa Suomalaisille.

Voiko olla hienompaa näkyä kuin Juhannuksena Suomen lippu salossa ja ei vain Juhannuksena, vaan se saisi minun puoletani liehua salossa vaikka vuoden jokaisena päivänä.

Teimme vaimon kanssa pari tusinaa vihtaa/vastaa talveksi, vaimo käyttää vastaa ja itse käytän vihtaa, koska olemme eri murrealueen ”lapsia”.  Lisäksi  laitamme jokaiseen vihtaan/vastaan muutaman Suopursun  ”lisämausteeksi”.

Juhannuksenahan sitä monet ja  varmasti  myös politikotkin tekevät Juhannustaikojaan, toiset toivoen ja toiset  peläten tulevia tapahtumia omalle ja puolueensa kohdalle.

Antti Lindtman ei mene  Juhannuskokkoa katsomaan, kun pelkää siinä näkevänsä ennusmerkin tulevasta,  kuinka sosialidemokraattien sauna palaa ”iloisesti”.   Mutta sen Antti tekee,  hän pyytää Juhannusyön täisaunaan  toverikseen  Sofia Virran ja Minja Koskelan ja Antti uskoo, että saa ikäänkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla,  kun  hän pääsee yhden haavan sijasta vihtomaan kahta haavaa.

Petteri Orpo taas luottaa vanhaan kokoomuslaiseen perinteeseen,  hän laittaa kypärän päähän ja Juhannusyönä ilkosillaan kirmaa ruiskukkapellossa, jossa omat  ”kulkuset” kilkuttelevat Jääkärin morsianta. Näillä ”aseilla” hän uskoo voittavansa vaalit menemällä  sosialistien suon yli että heila…..anteeksi kilkahtaa.

Riikka Purra menee Juhannusyönä katsomaan lähteeseen vain voikkukka seppeleeseen sonnustautuneena ja kysyy lähteeltä, että onko Suomen seuraava pääministeri mies vai nainen ja lähde vastaa että nainen.   Ja  varmuudella se ei ole Virta sen paremmin kuin Koskelakaan puhumattakaan Essayjasta…..niin.  Perussuomalaisten ensimmäinen Varapuheenjohtaja Keskisarja kiertää Juhannuksenakin Suomea Väinämöisenä, laulaen muut puolueet suohon.

Kaikkonen taas ennen saunaan menoa kieriskelee nokkosissa ja voitelee itsenä löylyissä suolalla kun oli joltain vaaliasisntuntijalta kuullut, että kärsimys vahvistaa ja puolue sitä kautta sen kirkkaamman kruunun saa.  Se nyt oli ikävää kun Suomi Neuvostoliitto/Venäjä seura lopetettiin, niin Anttikaan ei saa enään perinteistä saunaseuraa naapurista.

Ruotsalaisetkin pitäytyvät Juhannuksena perinteissä, he meneväy myös saunaan ja ottavat sinne mitan mukaan, ei mittalemaan ”sitä”, vaan mittailevat kallojensa kokoa, ettei vaan joukkoon pääse eksymään ”nokineniä”.

 

Vaikka eduskunnassa kolme vasemmistopuoluetta joissakin pienissä politiikan lillukanvarsissa eivät ihan käykkään yhtä jalkaa, niin kyllä he samasta pullosta yhdessä ryyppäävät sorretun voimaa.  Joskus joku kolmesta haluaa sorretun voimaa hieman laimennettavan, mutta ei siihen  herkkuun yleensä mitään kapitaalin kammareiden litkuja sekoiteta mukaan hyvää juomaa ( aatetta ) pilaamaan.

Varmasti nytkin useat näiden kolmen vasemmisopuolueen äänestäjä arpoo mielessään, että antaisiko äänensä vaaleissa Kasperille, Jesperille vai Joonatanille ja että kuinka saataisiin aikaan se, että nämä kolme vasemmistorosvoa hörppisivät  sorretun voimaa jatkossakin samasta pullosta, joko hallituksessa tai oppositiossa, erottaminen toisistaan olisi naulan lyömistä yhteiseen arkkuun.

On vain kaksi vaihtoehtoa jolla nämä kolme vasemmistopuoluetta jatkavat samasta pullosta härppimistä. Toinen on demareiden voitto ja toinen on persujen voitto.  Demareiden voittaessa kolmikko nousee hallitukseen kepu taas kynnysmattonaan ja persujen voittaessa jatkavat siellä missä nytkin ovat, eli oppositiossa. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa joku kolmesta joutuu/laitetaan sylkemään pulloon.

Joten ei tämä sen kummempaa matematiikkaa vaadi, persujen voitto tietää vasemmiston kuolemaa ja demareiden voitto tietää kansalaisten joukkoitsemurhaa, jos nyt tällaiset vertauskuvat sallitaan tässä Pride kuukauden ( koko vuoden ) ”juhlinnassa.

Orpo ja Purra, te olette nyt paljon vartijoina, sillä näyttää siltä,  että kansalaiset haluavat elää niin kuin vasemmisto  elää ja opettaa, eli päät pilvissä ja jalat tukevasti ilmassa.

Itse en pidä kansanvaltaa pilkaavana sitä, että Orpo ja Purra tekisivät kaiken varalta kassakaappisopimuksen hallituksensa jatkon varmistamiseksi myös seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.

Siis jos Lindtman olisi ykkösenä vaaleissa, niin kassakaappisopimukseen tulee kirjata, että hallituksen muodostaja on vaaleissa toiseksi tullut puolueen puheenjohtaja, siis joko Purra tai Orpo.

Nyt eletään niin vaarallisia aikoja niin ulko,kuin sisäpoliittisestikkin, että vasemmiston päästämin kuskin paikalle olisi kuvainnollisesti ilmaisten suoranainen itsemurha, kun nykyinen hallitus on saanut jo hirttoköyden poistettua suomineidon kaulalta, niin sosialistien johtamana  pyöveli palkataan uudestaan.

Nyt se tietenkin tuomittaisiin demokratian vastaisena tällainen kassakaappisopimus, mutta sen tiedän varmasti, että tulevat sukupolvet nostavat vielä Purran ja Orpon jalustalle henkilöinä, jotka eivät lähteneet juoksemaan vaikeina aikoina mytätuuleen, vaan valitsivat vastatuuleen juoksemisen, jotta tulevat sukupolvet saisivat Suomen parempana kuin mitä se oli silloin kun Purra ja Orpo vahtivuoronsa aloitti  työntämällä kintaansa saveen.

Eihän siinä silloin tarvita kassakaappisopimuksen laukeamista, jos kansalaiset ottavat päänsä pois pensaasta ja valitsevat suoraa vaalien voittajaksi joko Orpon tai Purran.