Tekijä: markku huhtala

Olen huvittuneena, suorastaan vahingoniloisena seurannut keskustelua vanhusten hoidosta.

Itsekin jo toista kymmentä vuotta sitten kirjoittelin, samoin esim.SKP, mihin voi johtaa vanhusten hoidon yksityistäminen.

Se johtaa juuri tähän, missä nyt olemme.

On itsestään selvää, kun yksityinen bisnes päästetään tuottamaan ja päättämään vanhusten huollosta, tai sairaanhoidosta, tulos on juuri tämä.

Kun potilas on asiakas yksityisellä sektorilla, on asiakas eli potilas rahantekoväline, voitontavoittelun väline.

Moraali tulee aina sen jälkeen.

Siksi vasemmisto on vastustanut erityisesti yksityisen bisneksen pääsyä terveyspalvelualoille, varsinkin jakamaan julkisen sektorin kanssa.

Kokoomus on ollut kapellimestari koko ajan tässä yksityistämisprojektissa.

Valinnanvapaus, jota voisin sanoa itsekin kannattavani, mutta todellista valinnanvapautta, jota kokoomus ei kylläkään kannata.

Eli jokaisessa Suomen kunnassa pitää olla valinnavapauden toteutuessa julkisen sektorin terveyspalvelut johon potilas voisi mennä jos haluaa.

Näin ei lähellekään joka kunnassa kuitenkaan ole, vaan on vain yksityisten tuottamia terveyspalveluja.

Samoin olisin sitä mieltä että vanhuspalvelut pitäisi edelleen olla mahdollista tuottaa myös julkisina palveluina, kunnan tuottamina, yksityisten rinnalla.

Monella muullakin alueella palveluita tuottaa nyt vain yksityinen sektori, joten valinnanvapaudesta ei voida puhua.

Koko tämä SOTE touhu on ollut vain yksityisen sektorin pääsyä sektoreille, joita on perinteisesti julkinen sektori tuottanut. Puhutaan miljardeista euroista, joita yksityinen bisnes hamuaa.

Ja kukapa muu on se edustajapuolue yksityiselle bisnekselle jos ei kokoomus.

Ennen eduskuntavaaleja liki joka ainoa puolue varsin periaatteettomasti puhuu mitä kansa haluaa kuulla, ja vaalien jälkeen päättävät jotain aivan muuta.

Mitä tulee eduskuntavaalien jälkeen olemaan äänestysprosentti?

2015 se taisi olla aika lailla 70%.

30% eivät äänestäneet ollenkaan.

Vasemmistoliiton ei pidä edes harkita menoa mukaan porvareiden kanssa hallitukseen.

Siinä on käynyt huonosti, eikä ainakaan kannatus ole noussut.

Vasemmistoliitto on ollut huonoissa hallituskoalitioissa, joissa juuri vasemmisto on kärsinyt.

Viittaan 30% jotka eivät äänestä ollenkaan.

Vanhuspalveluiden yksityisämishallituksissa vasemmisto on ollut mukana, joten jeesustelu ei nyt auta.

Ei se auta Sipilää itseäänkään.

Pelottaa kuitenkin ihmisten poliittisen muistin lyhyisyys.

En itse osallistu ehdokkaana vaaleihin, ei ole kyllä kysyttykään.

Monia Pirkanmaan periaatteellisia kommunisteja, joilla olisi sanottavaa ja annettavaa, ei ole heitäkään kysytty. Sanon: laitavasemmiston tila on alennustilassa, niin alhaalla ja syvällä, ettei aurinko paista sinne.

Tarkoittaako tämä jupisemiseni sitä, että laitavasemmistoa ei tarvita, tai ettei kysyntää olisi?

Viittaan yllä olevaan änestämättä jättäneiden 30%.

Nyt ei ole aika, luultavasti, boikotoida porvarillisia vaaleja, mutta jotain olisi tehtävä, toisin.

Ehdotin enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, etä laitetaan lavamosseni lavalle SKP:n mainos ja ajaisin Hämeenkatua edestakaisin, mahdollisesti megafonin kanssa ääntä pitäen.

Sittemmin ehdotin asuntovaunua- tai autoa jolla aikataulun mukaan kävisimme joka ainoassa Pirkanmaan kunnassa, keskustelemassa. Olin ollut valmis itse ostamaan. Ei käynyt ei.

Ilokseni nyt olen kuullut enemmän kuin kymmen vuotta myöhemmin, että SKP:llä on asuntovaunu liikkeellä Pirkanmaalla.

Valovoimasia ehdokkaita SKP:llä ei nyt ole, ei koko maassa, saati Pirkanmaalla.

Miksi?

Yläsatakunnassa on SKP:llä jäsen, joka on muodostanut jo aikaa sitten koalition, jonka tuloksena pääsi SKP:n jäsen valtuustoon. Hannu Tiainen Kihniöltä Suomen perussuomalaisimmassa kunnassa.

Taitavasti tehden ja luoden. Mutta ei kelvannut vaan hylättiin SKP:ssä. Väärät killuttimet jalkovälissä, joten ei siis kelvannut, ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa, vaikka on todellinen julkkis Kihniö, Virrat, Parkano, Ikaalinen akselilla.

Saman teki nyt vaaleissa Lahden suunnalla, ihan oikein, Ritva Sorvali, jota tuen täysin, saikin SKP:n tuen. Oikeat killuttimet jalkovälissä?

Mitä siis olisi ajateltava SKP?

Mutta kirjoitan silti…

Turhemmistakin asioista kirjoitetaan ja puhutaan.

Kirosanakin on sanottava niinkuin se on.

Ei vaiteskaan, on kai mulla sanottavaa, vaikka turhauttaa kyllä oikeastaan koko vasemmistolainen liike Suomessa…ja maailmalla.

Ranskassa sentään tehdään jotain, heillä on munaa.

Entäpä meillä Suomessa? Nooh, SAK jyrähti aktiivimallista, mutta ei sitä sitten viety eteenpäin, eikä pyritty kaatamaan, vaikka voimaa olisi ollut.

Aktiivimalli on niitä yksiä nykyhallituksen kukkasia, joissa ei järki ole paljon päätä pakottanut.

Runnottiin läpi, seurauksista välittämättä.

Jos Suomessa työpaikat vain vähenevät, ei pakottamalla työttömiä lisää työpaikkoja saada.

Työnantajat työpaikkoja tarjoavat, ei työttömät, kuten hallitus nerokkuudessaan kuvitteleekin.

Työnantajat ovat avainasemassa, nekin, jotka valtiolta saavat tukiaisia.

Pienet yritykset, jospa he saisivat tukiaisia työllistämiseen, voisi työttömyys todellakin vähetä, mutta tukiaisia annetaan isoille, jotka niitä ei tarvitse, paitsi suurentamaan sijoittajien osinkoja…

Aktiivimalli kyykyttää, kyykyttää niin helevetisti, työttömiä. Ei ole mahdollista mitenkään vaikuttaa työttömyyskorvauksen leikkaamiseen, vaikka olisi kuinka aktiivinen.

Korpeaa sekin, että ne, jotka ovat eläkeputkessa, jotka eivät ihan varmasti työllisty, leikataan heiltäkin.

Köyhyys lisääntyy, kurjuus kasvaa, jako epätasaistuu rikkaiden hyväksi.

Meillä nykyhallitus on kuin pukki kaalimaan vartiana, rikkaille enemmän jotka eivät entisiäkään ole syöneet, ja köyhille jaetaan vähemmän, joilla ei muutenkaan ole enää yhtään mitään.

Vanhushuolto on ajettua alas ja yksityistetty lähes täysin.

Hyvää hvyyyttäni olin taannoin jakamassa vanhuksille ruokaa, joka oli yksityistetty sekin.

Näin jotain niin karmeaa, että aluksi itkeä tihuutin kotona jälkeenpäin.

Vanhukset oli jätetty heitteille. Usein koko päivänä olin ainoa ihmiskontakti.

Huusollit olivat kuin sikolättejä, kun vanhus itse ei kyennyt siivoamaan. Jne…

Kaikki palvelu oli hinnoiteltu joita vanhuksille tarjottiin, yksityisten toimijoiden tahoilta, kynsien leikkuusta lähtien. Jos oli rahaa sai palveluja, jos rahaa ei ollut…?

Kun meillä oli vahva vasemmisto, se heikoinkin lenkki pärjäsi.

Nyt meillä ei ole vahvaa vasemmistoa, vaan hyvin hajanainen, ja heikko.

Porvari nukkuu kylläisenä, rauhassa, sen edustajat ovat hallitusvastuussa, joka leikkaa juuri sopivasti porvarin taskuun lisää. Omat miehet hallituksessa, jotka ovat itse valinneet, rahalla.

Terveydenhuolto tullaan saattamaan USA:n mallin mukaan yksityisen bisneksen piiriin,

josta tehdään yhtä kallis ja toimimaton.

Suomalaiset ylpeydenaiheet ovat vähenemässä. Olemme jäämässä jälkeen pohjoismaisen hyvinvointimallin maana, muista pohjoismaista. Selvästi.

Olemme ainoana pohjoismaana EMU:ssa (rahaliitto), ihan meidän heikon vasemmiston ja tyhmän porvariston takia.

Mitään syytä meillä ei ole olla EMU:ssa, tai edes EU:ssa.

EU:sta meidän Suomen porvareita ohjaillaan, annetaan ohjeita ja direktiivejä.

Englanti ymmärsti lähteä, ja hyvä niin. Aluksi se kirpaisee, mutta hyvinkin lyhyessä ajassa se kannattaa…ja Englanti nousee suostaan, johon EU sen vei.

Meitä Suomessa pelotellaan ettemme vaan eroaisi, mutta kyllä…meidän pitää erota EU:sta. Tyhmin liitto ikinä.

Irti EU:sta ja markka takaisin!!!!!

Toivoo Lempäälän elämäntapakommunisti Markku Huhtala

Köyhyyttä Suomessa on yhä vain enemmän ja enemmän. Vaikka samaan aikaan mukamas työttömyys pienenee.

Kai se pienee, mutta enenevässä määrin siitä ei makseta palkkaa, ja jos maksetaan maksetaan niin vähän, ettei sillä tule toimeen.

Toisaalta pätkätöiden määrä on kasvanut rajusti.

Nykyinen hallituksemme on toimillaan ajanut oikeastaan kaiken umpikujaan Suomessa.

Syntyvyys on rajussa laskussa, koska perheet eivät voi suunnitella elämää eteenpäin, kun huomisesta ei tiedä, onko rahaa, tai ruokaa, tai töitä.

Vanhukset ovat jätetty heitteille, josta itsellänikin on aivan omakohtaisia kokemuksia, kun jaoin hyvää hyvyyttäni ruokaa heille.

Kaikki se hyvä minkä työväenliike on Suomessa saanut aikaan on kovalla kädellä purettu, ja mallia otettu USA:sta, josta ei koskaan oikein ole noussut mitään muuta hyvää kuin ehkäpä aurinko…

On selvää, että keskusta tulee häviämään, vaikka ei ole se suurin syypää tilanteeseemme Suomessa.

Suurin syy on taustalla häärivä suurpääomien eduspuolue kokoomus.

Toinen vakava syy köyhyyteemme on liittyminen EU:hun joka viimeisteltiin liittymällä EMU:uun, eli rahaliittoon.

Suomen hallitus on hankkimassa mielettömät asehankinnat, vaikka ne rahat voitaisiin käyttää Suomen hädänalaisten hyväksi, lyhentämättömänä.

Uhkakuvia on luotu ja luodaan Venäjältä, joka ei ole uhannut Suomea missään vaiheessa.

USA sitä vaistoin on uhka koko maailmalle, mutta Suomemme porvariston pää on juuri USA:n peräpeilissä, niin syvällä ettei järjen ääni sinne kuulu.

En ole vielä tavannut ainuttakaan köyhää joka sitä olisi vapaaehtoisesti.

Työläinen tekisi mielellään töitä, jos niitä olisi.

Tampereeltakin on hävinnyt tehtaita, ja paljon, muistomerkkejä on Tampereen keskustakin täynnä, vaikka Finnlaysonista lähtien, jossa itsekin olin töissä 70-80 luvuilla.

Tilalle ei ole tullut uusia työpaikkoja.

Edelleen kehitetään autoja, jotka kulkevat kokonaan ilman kuljettajia, jotka tulevat varmasti toteutumaan, ja edelleen työpaikat vain vähenevät.

Kaikki ihmiset eivät koskaan tule opiskelemaan kuin sen mikä on pakko.

Mutta heille ei sitten millään enää tahdo löytyä töitä.

Muistan itsekin kuljetusalalla olleena, kun repsikat (apumiehet)myytiin pois autoista (kuljettajien palkkoja nostettiin).

Huoltosemilla tankattiin auto, ja pyyhittiin vielä tuulilasi ja pyynnöstä vaikka kuskin nenä…

Tekniikka menee eteenpäin, ja työpaikat vähenevät entisestään, se on kylmä tosiasia.

Meillä on tasan kaksi vaihtoehtoa: köyhyys lisääntyy, tai työt jaetaan tasaisemmin ja työaikaa vähennetään kuuteen tuntiin.

Työajan vähentäminenkin 6:teen tuntiin on vain väliaikainen ratkaisu, koska työntuottavuutta edelleen vain kehitetään, joka edelleen vähentää työtekijöiden tarvetta.

Palvelualoilla olisi työtä tarjolla, mutta kun julkinen sektori ajetaan alas juurikin kokoomuksen toimesta alibudjotoimalla, jotta yksityinen sektoria saa jalansijaa, ja onkin saanut ja paljon.

Yksityisellä puolella vanhukset näkevät nälkää, eikä terveydenhoitajat, lähihoitajat ehdi sitten millään joka paikkaan, kun väkeä on liian vähän, kun yksityinen bisnes haluaa vain voittoja…

Tottakai tämä voi hyvnkin räjähtää porvariston omille silmille, kuka tietää.

Työväen pitää yhdistyä, kommunistisen liikkeen pitää löytää toisensa, ay liikkeen pitää ryhdistäytyä.

Silloin köyhäkin voi nähdä tässä mielettömyydessä jotain toivoa paremmasta.

Ei oikeuttaa saa jos sitä ei vaadi… Työväki yhdessä, joukkovoimalla.

Kokoonnuimme viime Lauantaina 3.11-18 Hermannin kerholle ajatuksena luoda demokraattinen kansaliike nykymenoa vastaan.

Olimme pohjustaneet tapaamista useilla kokouksilla esim. Tampereella.

Tarkoituksena on koota erilaisia ihmisiä ja järjestöjä (SKDL:n tapaan) yhteiseen järjestöön, vaaliyhteistyöhön.

Jari Heinonen alusti minkälaisia yhteistyöjärjestöjä on Euroopassa monissa maissa.

Hannu Tiainen alusti kokemuksia Kihniön suunnalla, todistaen toiminnan tuloksellisuutta päästen valtuustoon.

Sitten odotin Männikön Heikin alustavan Helsingin kokemuksia, tehtyä ja tekemättömiä, virheitä ym.

Sitten olisin odottanut miten mahdollinen demokraattinen liike koottaisiin, millä keinoilla.

Miten jo olemassa olevilla voimilla tulemme osallistumaan esimerkiksi tuleviin eduskuntavaaleihin, sekä EU vaaleihin. Halusin kuulla vaihtoehdoista ja taktiikoista.

Halusin kuulla mitä ja miten menemme eteenpäin.

Saimme kuulla aivan jotain muuta, ja siksi osa kimpaantuneena häippäsi paikalta.

Keskustelua on käyty kiivaana täällä kansanrintama uusliberalismia vastaan facebook ryhmässä.

Hyvä niin, sillä missään muualla ei avointa tärkeätä keskustelua käydä, ei niin missään.

Männikön puhe ei ollut huono tai väärä, mutta aivan väärässä paikassa pidetty, väärään aikaan ja aivan väärille ihmisille.

Meillä ei ole paljon aikaa, enkä itsekään halua enää haaskata aikaa.

 

Politiikkaa ja ideologia ovat eri asioita vaikka kommunisteilla kulkevatkin käsi kädessä.

Kommunistit eivät juurikaan ole mukana päivän politiikassa tänä päivänä.

Vaikka juuri se olisi tärkeintä.

Männikkö sanoi jossain vaiheessa, että eikö minulle Moskovan koulussa opetettu?

Kyllä opetettiin, tunnistamaan kaavamainen ajattelu, ja torjumaan sitä.

Siltikin, vaikka Neuvostoliitossakin kaavamaista ajattelua oli yllin kyllin.

Koulussa opiskeltiin Marxismi-Leninismiä, ja korostettiin luovaa ajattelua, kaavamaisuuden sijaan.

Marxismi-Leninismi on teoria, joka antaa eväät ymmärtää, lukea- ja toimia kapitalismissa, tilanteen mukaan.

 

SKP:n Tampereen piirikomiteassa jo vuosia sitten törmäsin ongelmiin ja sanoin kokouksissa istumisesta.

Kokousten pitää olla aina toiminnan organisoimista, ei itse toimintaa.

Tämä opetettiin myös Moskovassa. Sain Tampereen osan kommunisteja vihat päälleni.

Piirikomiteassa haukuttiin kapitalismia, ja kuinka se meitä lyö, ihan kuin me ei sitä tiedettäisi muutenkin.

 

Jotta me saamme mukaan ihmisiä toimintaan, on meidän kuunneltava herkällä ja tarkalla korvalla, eikä heti ensimmäiseksi lähdettävä luennoimaan.

Sillä vain karkotetaan heti kättelyssä ihmisiä pois, jotka voisivat olla kiinnostuneita toimia paremman huomisen puolesta.

 

Toiminta, siinä on nykypäivän ydin, mutta miten, siinä toinen.

Kautta koko työväenliikkeen historian, tietoisuus on työväellä kasvanut toiminnan kautta: lakot, mielenosoitukset ym.

Siitä syntyy tietoisuus luokka-asemasta, kiinnostus työväenliikettä kohtaan ja itsensä sivistäminen ja jopa liittymineen kommunistien toimintaan mukaan, ja saada tietää enemmän. Se tapahtuu toiminnan kautta.

Puhun nyt työväestä, en sivistyneistöstä, vaikka monin osin aktivointi tapahtuu samoin periaattein.

Sivistyneistö ei tee vallankumousta yksin, ei sitä tee kommunistitkaan, vaan sen tekee työväki, kommunistit ja sivistyneistö yhdessä.

Mutta miten me voimme toimia yhdessä on pitkä prosessi, eikä se tapahdu lyömällä Marxismi-Leninismillä päähän.

Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan.

On mietittävä mikä meitä yhdistää, eikä sitä mikä meitä erottaa. Siitä alkaa uuden työväen, työväenliikkeen ja kommunistien uusi nousu.

 

Neuvostoliitto hajotettiin, koko sosialistinen leiri hajotettiin.

Jotain meni pieleen, jotain tehtiin väärin. Kommunistit olivat johtavassa roolissa.

Miksi kommunistiset puolueet olivat niin heikkoja kuin olivat?

Miksi pitää jatkaa kansallisissa kommunistissa puolueissa ja liikkeissä samaa vanhaa, joka ei voi toimia vanhalta pohjalta?

Kapitalismi on dynaaminen, ja menee eteenpäin vääjäämättä.

Se ei missään nimessä mätäne ja hajoa, vaan muuttaa suuntaansa, korjaa virheitään, joka päivä.

Silti se on kapitalismia, jonka tuotanto perustuu yksityiseen omistukseen.  Se on vanhaa eikä edistyksellistä, mutta se toimii silti, eikä kaadu itsestään.

 

Meidän on kommunistisena liikkeenä tavallaan palattava taaksepäin, suunnattava katseet Leniniin, mitä hän sanoi, ja mitkä ovat olleet hänen kokemuksensa. Siitä me voimme luoda katseet kapitalismin yli, tulevaisuuteen.

 

Kommunistinen liike on täällä hetkellä hukassa, vailla suuntaa.

Näperrellään vasemmistolaisten pikkuasioiden parissa, kuten feminismi ja sukupuolinen tasa-arvokysymykset.

Se on lähinnä poliittista masturbointia, tekee itselle mukavaa mutta ei johda mihinkään.

Siksi lopuksi sanon, että olisi erittäin tärkeää lotkauttaa korvansa Jari Halosen suuntaan: ”puhdasta paskaa, että meinaa oksennus tulla”, kertoo aika paljon mitä ja miten me kommunistit kykenemme tekemään yhtään mitään politiikkaa…

Peiliin katsomisten paikka hyvät toverit.

 

Meillä on kokemusta ja eteenpäinkin on menty. Hannu Tiainen on oiva esimerkki, Marko Niemi toinen. Meillä on osaamista kuten Jari Heinonen joka oli pitkään Tampereen kaupungin valtuustossa, professorismiehiä lisäksi jolla on tietoa ja taitoa saada yhteyksiä ja yhdistää, poliittinen virtuoosi, joka osaa lisäksi puhua niin että tulee ymmärretyksi.

 

Suunta on vain yksi: eteenpäin!!!!!!!

 

 

 

 

Markku Huhtala, Lempäälä

En halua kirjoittaa Sipilän pölvästiporvarioikeistohallituksesta.

En halua muistella vanhoja, jolloin vasemmistohallitus, demarit ja vasemmistoliitto on koheltanut likimain Sipilän hallituksen malliin.

En halua kirjoittaa, kuinka paha olla on kansalla, joka ei enää usko kehenkään, joista liki puolet on luovuttanut, eikä äänestä ketään.

En halua kirjoittaa kommunistisen liikkeen hajanaisuudesta, enkä heidän ymmärtämättömyyttään käsittää päivän politiikkaa, joka verhotaan työväelle täysin käsittämättömiin käsitteisiin kuten feminismi ja sukupuolinen tasa-arvo, joilla ei kansan tukea tule eikä saa, saati että lyödään työväkeä päähän käsitteillä joita he eivät ymmärrä tai ovat täysin vieraita, tai peräti marxismi-leninismillä.

En halua kirjoittaa valtamedian vastuuttomuudesta, ja kyvystä erottaa tiedonvälitys propagandasta.

En halua kirjoittaa radionkin ohjelmatarjonnasta, jossa tulee huonoa musiikkia ja propagandaa.

En sen paremmin TV:kään samasta huonosta tarjonnasta, jossa itselle on tullut paha mieli maksaa todella huonosta ohjelmatarjonnasta.

En kirjoita kuinka harmittaa USA:n elokuvien ja sarjojen huonoudesta ja niiden ylitarjonnasta.

En kirjoita siitäkään, kuinka poliitikot valehtelevat, niin että korvat heiluu ja nenä kasvaa, meidän tavallisten ihmisten laiskuudesta, tai että työnantajapuoli tarvitsee irtisanomissuojan lisä heikennyksiä.

En siitäkään, jos tämä työväenliike hyväksyy, on seuraavana suurempien yritysten irtisanomissuojan heikennykset.

En siitäkään halua puhua, että kiusalliset työväen puolustajat irtisanotaan ensin, vaikka niinhän nytkin jo tehdään.

En halua puhua tänään siitäkään, miten hallitus muka toimillaan on lisännyt työllisyyttä, vaikka hallitus on nimenomaan haitannut Suomen talous- ja työllisyyden kasvua omilla toimillaan, ja että työllisyys on riippumaton hallituksesta ja sen toimista, koskapa kun vienti vetää, johtuu se kysynnästä maailmalla, eikä Suomen hallituksen toimista.

En siis halua tänään kirjoittaa mitään.

Haluan olla rauhassa, siltikin, vaikka Nato uhkaa maailman rauhaa, jota USA johtaa.

En halua kirjoittaa tänään pakolaisista, joita Naton sotajoukot tekee yhä lisää.

En halua kirjoittaa sodan uhasta, jota Nato joukkoineen yhä lisää.

En halua kirjoittaa sotateollisuudesta, joka tekee rahaa sodalla ja sen uhalla, joka saa aina rahaa, niin kauan kuin on ihmiselämää maapallolla.

Tänään en kirjoita mitään. En kapitalismistakaan, joka elää vain kasvusta ja voitoista, ja jota ei lopulta kiinnosta maailman hukkumisesta paskaan, paitsi jos se tuo lisää voittoja.

En kirjoita sairaista ja köyhistä, en työläisistä, jotka raataa palkkansa eteen pysyäkseen hengissä ja uusintaakseen työvoimansa, enkä yksityisten voittoa tavoittelevien hoiva-alojen saalistajista, sairaaloiden, terveydenhuollon yksityisten kapitalistien, joille ihmisen terveys on vain rahantekoväline.

Niin, en tänään kirjoita yhtään mitään, kun ei kiinnosta…

 

T: Markku Huhtala, Lempäälä

 

Sain käsiini uuden Tiekkarin, ja tietenkin luin sen innolla. Numero on 27/2018.

En tietenkään ole ehtinyt kaikkea lukea, mutta pääkirjoitus aina on mielenkiintoinen, joka on Petran, puoli vartalokuvalla varustettu.

Se on hyvä pääkirjoitus, koskapa se koskettaa työväenliikettä, sekä hallitusta joka työläisiä kyykyttää.

Suomenkieltä, johon on helppo yhtyä.

Toinen vielä mielenkiintoisempi kirjoitus on Marko Niemen tekemä haastattelu Miguel Lopezista.

Sivuilla 16-17.

Keskityn siihen ja vieläpä sen loppuosioon väliotsikolla ”kevään 2019 eduskuntavaalit”.

Lopez antaa tulla sitä tekstiä jota itsekin olen viljellyt jo vuosia, tai Tiainen…kuinka vaan.

Meidän on uskottava aatteeseemme, on elämän ja kuoleman kysymys kommunistisessa liikkeessä.

Puolueessa on kyettävä terveeseen itsekritiikkiin, on toinen yhtä tärkeä kysymys, jota ei puolueessamme ole, sanoisinko ollenkaan.

Erottua muista puolueista on kolmas kysymys joka pitää mielestäni sisällään puolueemme linjaukset feminismistä ja sukupuolisesta tasa-arvosta, jotka ovat liiaksi samankaltaisia muiden vasemmistolaisina pitävien puolueiden kanssa: vihreät, demarit ja vasemmistoliitto.

Mutta myös kokoomus on ollut hyvin aktiivinen tuodessaan feminismiä ja sukupuolista tasa-arvoa omissa tunnuksissaan, ei herätä työtätekevää kansaa vaaliuurnille, ainakaan kommunisteja äänestämään.

Samankaltaisuus muihin puolueisiin, samanlaisine teemoineen on siis SKP:n haitta.

Neljäs tärkeä asia on retoriikka, minkälaisia sanoja viestinnässämme käytämme.

Kommunisteilla on oma käsitteellinen ja teoreettinen sanastonsa, joiden käyttö omissa ympyröissämme on perusteltua, mutta kansalle on kyettävä puhumaan ja kirjoittamaan selkeästi ja ymmärrettävästi…muuten ihmiset juoksevat KARKUUN!!!!!

Viides asia on: Puolueen pitäisi pyrkiä kuuntelemaan heitä, jotka paikallisesti omissa kunnissaan onnistuneet ja kyenneet saamaan kansan tuen näkemystensä taakse, heillä on avaimet siihen miten vaaleissa menestytään.

Muutos vastarinnan sijaan puolueessa pitäisi ennakkoluulottomasti lähteä luomaan uudenlaista toimintakulttuuria.

– Meidän keskeisiä tehtäviä on herätellä passiivisuuden unesta.

– Puolueen on annettava itsestään iloinen ja räväkkä kuva.

– Myös valmiit konkreettisiin tekoihin

 

Miksi sinä olet kommunisti?

-Mielikuvat voitoiksi.

-Horjutettava perinteisten puolueiden valta-asemaa.

 

Tässä siis kiteytetysti se mistä olemme puhuneet jo vuosia, mitä Lopez tuo esiin.

 

Kaikki on juuri sitä mitä pitääkin, olen samaa mieltä. Mutta miksi me emme etene vaan taannumme?

Mitä teemme väärin, mitä pitäisi tehdä toisin?

Siitä Lopez puhuu ja kysyy.

 

Miksi puolueestamme karkottuu ja peräti karkotetaan aitoja ja rehellisiä kommunisteja?

Miksi emme ymmärrä edes toisiamme, saati työväkeä?

Miksi emme suvaitse, emmekä kykene yhteistyöhön, edes ihan omien kanssa saati muiden?

Miksi niin helposti leimataan kommunisti täysin väärin, jopa fasistiksi?

Meidän kommunistien pitäisi yhdistää, eikä hajottaa.

Aina ja kaikkialla. Se on meidän kommunistien tehtävä.

Yhdistää.

Kommunisti tarkoittaa yhteisöllinen.

Meidän kommunistien pitäisi taitaa luova ajattelu. Se kumpuaa sekä teoriastamme, että kokemuksesta, tiedosta ja taidosta.

Porvarit joka ainoa päivä analysoi, sitä samaa meidänkin olisi tehtävä.

Vastakkainasettelu ei ole ohi vaan kärjistyy. Luokkataistelu kiihtyy kiihtymistään, mutta missä on kommunisti?

Petran pääkirjoitus on hyvä, johon on hyvä päättää juttuni.

Sota ei koskaan ole vaihtoehto, tai väkivalta ylipäätään. Me kommunistit olemme suvaitsevia, mutta emme hyväksy väkivaltaa, alistamista, hyväksikäyttöä.

Jotta voimme sanoa olevamme osa työväenliikettä, meidän on oltava osa sitä.

Lopuksi, eduskuntavaalit ovat jo täydessä käynnissä. Ehdokasasettelu on jo täydessä käynnissä.

Mikä on kommunistien tilanne?

Jos vaaliturnee ei ole vielä täydessä käynnissä, olemme jo ihan liian myöhässä.

Pariviikkoa ennen vaaleja, keskittyen vaalimökeille, on liian myöhäistä.

Vaalimökeillä viimeistellään tehtyä vaalityötä, eikä vaalityötä voi alkaa vasta vaalimökeillä.

UGH, olen puhunut

Markku Huhtala, Lempäälä

 

 

 

Hän sanoi kaiken sen, mitä kokoomus ajaa ja mikä on heidän arvomaailmansa.

Suoraan ja mutkitta. Oikeistolainen kokoomusporvari.

Puhui Suomen kieltä Suomalaisille, ei kosiskellut kuin omaa potentiaalista äänestäjäkuntaansa, keskiluokkaa. Köyhille ei edes yritetty jättää mitään.

Verotus on ollut ja on edelleenkin oikeiston hellimä ajatus, eli tuloveron kevennys ja verotuksen painopiste kulutukseen.

Toki valveutunut kansalainen käsittää hyvin, että kyse on tasa-veromallista, jossa verotus siirretään kulutukseen, jossa pienituloinen maksaa eniten ja suurituloinen vähiten.

Vasemmisto sai huutia Orpon haastattelussa. Aamulehti 30.9-18 sivu 16/uutiset.

Me Vasemmisto enemmänkin ajamme progressiivista veromallia, jossa verotetaan maksukyvyn mukaan, eli oikeudenmukaisemmin.

Oikeisto lähtee ylipäätään siitä, että suurituloisten verotusta kevennetään ja siirretään verotus kulutukseen.

Väärin ja epäoikeudenmukaistahan se on, mutta eihän porvarit niin ajattele.

Orpo korostaa yksilökeskeisyyttä, joka meissä Suomalaisissa on muka  kuin sisäänrakennettuna. Näinhän asia ei ole.

Suomalainen tavallinen, keskiverto työläinen välittää, itsensä lisäksi muistakin.

Keskiverto Suomalainen maksaa mieluusti veronsa, jos se menee yhteiseen hyvään omaan yhteiskuntaamme, yhteiseksi hyväksi.

Kokoomus kosiskelee keskiluokkaa, kun varsinaisia kapitalisteja on kovin vähän.

Perinteisiä kosiskelun kohteita Orpo mainitsee sairaanhoitajat, poliisit, lastentarhaopettajat, esimerkkinä.

Mainitsee ja alleviivaa, että Kokoomus pitää huolta ihmisistä.

Mitenkään ei huolta pidetä ei ihmisistä eikä yhteiskunnasta korostamalla yksilökeskeisyyttä, jota Orpo korostaa.

Ei sitenkään, että kaikkein pienituloisimmat maksaisivat eniten veroja ja maksuja palveluista.

Kokoomus on suurpääomien eduspuolue, siitä ei päästä mihinkään.

Mutta se ei onnistu jos ei saada kansanjoukkoja taakseen tukemaan Suomen kansan- ja heidän etujen vastaista politiikkaa.

Kapitalisteja lukuun ottamatta on oman edun vastaista kannattajaa ja äänestää kokoomusta.

Mutta, mutta…kokoomus mielestäni on likimain ainut puolue Suomessa joka on liki rehellisin puolue.

Orpo tuo Suomenkielellä varsin selvästi kokoomuksen tavoitteet, joihin olisi varsin helppo vasemmiston puuttua ja tarttua.

Vasemmiston olisi varsin helppoa tuoda oma, varsin vasemmistolainen ohjelma, joka olisi radikaali, vaihtoehtoinen, kansantajuinen.

Feminismin ja sukupuolisen tasa-arvon kysymykset on jo oikeisto ottanut haltuunsa ja tuonut omalle agendalleen.

Siksi minusta olisi aika palata tavallisen kansan, työväen ja vähäväkisen, vähävaraisen kansan pariin ja puhua heidän kielellään heille.

Me ihmiset olemme ihmisiä, sukupuoleen katsomatta, tasa-arvoisia aina, syntymästä lähtien, samassa asussa syntyneitä.

Melkoinen osa maailman kansoja, saati me Suomalaiset, olemme tavallisia ihmisiä, joiden tulot ja tarpeet ovat ihan tavallisia: tulla toimeen ja uusintaa oma työvoimamme, päivästä toiseen.

Meillä on unelma!    Mikä se on?

 

Markku Huhtala. Lempäälä

 

Tuossa taannoin yhteiskuntamme valtamedia mainosti/kampanjoi ”vastuullista tiedonvälitystä”.

Mieleeni tuli täysin vanha tokaisu: varas huutaa: ottakaa varas kiinni.

Mielestäni Suomalaisen valtamedian tiedonvälitys on enimmäkseen propagandaa, ei objektiivista tiedonvälitystä.

Ukrainan tilanne on vain yksi niin helvetin monista, ”tiedonvälittämistä”.

Syyria toinen, tai Libya, tai Afganistan, tai tilanne lähi-idässä ylipäätään.

Pakolais- ja turvapaikan hakijoiden tulvista Eurooppaan ei kerrota kuin seuraukset, ei syistä.

Kyse on propagandasta tässäkin kysymyksessä.

Taustalla näissä ongelmissa on USA:n johtama Nato ja sen varsin aggressiivinen sotapolitiikka, jossa puolustamisella ei ole mitään tekemistä.

Taikasana tässäkin olisi Libya, mitä sille tehtiin: Nato pommitti Libyan kivikaudelle, josta kautta tuhannet ja tuhannet nyt pyrkivät Eurooppaan Afrikasta.

 

Sisäpolitiikassa esim. Tampereen velkaantumista taivastellaan, mutta ei kerrota syistä, todellisista syistä, miksi Tampere velkaantuu kovaa vauhtia.

Kaivettiin tunneli verovaroin, jotta yksityiset rakennusfirmat saivat edullista rakennustonttimaata, tai rakenteilla oleva areena, kansi radan päälle, joka rakennetaan verovaroin, yksityisille rakennusfirmoille, rakennetaan verovaroin ratikkarataverkostoa, yksityisille toimijoille…

Ja mistä sitten leikataan? Sitä nyt propagoidaan, ei tiedonvälitetä.

 

Entäpä työttömät?

Propagandassa syy työttömyyteen luonnollisesti on työttömissä, siksi esim. aktiivimalli, jolla kyykytetään työttömiä.

Ei mitenkään objektiivisista tiedonvälitystä edes mietitä, vaan propagoidaan.

Ei mietitä vähääkään, objektiivisesti sitä, miksi voi olla työvoimapulaa ja samaan aikaan suuri massatyöttömyys.

Vastaan tähänkin itse: syytä haettava yksityiseen omistukseen perustuvan tuotannon anarkiasta.

Samaan perustuen koulutuksen anarkia.

Kun voisi helposti ratkaista ongelmat suunnitelmataloudella.

 

Yhteiskunnassamme valtamedia propagoi markkinataloudesta jossa kysyntä ja tarjonta pitää huolen tasapainosta.

Näin ei ole, eikä koskaan ole voinut olla.

Osa vasemmistoa puhuu uusliberalismista, jota ei juuri kukaan tavallisesta työkansasta tiedä mitä se tarkoittaa, eikä heitä saakaan siitä kovin helposti tietoisiksi moisista sanahirviöistä.

…jättävät lukematta ja siirtyvät seuraavalle sivulle…

 

Vasemmisto, johon aivan ilmiselvästi kuulun, entisenä keskisuurena yrittäjänäkin toimineena, nyt sairaseläkkeellä, sanon, että olisi aika huomioida työkansa, joka ei ole tyhmää, eikä laiskaa, kuunnella heitä, heidän mietteitään ja huoliaan, jättää feminismi ja sukupuolisen tasa-arvon kysymykset porvaristolle puuhasteltavaksi, jota he ovat jo aikaa innolla mukana olleet propagoimassa, jossa ainakin osa vasemmistoakin on mukaan mennyt.

 

Maailma voisi olla toisenlainen. Millainen, se on meistä yhdessä, työväestä kiinni.

Katselen pakkohuutokauppoja, ostaakseni halvalla, rahaa kun minulla kommunistilla on, niin että ranteet paukkuu.

Mitäpä siinä on väärää? Tai moraalitonta?

Samoja ihmisiä me olemme kapitalismissa, saalistamassa toisen ihmisen hätää, tai loppua.

Kapitalismissa se käy. Sosialismissa ei… toisen ihmisen hädällä keinottelu.

Väärää tai kieroutunutta on kapitalismissa kaikki, minusta.

Silti. Ostan toisen hädän, koko elämän työnkin joskus, pilkkahinnalla. Kapitalismissa.

Onko se oikein? Onko minulla moraalia?

Olenko minä rosvo, kun joku muu on ahdingossa yhteiskunnan, kapitalismin aiheuttamana,  ei enää ole selvinnyt, ja sen elämän työ realisoidaan?

Osaan laskea. Olenhan kommunisti. Elän kapitalismissa.

Ajattelen moraalia.

Ajattelen moraalia koko ajan. Osaan myös laskea. Talous on minulle tuttua.

Kommunistisessa liikkeessä nyt ei osata laskea, eikä osata talouttakaan, kaikki myydään, pistetään lihoiksi, kuten sanotaan.

Niin on Suomen kommunistisessa liikkeessä.

Apua ei pyydetä eikä haeta.

Ainiin, mistä on kyse? Kapitalismissa me kommunistit asutaan, Suomessakin, joten meidän on otettava joka ainut päivä huomioon ympäröivä kapitalismi.

 

Sosialismissa on eri meininki. Jota meillä ei enää ole naapurissa. Oli ennen, mutta ei enää.

Ennen oli rauha ja ystävyys, nyt on sodan uhka. Nyt ollaan rähmällään USAn, ennen Neukkuihin.

Ihan kuinka vaan, me SUOMI olemme välissä.

Olemme ihan kuinka tahansa ”länsimielisiä”, me olemme ja pysymme tässä…

Jos sota käydään, jota en toivo, me olemme välissä.

Olemme lännen eli USA:n puolella, tai idän puolella, olemme välissä.

Meillä ei ole kuin poliittinen osaaminen kahden suurvallan välissä. Puolueettomana, riippumattomana. Siten Suomi kansakuntana säilyy.

Niin se on.

Kalastelen kommunistina uusia voiton lähteitä kapitalismissa, jotta yhteiskunta voitaisiin muuttaa oikeudenmukaisempaan suuntaan pois kapitalismista. Mitä muuta voisin tehdä?

 

Markku Huhtala, Lempäälä

Monet tietävät, että olen kommunistiseen liikkeeseen tullut mukaan jo vuonna 1965.

SKP:n liityin 1980 kesäkuussa.

Sitä seurasi opiskelut Moskovassa 1985-87.

Neuvostoliitto hajotettiin joulukuussa 1991, josta syystä

minä erkaannuin kommunistisesta liikkeestä moneksi vuodeksi, ollen yrittäjänä, vuodesta -87 syyskuusta aina sairaseläkkeelle jäämiseeni 2012 elokuussa.

Palasin jo yrittäjänä ollessani SKP:n takaisin -90 luvun puolenvälin jälkeen.

Se on ensi episodi nyt tarinassani.

Tulin vappujuhlaan kirjastotalon puistoon Tampereella, vuotta en tarkkaan muista -90 luvun loppupuolella kuitenkin.

Sain käteeni Tiedonantajan (SKP:n pää-äänenkannattaja), jossa oli Hakasen Yrjön hyvä analyysi Neuvostoliiton hajottamisesta.

Se sai palaamaan takaisin puolueeseen.

Pitkä artikkeli oli hyvä ja avoin analyysi Neuvostoliiton hajottamisesta, vaikkakin sitä keskustelua olisi pitänyt käydä paljonkin enemmän, kuin sitä käytiin.

Erityisesti tärkeää olisi ollut käydä keskustelua siitä, miksi Neuvostoliiton kommunistinen puolue NKP oli niin heikko kuin se oli, jotta Neuvostoliitto pystyttiin hajottamaan niin helposti, kuin se tehtiin.

Neuvostoliiton hajottamista seurasi koko kommunistisen liikkeen hajottamistoimet kautta maailman, ja/tai se heikkeni nopeasti (toki ideologisia vieraita aatteita ja suuntia tuli liikkeeseen -60 luvulla ja sitä ennenkin, joten helppoa oli heinän teko).

Miksi se kävi varsin helposti kautta maailman, koko kommunistisen liikkeen hajoaminen?

Suomessa on 3 kommunistista puoluetta, Venäjällä peräti enemmän.

Tämäkö hyödyttää kommunistista liikettä?

Jokainen kommunistinen puolue on omasta mielestään kaikkein puhtain, ollen kuitenkin vain yksi virheitä tekevä inhimillinen puolue.

Leninismistä ollaan kaukana, hyvät toverit, Maxista/Engelsistä puhumattakaan.

Olisi ehdottoman tärkeää alkaa lopultakin keskustella kommunistisen liikkeen sisällä omista virheistä.

Olisi ehdottomasti havaittava omat virheet, keskusteltava niistä ja korjattava ne.

Toisten tekemiset ja virheet on vain malka omassa silmässä, jos saanen käyttää raamatullista vertausta?

Ei ole absoluuttista totuutta, ei ole yhtä tietä vuorelle.

Siitä puhui Leninkin. Lenin puhui siitä, että teoriamme ei ole joukko dogmeja vaan toimintaohjeita.

Se tarkoittaa sitä, että meidän on oltava luovia, toimittava tilanteen mukaan, jossa kaikessa toiminnassamme on tukenamme teoria.

 

Minulle yrittäjänä oleminen opetti luovaa ajattelua, toimintaa tilanteen mukaan, joka aina vaan muuttuu kapitalismissa. Ymmärsin yrittäjänä, että en ollut syyllinen ahdinkoon, joka aiheutui kapitalismin anarkistisesta tuotantomuodosta.

En koskaan tehnyt konkurssia, enkä ollut suoritustilassa, johtuen luovasta ajattelustani, ja Marxilais-Leninistisestä taustastani, osasin lukea yhteiskuntaa ja osasin laskea.

Sitä kaikkea kokemustani tarjosin SKP:lle, vaan ei kelvannut. Sain puhtaat paskat niskaani. Ja ensin tietysti sensuurin ja muuten vaan vaikenemisen.

Koskaan ei vastattu kysymykseen miksi. Ei tietenkään.

Kaikki kehitys tapahtuu ristiriitojen kautta, kaikki. Sitä on dialektiikka.

Totta kai pistän mutkia suoraksi, teoriassa ja käytännössä. Mutta siten mennään eteenpäin, ja joskus pari askelta taakse kunnes taas edetään.

Miksi en osaa antaa olla, jos ei minua tarvita?

Miksi en voi vain kiikkua keinustuolissa ja antaa yhteiskunnan vain mennä siten kuinka se menee?

Se johtuu aivoista. Minun aivoni ajattelevi.

Ne ajattelevi joka ainut päivä.

Ne ajattelevi yhteiskuntaa, meitä yhdessä, ihmisiä yhdessä, yhdessä toimivia, hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää.

 

SKP:ssä on ongelmia, suuria ongelmia, niin suuria ongelmia, että on siinä vaikea toimia.

Se on sääli, sillä SKP on hyvä puolue, sillä on ylevä historia ja kokemus.

Kokemus on ainaista oppimista ja toisinpäin. Sitä on dialektiikka.

Meillä on toki kaksi muutakin puoluetta jossa voi toimia.

En näe mitään mieltä toimia missään rinnakkain olemalla toisessa, toimimalla kolmannessa ja olemalla ensimmäisessä jäsenenä, sillä kaikki kolme puoluetta on ihan yksi yhteinen aate.

Olen nähnyt ja kokenut aivan tarpeeksi. Olen ollut aikoinaan delegaatiossa Arvo Aallon puheilla vetoamassa häneen, ettei hajoteta…turhaan.

Olemmeko nyt yhtään paremmassa asemassa? Olemmeko yhtään parempia?

Onko yhtään parempi olla?

Mitä kommunistinen liike on nyt? Suomessa? Maailmalla?

 

Olin iloinen Trumpin voitosta. Mitä teki SKP Suomessa arvostellessaan minua. Miten se ymmärsi iloni?

Täysin väärin.

Vaikka rautalangasta sen väänsin, mitä tarkoitin.

Nyt USA:ssa liikehditään rajusti, josta valtamediamme ei kirjoita sanakaan, eikä SKP.

Juuri siitä halusin iloita, että kun valtaan astuu todella oikeistolainen presidentti USA:ssa alkaa ihmisten aktiivisuus lisääntyä. Näin kävi USA:ssa

SKP:n muutamien jäsenten silmille tulo minuun oli hämmästyttävää.

Ei ymmärretä.

Väyrys jupakka on oma meidän pikku episodi Suomessa. SKP:ssä ei mitään eikä mitenkään ymmärretty miksi Väyrynen olisi hyvä eikä paha.

 

Puluissa (Suomen rauhanpuolustajat) meillä oli Tampereella kokous ja julkilausuma oli täysin käsittämätön puutaheinää. Jossa tietoa ja taitoa ei ollut edes nimeksi.

 

Eikö maailman tapahtumat ole vasemmistolle (SKP lukuunotettuna) vähääkään tuttuja, paitsi mitä USA syöttää?

 

Käymme media sotaa. USA on siinä johtava, ja antaa tietonsa Suomen porvaristolle, ja porvaristomme syöttää omille, myös vasemmistolle.

Onko siinä SKP mukana? Herra näköjään yksin tietää…

 

Putin on Neuvostokasvatti, joka on porvari, entinen kommunisti.

Porvari, mutta ainut vastavoima USA:n mielivallalle maailmalla.

Emme voi, hyvät kommunistit, olla samassa kuorossa porvareiden kanssa, että Venäjä on paha, kun Venäjä voi olla ainut vastavoima, jopa sodan syttymiselle koko maailmassa.

Toivo on aika vähissä. Venäjä voi olla ainut toivo, vastavoima, että maailmanrauha säilyisi.

Syyrian sota on sijaissotaa kahden maailman vallan välillä.

Kapitalistista, imperialistista valtataistelua on osattava lukea, hyvä vasemmisto.

Osalla vasemmistoa se ei luonnistu, kun ei osata lukea kuin aku ankkaa, ja sitäkin väärinpäin.

 

Tässä tätä sirpaletietoa, jota en lähde pahemmin perustelemaan.

Miettimisen aihetta sitäkin enemmän.

Toisen maailman sodan kokemukset ovat meillä tiedossa, ensimmäisestä maailmansodasta puhumattakaan.

Kumpikaan sodista ei ollut sattumaa, eikä yksittäisiä tapahtumia, vaan olivat toistensa seurauksia.

Kumpikin sota oli imperialistisia, jotka eivät syttyneet jonkun yksittäisen oikusta.

Sodat ovat aina politiikan jatkeita. AINA!!!!!!

 

Sodalle on nytkin suuret aiheet, joiden syyt ovat kapitalistiset.

Ensikerran vain on niin, että kapitalistiset joukkotuhoaseet ovat niin tehokkaita, että ihmiskunta lähtee ja sen tietoisuus…