Kuten siis viime viikon bloggauksessa mainitsin, tämä työviikko meni tiistaista perjantaihin viidesluokkalaisten kanssa leirikoulussa Lemmenjoen maisemissa. Reissussa oli kymmenen oppilasta, kaksi muuta opettajaa ja kaksi omaa koiraa. Olen edelleen a)fiiliksissä ja b)väsynyt, niin intensiivinen viikko oli.
Tiistaina odottelimme malttamattomina koululla ruokailuun pääsyä. Oli järkevää syödä kouluruoka ennen matkaa, vaikkakaan ei varmasti oppilaiden mielestä kovin motivoivaa… ruokailun jälkeen taksi vei meidät Njurgalahteen, josta jatkoimme Lemmenjoen jokiveneillä matkaa Kultahaminaan. Kahdesti piti nousta pois veneestä ja vaeltaa maitse matalimpien koskien ohitse ja kerran pysähdyimme ihailemaan Ravadaskönkään putousta.
Ainaki
n se pysähdys kannatti.
Veneretki päättyi Kultahaminaan, josta aloitimme vaelluksen kohti määränpäätämme. Reitin alku vei kyllä kaikki mehut ja luulot. Venekuski lohdutti lähtiessäni, että ”ei siitä ole kuin kaksi kilometriä pelkkää nousua”. Silti tuntui siltä, että ensimmäinen etäisyyskyltti valehteli ihan pelkkää ilkeyttään. Ikään kuin olisin vaeltanut vasta 700 metriä, vaikka jalkani olivat ehdottomasti sitä mieltä, että tuohon olisi pitänyt lisätä vähintään ”kilo” tuon lukeman eteen. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun todellisuus pilaa sankarimaineeni.
Liki viiden kilometrin vaelluksen jälkeen pidimme pidemmän makkaranpaisto- ja kahvinkeittotauon Morgamojalla. Wanhan tamperelaisen mieltä lämmitti kullanhuuhdonnasta kertovista opastetauluista löytyvät sanat ”rivinteeri” ja ”moreeni”. Täytyy tunnustaa, että muutamassa aiemmassakin kohdassa vaellusta mieleen tulivat Pyynikin harjut ja sen hongikot – tosin hieman tamperelaisvastaavaansa suurempina.
Minua oli kyllä informoitu siitä, että maisema muuttuisi Morgamojan jälkeen. Silti täytyy myöntää, että puurajan noin selkeä ilmaantuminen yllätti. Maisema todella vaihtui.
Loppuvaellus olikin sitten leppoisaa vaellusta kairass
a. Huomasin muuten, että oppilaat eivät tätä nimitystä tunteneet. Heille ’kaira’ oli vain se, jolla porataan jäähän pilkkireikiä.
Yöpaikkamme oli poropaliskunnan huoltorakennus. SIinä oli kaksi pienempää huonetta ja yksi tupakeittiöhuone, jossa oli myös makuulaverit. Paikassa ei juuri ollut moittimista, paitsi huonosti toimiva kaasuhella ja hankala, kivinen polku uimapaikalle. No, kämppähän oli toisten työpaikka, eikä mikään etelän vetelille vuokrattava lomamökki. Upea paikka joka tapauksessa.
Keskiviikon ja torstain ohjelmassa olivat käynnit
kullankaivajien kaivoksilla. Oli muuten mielenkiintoista, varsinkin Mullisaukon käsikaivuulla, jossa pääsi itsekin osallistumaan. Eräs paikalla ollut opettajakin (en tunnusta, mutta en tee toiste) sai moitteita, kun lapiollinen ei osunut kokonaan ränniin. Kullankaivuun historiasta ja tulevaisuudesta voidaan olla montaa mieltä ja perustellusti. Konekaivuuhan pitää ensi vuoden kesään mennessä lopettaa, joten sen asian tiimoilta täytynee blogata ihan erikseen.
Muu leiriohjelma oli sitä perinteistä: pihaleikkejä, saunaa (erinomaiset löylyt), ruoanlaittoa, löhöilyjä ja huonoja vitsejä. En nyt kuitenkaan tässä kerro sitä Pikku-Kalle ja lihapullia paistava äiti – vitsiä, joka leirin aikana kerrottiin noin miljoona kertaa.
Mukana seitsemättä kertaa ollut kollega, joka oli, kuten arvata saattaa, hommassa ihan omassa guru/pro – levelillään; osasi ja hallitsi kaiken ja vähän yli, oli moneen kertaan vakuutellut, että paluumatka olisi huomattavasti tulomatkaa helpompi, vaikka matka olikin sama kuin tiistaina. Totta se oli.
Asiaa varmaan helpotti huomattavasti sen viimeisen kah
den kilometrin muuttuminen alamäeksi. Ja Lemmenjoen maisemat olivat yhtä upeita kuin menomatkallakin.
Silti valehtelisin, jos väittäisin, etteikö kotiin tuleminen ja unet omassa sängyssä olleet enemmän kuin tervetulleita. Ihania olivat lapset ja työkaverit ja komeita maisemat, mu
tta ehkä näiden hienous piilee juuri näiden erikoislaatuisuudessa. Näin sunnuntai-iltana mietityttää vielä, millä fiiliksellä oppilaat tulevat kouluun maanantaina. Ollaanko kuin ei olisikaan vai näkyykö se, että on koettu jotain poikkeuksellista yhdessä? Ja tietysti oma ulkopuolisuuden tunne vain korostuu tällaisissa tilanteissa. Sillä kun on muutenkin paha tapa pullahdella esiin sopivissa ja sopimattomissa tilanteissa.
Kenellä on kotinsa kaukana, ei vastaa kun kysytään mistä on poissa.
Sillä kuinka selittäisi, että on syntyisin monilta tuntemattomilta seuduilta, paikoista joissa ei ole koskaan käynyt, joissa kukaan ei ole, joita kaikkia kantaa sydämessään. (Helinä Siikala)
https://yle.fi/uutiset/3-10932808
Venäjän presidentti Vladimir Putin mainitsi Suomen-vierailullaan yliopistojen tutkimusyhteistyön – tästä on kyse
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto kutsuttiin Pietarin kaivosyliopiston johtaman osaamiskeskuksen jäseneksi.
22.8.2019 klo 12.48
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto nousi esille Venäjän presidentti Vladimir Putinin keskiviikkoisella Suomen-vierailulla.
Putin mainitsi, että Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto ja Pietarin kaivosyliopisto (Saint Petersburg Mining University) ovat sopineet kaivosalan tutkimusyhteistyöstä.
Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston mukaan kyse on Pietarin kaivosyliopiston johtamasta kaivosalan kansainvälisestä osaamiskes- kuksesta. Se on YK:n alaisen UNESCOn hyväksymä osaamiskeskus, jon- ka tavoitteena on edistää mineraalivarojen vastuullista hyötykäyttöä maailmanlaajuisesti.
Osaamiskeskuksen jäsenet voivat järjestää yhteistyössä maisteri- ja tohtorikoulutusta. Lisäksi osaamiskeskuksen jäsenet tekevät tutkimusyhteistyötä sekä järjestävät tieteellisiä konferensseja ja muita asiantuntijatilaisuuksia.
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto on kutsuttu osaamiskes- kukseen niin kutsutuksi lippulaivayliopistoksi ainoana yliopistona Suo- mesta. Yliopisto vie osaamiskeskukseen muun muassa mineraalivaroi- hin liittyvää erotustekniikan, jätteenkäsittelyn ja kiertotalouden osaamista.
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto saa osaamiskeskukselta rahoitusta yliopiston toimintaan.
Yhteistyötä koskeva sopimus allekirjoitettiin Pietarin kaivosalan yliopiston kanssa Putinin valtiovierailun yhteydessä Helsingissä keskiviikkona.
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto tekee paljon yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan Putininkin esiin nostamassa yhteistyössä on pitkälti kyse normaalista koulutusyhteistyöstä.
– Yllätyin, että Putin mainitsi sen, Saksa sanoo.
http://en.kremlin.ru/events/president/news/61349
Joint news conference with President of Finland Sauli Niinistö
Vladimir Putin and Sauli Niinistö made press statements and answered media questions following Russian-Finnish talks.
President of Finland Sauli Niinistö (retranslated): Good afternoon.
To begin with, I would like to once again say how pleased I am that despite his busy schedule, the President of Russia has found time to visit Finland.
We had a good and focused conversation, though there is still a lot left to discuss later tonight. Of course, we talked about Finnish-Russian relations and noted that there are no problems here. Many areas of our cooperation, such as bilateral trade, including tourism, for example, are heading in a positive direction. We also see positive developments in other areas.
With regard to trade and economic cooperation, we have joint projects that are being implemented in Finland and Russia, and commercial entities from both countries take part in these projects. These projects and this work are on an upwards trajectory.
We also outlined a number of potentially promising new areas of inter- action. In particular, we discussed waste management, and we, in Finland, believe that our system, our technology and progress in this area are quite positive. We also spoke earlier about the Krasny Bor hasardous waste landfill and potential cooperation in this area, but for now, we discussed waste management in general. In this regard, a visit by regional leaders of Russia in Finland is planned for them to learn more about what we have managed to accomplish.
When Finland presided over the Arctic Council, we paid a lot of attention to combating black coal and soot emissions. I am very pleased by what we have just heard from the President, namely, that Russia takes finding a solution to this challenge very seriously.
In early summer, word came that Russia will be fully involved in the work of the Council of Europe in the future. Finland contributed to resolving this issue and the problem that existed beforehand. It is very important that Russia take part in the human rights mechanisms and systems in Europe.
We have many times discussed issues and topics related to the Baltic regions, as well as the importance of dialogue in this context. It is true that dialogue on issues in this region is badly needed. As before, Finland stands ready to offer its services via diplomatic channels if need be.
We have also had time to discuss Ukraine. I am going to pay an official visit in a couple of weeks. As I understand, practical initiatives are being implemented and practical work is underway. For my part, I, of course, will support such developments.
My colleague has already promised that tonight we will discuss other topics on the international political agenda; of course, we have more than enough of them.
President of Russia Vladimir Putin: I fully agree with my colleague’s assessment of the level and character of Russian-Finnish relations.
There is cooperation at the highest level as well as between our governments, corresponding ministries, agencies, regions and public organisations.
Today we have also discussed trade and investment cooperation. Let me remind you that mutual investment has surpassed $7 billion, and over 7,000 Finnish enterprises have business contacts with Russian companies. Bilateral trade is growing. Large projects are being implemented.
We thank Finland for its pragmatic approach to a major international European project, Nord Stream 2. I can inform you that construction of the pipeline in the Finnish section, in the Finnish exclusive economic zone, was completed today.
Russia and Finland cooperate closely on environmental protection. In September, representatives of about 30 Russian regions will visit Finland to share experience in this sphere. We have agreed to expand cooperation on the environment, including within the Arctic Council.
… ”