Kaikki blogaukset

Olimme Aattona sukulaisissa kutsuttuna omassa keittiö”ravintolassa”.  Meitä oli 6 aikuista 1 lapsi, mäyräkoira ja labradorin noutaja.

Emäntä oli laittanut ”kystä kylläiseksi” kaikkine perinteisine laatikoineen, kinkkuineen, rosolleineen sillin ja punaisen etikkakastikkeen kanssa, vihersalaatteineen, silleineen, savulohineen ja erityisesti lipeäkalaa-aah ! Kotikaljat, riisipuurot, sekametelisopat, kakut, kaurapiparit  jne.. Kahvit jne ! Alkoholia ei nautittu, koska oli hautakierros illalla.

Kaikki pienessä kaupunkikeittiössä. Tunnelma oli käsin kosketeltava Joulupukkia odoteltaessa.

Nyt Joulupäivänä oikaisimme lounaan. Lidlestä kinkun viipaleet, rosollit, bataattilaatikko, lanttulaatikko, maksalaatikko, kylmäsavulohiviipaleet. Keitettyjä munia. Ravintolasillipurkki. Erikoissinappi Tammelan torilta.

Kinkkuviipaleet silavalla ja sinapilla rulliksi, samoin kylmäsavulohiviipaleet sinapin kanssa rulliksi.

Laatikot (puolet pienistä rasioista ) uuniin. Muut tarjoiluasetelmaan juhlapöytään, jonka vaimoni oli kattanut kauniisti. Ei kastikkeita.

Ruokailuhetkeä odotellessa italialaista roseeviiniä. Ruoan kanssa italialaista Tommasin punaviiniä. Jälkiruoaksi kahvia ja naapurin itse tekemiä kirsikkasuklaita- niin mehukkaita ja hyviä en ole koskaan maistanut.

Itse ei nyt valmisteltu mitään tänä Jouluna- kannattaa kokeilla pienissä ympyröissä.

 

Uuden ambulanssin paino varusteineen ylittää sallitun 3500 kg neljälläkymmenellä kilolla.
Kuljettajalla pitää olla silloin kevytkuorma-autokortti.
Viisaat päättäjät jättävät osan hoitovarusteista – joo.
Kas kun ei kohta tule potilaalle painorajaa.
Mielestäni ambulanssin kuljettajan ajotaito on tärkeämpää kuin painorajan ylitys 40 kilolla.
Suomi on määräysten ja rajoitusten ihannemaa ja niitä on noudatettava pilkulleen.
Aiheesta IL tänään.
Ps Siirrän kinkun syönnin vähemmälle.

Kykenisimpä aina aattelheen hyviä puolia ja sitä, mitä arvostan enkä rienais huonojapuolia ja ei-toivomiani asioita.

Siinä se minun viesti tuliki ja sen viestin mukasta toivosin muiltaki, jos rehellinen olen ja vaikken ittekhän pysy tielläni, mutta että yritys ja ajatus ois siihen suunthaan.

Ja hämmästyny olen politiikkojen vikinöistäkö nuot aina tekkee väärin ja net sillonki teki ja sano niin ja niin ja sitte itte puhuttaan puutaheinää ja asiat on kuitenki meän kansalaisten asioita, kunnioitusta meitä kohthaan.

Rakentakaamme rakkautta, sano entinen opettajani Olavi Tähtelä runossaan ja olli sillä kyllä koko kirjaki aihheesta nimelttään Helmiä sioille.

No, mitäs mie sitte arvostan, siis heikommista huolehtimista, siihen toivon apua ja tukea ihan kaikilta tasoilta rakkaassa Suomemme maassa. Eikä mithän tekosyitä, etteikö näin rikas maa pystys auttaan ihan kaikkia asukkaittaan, joitä täälon.

Sitte läpeile parasta, opettajia pittää kuunnella ja antaa niile tuki ja se, mitä net pyytää, nethän on asiantuntijoita kouluasioissa. Päivähoittoon pienemmän ryhmät, ei kukhan pikkuläppi tartte isoa ryhmään, siis ei iso ryhmä kasvata, net tarttee oman inhimillisen, rauhallisen, kiltin ja hyvän ihmisen mallikseen ja avukseen, läpeilä on ittelä se salaperänen taito oppia ja ihmetellä ja tutkia.

Kunniakansalaisten ympärille kehitetty oiken pörssiyhtiöitten rahastama bisnes pittää lopettaa. Vanhuksille rakkautta, hellää ja hyvvää hoitoa ja kohtelua ja kunnon ruoka ja puhtaus.

Emmä jätä toisaimma heitteille, kukhan ei saa jäähä syrjhään. Piste.

Voikaa hyvin ja rakastakkaa, sillain ja niissä merkeissä mieki kokkeilen tehä ja ellää.

Rakastavin, arvostavin ja kiittävin terhveisin ja hyvän joulun jatkumistoivotuksin hilkkapien!

Jouluyön messussa Vatikaanissa Paavi Fransiscus tuomitsi nykyisen kulutusyhteiskunnan ja ihmiskunnan kyltymätömän ahneuden ja kehoitti ihmisiä keskittymään enemmän antamiseen.

”Roomalaiskatolisen kirkon 82-vuotias johtaja sanoi Rooman Pietarinkirkossa pidetyssä messussa, että useille ihmisille nykyään elämän tarkoitus on omistamisessa ja loputtomassa aineellisten asioiden haalimisessa.

– Kyltymätön ahneus leimaa koko ihmishistoriaa. Tälläkin hetkellä muutamat syövät yltäkylläisiä aterioita, kun samaan aikaan liian moni joutuu pärjäämään ilman jokapäiväistä leipäänsä, paavi sanoi.” Lainaus Ylen verkkosivut.

Suomen Arkkipiispakin aikoo nostaa esiin myös yhteiskunnallisia ongelmia, kuten köyhyyden ja syrjäytymisen. Aiemmin kirkko ei ole juurikaan puttunut yhteiskunnalisiin asioin, mutta uusi Arkkipiisopa katsoo, että seon kirkon velvollisuus. ”Kirkko ei voi elää umpuiossa, erillään yhteiskunnasta” sanoo Arkkipiispa.

Hyviä puheita molemmat sekä Paavin, että Suomen Arkkipiispan.

Suomessakin on viime vuosien aikana korostunut kyltymätön ahneus eräillä tahoilla, joita porvarihallitus on erikoisesti suosinut. Samaan aikaan on köyhyys lisääntynyt maassamme ja huolestuttavaa on, että köyhyys on tavoittanut myös monet lapsiperheet.

Toivotaan, että kirkon johtajien kannanotoilla olisi myönteisiä seurauksia. Toisaalta perisynneistä pahimpia ovat juuri ahneus ja itsekkyys, joten tuskin mitään nopeita parannuksia ei ole odotettavissa.

Eilen aamusella oli pakkasta reilu viisitoista  astetta nyt on miinusta 2,7 astetta lunta sataa hiljalleen .

Aamu lenkki iraplikan kanssa tehtynä nyt plikka makaa tassut kohti kattoa välillä käpertyy  kiepille .

Välillä tulee ihan mun kylkeen kii ja makoilee siinä kuono mun sylissäni masu täynnä hyvää ruokaa no mikäs silloin voiskaan painaa .

No meitä ihmisiä painaa monasti turhat asiat niin se vaan on oikeasti hyvää joulupäivää kaikille seommoro tepivaari .Kirjoitti Teuvo Mast

Tahdon kiittää teitä kaikkia siitä, että minua ei ole suljettu keskusteluista ja , että olen saanut esittää omanlaisiani, pääasiassa muualta kopioituja näkemyksiäni. jotka kaikki eivät ole nykymaailmassa arvostettuja! Antakaa anteeksi! Olen kalkkis monien mielestä! Silti pidän arvoistani kiinni!

Aurinko helotti tänään Jouluaattona Varkaudessa, joten en malttanut olla ottamatta sinivalkoista valokuvaa. Pakkasta oli noin 22 astetta.

Hyvää Joulua!

Toivottavat iraplikka ja tepivaari kaikille samoin hyvää tulevaa vuotta 2019 terv iraplikka ja tepivaari

Yks tavallinen supisuomalainen vanhus (90v) lähettää teille joulutehdyksen. Olen elänyt kaksi Suomen sotaa ja hyvin läheltä yhden sodan, nimittäin kansalaissodan jälkimainingeissa. Ne sodat ja niiden jälkeinen jälleenrakennus jätti minuun ja uskoakseni kaikkiin mukana ollieisiin lähtemättömän isänm aan rakkauden ja itsenäisytemme arvostamisen.

Nyt on alkanut näkynyt merkkejä, että sodan jälkeiset ikäpolvet eivät enää arvosta itsenäisyyttämme ja sen puolustamista. Meille tulvii maahan vieraita kulttuureja ja uskontoja, jotka vaativat muutosta suomalaiseen elämänmuotoon.

Suomessa hallitusmuodon mukaan hallitus johtaa Suomea. Siksi hallituksen on kiinnitettävä nykyistä paljon enemmän huomiota siihen, että Suomi on ja pysyy itsenäisenä ja että tänne ei oteta enempää vieraita millään persteella, kuin kantokykymme kestää.

Suomi ei ole eikä saa olla Lähi-Idän ja/tai Afrikan sosiaalitoimisto.

Rauhaisaa Joulua!

 

Joulupuuro eli riisipuuro sokerin ja kanelin sekä maidon kera on perinteinen tapa syödä jouluaaton aamupuuro. Haudutettu riisipuuro lienee paras vaikka makuasioista ei voikaan kiistellä.

Riisipuuro joulupuurona on ollut jo pitkään perinteenä ja perua Ruotsinvallan ajalta. Joskus 1800-luvulla Ruotsissa keksittiin laittaa joulupuuroon manteli, Se puuronsyöjistä, joka sai mantelin lautaselleen oli onnekas, sillä manteli ennusti hänelle rakkausonnea. Tapa levisi myös Suomeen ja lienee käytössä vielä monissa perheissä, joissa on naimaikäisiä nuoria tai vanhoja.

Hyvää ja Rauhaisaa Joulua kaikille bloggaajille perheineen. Syödään joulupuuroa ja nautitaan joulusta, perheestä ja joulun suomalaisista perinteistä.