https://fi.wikipedia.org/wiki/Turve
”Turpeen syntyprosessi eli humifikaatio (maatuminen), on prosessi, jossa kuolleet kasvisolukot hajoavat mikrobiologisen toiminnan seurauksena ja niiden sisältämät orgaaniset yhdisteet pilkkoutuvat ja muuntuvat muodostaen humusaineita. Turve koostuu siis kasvien alkuperäisistä sekä humifikaatioprosessissa syntyneistä yhdisteistä. Humifikaatio on nopeinta kerroksessa, joka on veden pinnan yläpuolella ja jossa noin 80–95 prosenttia biomassasta poistuu mineralisaatiossa kaasuina ilmaan. Noin 5–20 prosenttia kasvillisuuden tuottamasta biomassasta varastoituu turpeeksi. Maatumisnopeus alenee huomattavasti syvemmälle mentäessä, koska hajottajaeliöstön tarvitseman hapen diffuusio tapahtuu hitaasti tiiviissä ja veden kyllästämässä maa-aineksesessa. Hapettomissa oloissa toimiva mikrofloora pystyy huomattavasti hitaampaan hajotukseen kuin hapellisissa oloissa toimiva eliöstö. Turpeen koostumus ja maatumisaste säilyykin lähes muuttumattomana sen jälkeen kun kerros on joutunut pysyvästi vedenpinnan alapuolelle. ”
Johtopäätöksiä:
– kuivatun suon turve tuottaa hiilidioksidia pintakerroksissa ja metaania syvemmällä siellä missä lämpöä on tarpeeksi
– pinnalla elää metaania hyödyntäviä bakteereja, jotka muuntavat osan metaanista hiilidioksidiksi
– polttoturpeen nostoon kuivatun suon metaania hyväksikäyttävä bakteeristo toiminee hitaammin kuivuuden ja jatkuvan turpeen keräyksen takia eli metaania karannee
– kuivassa suossa turve ikään kuin pilaantuu, polttoarvo alenee ja turvekerros ohenee
—————————
Toimenpiteitä:
– soiden kuivaaminen pitäisi lopettaa, parempi olisi padota suot veden valtaan, jotta turve ei vähentyisi eikä menettäisi hapettumisen takia energia-arvoaan. Päin vastoin saattaisi käydä niin, että suon energiavaranto kasvaisi rahkasammaleen kasvun voimistuessa.
– soissa piilevä bioenergia saataisiin paremmin talteen mädättämällä turve hapettomissa olosuhteissa ja nostamalla massan lämpötila 38:aan celciusasteeseen. Pitäisi tutkia, voitaisiinko suosta itsestään tehdä putkiston avulla lämmitettävä ja katteella peitetty mädättämö, jolloin kuljetustarve vähenisi
—————————-
Käyttömahdollisuudet:
– turve voitaisiin hyödyntää biometaanireaktoreissa joko pääasiallisena raaka-aineena tai perinnäisten biometaanin raaka-aineiden seassa
– turvesuota ei tarvitsisi ojittaa, jolloin humusta ei karkaisi vesistöihin eikä ilmaan
– turvetta voitaisiin nostaa suosta läpi vuoden ilman välivarastoinnin tarvetta
——————————–
Turpeen mädätysjäännöksestä saataisiin lannoitetta, joskin elohopea saattaisi olla ongelma.
Nykyisten turveyrittäjien toimenkuva saattaa muuttua. Eli siirrytään polttoturpeesta biometaanin raaka-aineen tuotantoon.

T