Kaikki blogaukset

Julkaistu

Muikkua, muikkua, taas sitä savumuikkua.

Himo iski pintaan eilen. Ei kun pakkaselle ja muikkupaketti sulamaan; ei muuten pakkaseen paljon enää jäänyt.

Ritilät harjasin, öljysin ja muikut makoilemaan ritilälle.  Kalat kuivasin, öljysin ja tillisilppua pintaan. Sitten vaan uuniin, lämpötila max +80 ja runsaat neljä tuntia. Suosin tämmöistä kevyttä mutta aromikasta savustusta. Tämän kerran savustusbrikettini olivat tammea (rommitynnyristä).

Muuten Bradleyllä voi tehdä seossavuakin; joka toinen briketti sinne syöttökuiluun esim katajaa ja joka toinen esim tammea.

Sitten otin muikut uunista, pakkasin kerroksittain lämpiminä ja merisuolaa hiukan kerrosten väliin. Yön saivat vetäytyä ja aamupäivällä valmista. Tuo savumuikku pitää olla sellaista hieman kuivahkoa,  kiinteätä, ei ”paksusti” savustettua.

Karmeinta on tuo kaupan savusilakka ja savusiika, usein miltei mustaksi savustettua, vetistä, usein muoviin pakattua; ei, ei se ihmisravintoa ole.

Tuo muikku … savumuikku, omatekemä; ei siihen kyllästyä voi.

Muikku tuli hyvää vaan mieliala ei niinkään; siksi vähän muikkuja enää pakkaseen jäi. Ostomuikuille talvella … p….le, näitä vanhan miehen sairauksia, häiriintyy elämän tärkeät työt, niin kuin kalastus.

Ei, kyllä näillä näkymin reikää jäähän (tuleekohan sellaista) tehdään ja vaikka särkeä talven mittaan, ehkä pari (60m) kuhaverkkoakin. Saas nähdä.

Muuten, ken onkaan maistanut katajalla savustettuja särkifileitä; se on superherkkua. Savustettavia kaloja ovat myös mm kuha, ahven, hauki, kaikki särkikalat, villi siika, salakka, kuore,  jne. Kaikkea kannattaa kokeilla.

Vähän kaikkea kalaa olen savustukseen kokeillut pl rasvakala ja simppu; tosin simpun mätiä olen savustanut. Kilohailia jopa ostaisin vaan täältä sisämaasta kun ei saa, silakasta en oikein perusta, paitsi jos verkkopyydettyä saisi.

Norjalaista kassipossua ja suomalaistakaan lammikkopossua (anteeksi possut) en kaloiksi laske.

Lopuksi, toivon, että kukaan ei hermostu kun taas savukalasta kirjoittelen. Tarkoitukseni on myöskin avata tuosta savustuksesta ja savustettavista kokemuksiani.

Vanha sanonta; ”ken härjillä ajaa, se härjistä puhuu”.

Julkaistu

Päivi Nerg vääntää rautalangasta, mitä tarkoittaisi SOTE:n alasajo- katastrofia

Kannattaa lukea ilman asenteita niin ymmärtää, mitä voi olla edessä, jos poliittinen peli tekee hutin.

  • 60 lakia kaatuisi uuteen valmisteluun
  • 200 000 henkeä koskeva ja 400 organisaatiota ajetaan alas ja raha-hanat 18,5 mrd kiinni, määräaikaiset potkitaan pihalle
  • uuden polkaisu vaatii noin vuoden työn ensin purkamisineen
  • kukaan ei enää tämän jälkeen halua ryhtyä samaan ruljanssiin
  • SDP etunenässä haluaa purkaa kaiken ja siirtää kaiken takaisin vanhentuneeseen ja ryvettyneeseen toimintatapaan.
  • Eli jo tässä tilanteessa SDP:n mahdollisesti saama vaalivoitto uusine hallituksineen panee itsensä mahdottoman eteen, mutta muita hallituskumppaneita ei tähän onneksi löydy

https://www.is.fi/politiikka/art-2000005902097.html

Julkaistu

Onko enemmän tehnyt meistä parempia?

Nyt en puhu tavaran omistamisen onnesta, vaan informaatiosta laajalla skaalalla. Vanha sanonta ”byrokratian on kasvettava vastatakseen kasvavan byrokratian haasteisiin” on ikävän totta. Niin teknologiat kuin lakitekstitkin paisuvat paisumistaan. Onko kukaan kysynyt saldoa?

Villejä kertoimia

Palautan mieliin blogaukseni Nikita Prokopovin havainnoista. Monet tietojärjestelmät tekevät tänä päivänä saman asian mitä pari vuosikymmentä sitten, mutta vaativat sen tekemiseen sata- tai tuhatkertaisen määrän ohjelmakoodia ja suoritustehoa. Toisaalta, teollisuudessa ja esim. ydinvoimaloissa käytetään 1970-luvun PDP-järjestelmiä vielä pitkäänkin eikä se sähkö siitä tunnu olevan moksiskaan. Kehitysvauhdin huuma ei koske vain tietotekniikkaa. Kun henkilötietolaki vaihtui EU-GDPR:ään, lakitekstin määrä 20-kertaistui, vaikka asian ydin on lähes täysin sama. Maataloustukiaisissa lakitekstin kasvumäärä on jopa monituhatkertaistunut. Sotesoppaa keitetään kymmenien tuhansien arkkien tekstillä. Valiokuntien jäsenten pitää lukea tuhansia sivuja tekstejä päivässä-parissa ja sitten kyetä tekemään fiksuja päätöksiä.

Asettelen kysymykseni seuraavasti. Koska kaikki tämä tiedon määrän kasvu on suoraan tai välillisesti tehty meistä jokaisen rahoilla, olemmeko varmistuneet siitä että rahalle on saatu vastinetta? Kun uusimme tietojärjestelmää monimutkaisemmaksi, saammeko moninkertaisia tuloksia? Sujuuko työ paremmin? Kun kirjoitamme lain monikymmenkertaiseksi, vähentääkö se ongelmia? Säästääkö se rahaa? Helpottaako se kansalaisten arkea? Onko mitään näitä asioita tutkittu? Jos on, kiitän tästä mutta jos ei, olen huolestunut. Määrän kasvu ei saa olla aksiooma, eli uuden ei pidä aina olla vanhaa suurempi. Sisustuksessa moni on nykypäivänä oppinut, että tavaroiden suuri määrä ei tuo onnea. Voisikohan sama autuus löytyä kodin ulkopuoleltakin?

Nostetaanpa pöydälle valokeilassa olevat eduskunnan valiokunnat. Olen saanut tutustua tähän työhön jonkin verran. Satojen sivujen sekatametelisopan sijaan asiasta voisi pienellä työllä tehdä kymmensivuisen tiivistelmän, joka kertoo MITÄ ehdotetaan, MIKSI, KUKA sitä ajaa sekä tiivistelmä lausuntokierroksen tuloksista, ”13 tahoa vastustaa, tärkeimpinä perusteinaan x ja y”. Sitten olisi selkeät tiedot millä sivulla on mistäkin lisää. Näin asian alkuun pääsisi nopeasti. Mitä tulee lakitekstiin, se on ilmaistava minimaalisella määrällä tekstiä ja sen on läpäistävä kansantajuisuustesti. Vaikkapa sata tai EU-tasolla 10 000 kansalaista saa tekstin luettavaksi ja leijonaosan lukijoista pitää todeta teksti kansantajuiseksi, jotta se voidaan hyväksyä. Tietotekniikassa asia on vieläkin helpompi. Uuden järjestelmän pitää säästää työaikaa ja/tai muita resursseja. Hyödyn tulos pitää näkyä numeroilla tai laskua ei makseta.

Numeroille on myös käyttöä

On tietenkin paikkoja joissa suurempi on parempi. Tieteellisessä tutkimuksessa voidaan tehdä pieniä ihmeitä massiivisilla datamäärillä ja niiden analysoinneilla. Lääketiede, fysiikka, kemia ja moni muu ala kiittää teknologiaa. Teoriassa myös yhteiskunnan hallintoa voitaisiin tehostaa tällä tavoin, mutta esimerkiksi uusi OmaVero-palvelu perustuu tietoon, joka on ollut automaattisesti käsiteltävissä jo vuosikymmeniä. Nettiportaalia myöten sen olisi voinut toteuttaa 1990-luvun tekniikalla, jos nyt ehkä vähän vähemmän graafisia tehosteita olisi ollut mukana. Katsoen miten katastrofaalisen surkea uuden suomi.fi:n tulorekisteripalvelu on, näen painajaisia kun ajattelenkin miten tehottomasti nämä uudet palvelut on rakennettu.

Viimeisenä tulee sitten se pikkuinen juttu, että totuudella on aika vähän väliä. IT-huijariyritys Tieto juhli taannoin poliitikoilta saamiaan kehuja uudesta, mahtavasta järjestelmästä. Valtio kiitti ja lappasi rahaa, lupasi uusia diilejä. Sääli vaan, että totuus oli vähän muuta. Järjestelmä sai pohjanoteerauspisteet käyttäjiltään laidasta laitaan. Kyllä, se oli uudempi, massiivisempi, kalliimpi, mutta ei suinkaan oikotie onneen. Tämä, ja moni muu suurennusleikkaus vie oikotietä helvettiin. Ja se, hyvät lukijat, minua huolettaa.

Julkaistu

Pitäisikö valetta uskoa?

Suonette anteeksi kolmannen blogin…

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/09869478-13a6-4e0b-9f38-a098b0bae756?utm_campaign=uutisboksi_201808&utm_source=aamulehti

”Entinen kunnallispoliitikko Saido Mohamed tuomittiin törkeästä rahanpesusta ehdolliseen vankeuteen

Vihreiden kuntapoliitikko Saido Mohammed nosti sisarensa tililtä lapsilisiä ilman oikeutta yli kymmenen vuoden ajan. Käräjäoikeus pitää rahanpesua törkeänä.”

On se mielenkiintoista, että kunnallispoliitikko vetoaa tietämättömyyteen maan laista.
Miten voi toimia politiikassa lakia tietämättä?

Väittää nostaneensa rahaa sisarelleen tämän pyynnöstä, mutta sisar ei ole kertomansa mukaan saanut senttiäkään.

Todella härskiä huijausta – ja ihan yllättäen …..

Julkaistu

Turvallisuus

Aihe liittyy edelliseen avaukseen.
Olin turvallisuuskoulutuksessa ja se pisti ajattelemaan asioita uudella tavalla.
– Miten olet varautunut jos sähköverkkomme kolme tärkeintä muuntajaa tuhotaa?
Kerrostaloasukkaana et saa vettä lämpöä lämmintä ruokaa jne.
Sinun on selvittävä vähintään 3 vuorokautta – tulitko ajatelleeksi miten?
Viikon varantona tarvitset per henkilöä kohden 10 kg ilman jääkaappia säilyvää valmisruokaa ja lisäksi vettä.
Vedentulo loppuu sähköjen myötä. Kännykästä loppuu akku ja radio ei toimi ellei paristoilla toimiva.
–
Yhteenvetona tulee mieleen kaikkien asevelvollisuusiässä olevien koulutus
myös kriisivalmiuteen ja sitä valmiutta olisi hyvä tiedostaa vuosittain.

Julkaistu

Mistä vasuri kaivaa lisää rahaa palkkoihin? Menisikö kovalla verotuksella?

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/li-andersson-ehdottaa-4-paivan-tyoviikkoa-tai-6-tunnin-tyopaivaa/9131718a-aeab-3676-8b20-949951aca8c3

”Voisi kokeilla esimerkiksi kuuden tunnin työpäivää esimerkiksi vanhustenhuollossa ja myös tutkia, miten se vaikuttaa ihmisten työssä jaksamiseen ja hoidon laatuun.”

Mistäs Andersson kaivaa ne lisärahat väen palkkaamiseen?
Ei kai ajatus ole, että palkka vähenisi työtuntien suhteessa?
Olisi meinaan vasurilta todella outoa.

Julkaistu

Viro vetäytyy YK:n siirtolais¬sopimuksesta

Viron johdossa on ilmeisesti omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä.

*

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005898058.html

GCM – sopimus

https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180713_agreed_outcome_global_compact_for_migration.pdf

*

Hallitseeko maailmaa rikas hurmahenkinen eliitti? Mitä hyötyä on ’sopimuksesta’, joka ei sido allekirjoittajia?

*

Kommentteja:

Sopimus on varsin pitkä ja on kirjoitettu vain englanniksi. Kuinkahan moni kansanedustaja kykenee/jaksaa lukea koko sopimustekstin? Alla kritiikkiä tiivistettynä:

YK: n jäsenvaltiot: siirtolaisuus on ihmisoikeus

Pitää korostaa, että tämä sopimus ei koske pakolaisia, jotka pakenevat vainoa tai heidän oikeutta suojeluun perustuen kansainväliseen oikeuteen. Sen sijaan sopimuksessa esitetään radikaalia ajatusta siitä, että maahanmuutto – mistä syystä tahansa – on jotain, jota on edistettävä, mahdollistettava ja suojeltava.

*

YK: lla ei ole kiinnostusta myöntää, että sen sopimus edistää maahanmuuttoa ihmisoikeutena; viime aikoihin asti tästä on ollut vähän keskustelua. Keskustelun lisääntyminen saattaisi vaarantaa koko projektin.

*

YK: n jäsenvaltioiden ei ainoastaan oleteta avaavan rajojaan maailman maahanmuuttajille, vaan myös auttavan heitä poimimaan ja valitsemaan tuleva maansa tarjoamalla heille kattavia tietoja kaikista maista, joihin he voivat haluta asettua.

*

Lähde:

https://www.gatestoneinstitute.org/13263/un-migration-human-right

***

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005901156.html

15.11.2108

Viro vetäytyy YK:n siirtolais­sopimuksesta

Viro liittyy YK:n siirtolaissopimuksen vastustajien joukkoon Yhdysvaltojen, Australian, Unkarin, Itävallan, Puolan, Kroatian, Tšekin ja Bulgarian rinnalla.

Julkaistu

Opetusministeri hoi, onko pallo hukassa?

”Opetusministeri on valtioneuvoston jäsen, joka kantaa poliittisen vastuun opetusministeriön toiminnasta.” Wikipedia

Opetusministerinä toimii Sanni Grahn-Laasonen (kok.), joka nuoresta iästään huolimatta on  ollut ministerinä jo vuosia. Onko hän itsenäinen ajattelija, joka kykenee suoriutumaan ministerin kaikista tehtävistä vai kokoomuspamppujen käskyläinen, juoksutyttö, joka nöyrästi toteuttaa kaikki pamppujen toiveet.

Viime aikoina on kantautunut tietoja, että ammattikouluissa tökkii pahemman kerran. Esim. hoiva-alalle on otettu ilman soveltuvuustestejä ihmisiä, jotka eivät lainkaan sovellu hoivatyöhön. Miksi näin? Miksi opetusministeri ei ole puuttunut asiaan jo aiemmin, kun asia tuli julkisuuteen?

Nyt on paljastunut vieläkin vakavampi ongelma hoiva-alan koulutuksessa. Iltalehti kertoo tänään järkyttävän uutisen.

”Haamuhoitajilla kikkailu ei ole avin mielestä suurin ongelma, sen sijaan hoitajien osaaminen huolestuttaa: ”Yksiköissä työskentelee puutteellisella koulutuksella olevia työntekijöitä”

Missä opetusministeri on ollut, kun hoiva-alan koulutusta on valmistel

Miksi vanhusten hoitoon kiinnitetään niin vähän huomiota poliittisella tasolla, että vanhukset kärsivät huonon hoidon vuoksi. Toki on hyviäkin ja työhönsä sitoutuneita hoitajia, mutta valitettavan moni on epäpätevä, ja asennevammainen.

Vanhusten hoidon laadusta on laadittu hyviä ohjeita ja määräyksiä, mutta eivätkö hoivatalojen johtajat ja hoitajat lue niitä? Esim. THL on laatinut hyvät ohjeet hoivatyön laadun varmistamiseksi, mutta kun kukaan ei valvoi niiden noudattamista, lopputulos on alle arvostelun.

Kun vain hoivatalojen asiakkaat valvovat  hoivatyön laatua ja kun vanhukset eivät juurikaan valita tai eivät uskalla tai kehtaa valittaa vaikka aihetta olisi, niin kaikki jatkuu ennallaan hamaan tappiin asti.

Suomessa on tilanne se, että vasta sitten, kun jokin epäkohta nousee lööppeihin, niin viranomaiset heräävät.

 

Julkaistu

Ay-liikkeet valehtelevat törkeästi jäsenmääristään

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005901258.html

”IS paljastaa piilotetut luvut: SAK:n jäsenmäärä syöksyssä – liiton verkkosivuilla aivan eri todellisuus”

SAK:ssa jäseniä on vähän yli 600 000. Kyllä ”miljoonan jäsenen” SAKkia kannatta kehua…

Sama suunta koskee STTK:ta – jäsenmäärä laskee jatkuvasti ja YTK:hon kuuluu jo enemmän jäsenia kuin STTK:hon.

Vain AKAVA:n jäsenmäärä on noussut.

Julkaistu

Suomenkieli.

Ei ole ollenkaan tavatonta, että lyhyeen lauseeseen saadaan mahtumaan paljon virheitä, huolimatta siitä, että meillä äidinkielen (suomenkieli) opetus on laadukasta.

”Pojat kaatoi risu aitaa”; kolme sanaa kaksi virhettä ja ilmaisu on hyvin tavallinen.  (Pojat kaatoivat risuaitaa )

Toisaalta kyse on osaamattomuudesta ja toisaalta huolimattomuudesta; kuitenkin… eikös meidän tulisi kunnioittaa kaunista ja monimuotoista äidinkieltämme? Kyllähän jokaisen tekstiin silloin tällöin virheitä tulee, kuka olisikaan virheetön mutta mielestäni siihen virheettömyyteen tulisi pyrkiä.

Toisaalta, jos äidinkieli ei ole suomenkieli, virheet ovat ymmärrettäviä, se on luonnollinen asia.

Opetusviranomaisetkin ovat huolissaan suomenkielen tilanteesta; oppilaat eivät yksinkertaisesti  osaa. Yksi asia on se, että tekstiin tungetaan kaikenlaisia lainasanoja väännöksineen; ei  anna hyvää kuvaa henkilön kielitaidosta, siis nimenomaan äidinkielen.

Ylenmääräinen sivistyssanojen käyttö, ei sekään niin kovin positiivista vaikutelmaa ehkä anna. Vieraskielisten lainauksien käyttö tekstin yhteydessä kyllä saattaa piristää mutta jatkumona… tuskin.

Kunnioittakaamme rakasta äidinkieltämme, kirjoittamalla ja puhumalla sitä mahdollisimman oikein.