Meillä on ollut koiria, nyt hoitokoiria, isoja ja pieniä. Nytkin.
Jotkut koirannomistajat, jopa Tampereen Arboretum- puistossa eivät ymmärrä sitä, että kiinnipito on kaikkina aikoina pakollista.
Tänä helleaikana puistoissa liikkuu valtavasti lapsia, aikuisia, pyöräilijöitä, jne.. Ja siitä huolimatta …
Laki määrää koiran kiinnipidettäväksi taajamissa aina ja ehdottomasti ( ei alle 5 kk ). Tätä rikotaan
Jotkin ovat ottaneet oikeudekseen pitää lemmikkinsä vapaana, jotka eivät edes tottele omistajaansa.
Tänään saimme kimppuumme yhden koiranomistajan, kun kielsimme vapaana pidon puisto- ja viljelyalueella. Räyhääjä poistui vasta, kun tuli lähes rinnuksiin kiinni istuessani. Nousin tuolilta ja päätä pidempänä työnsin rauhassa rinnasta sylkietäisyydelle ja sanoin, että ”ole hyvä ja poistu” ja vielä kahteen kertaan. Huusi kuin palosireeni, sylki ja manasi 4 naista alimpaan helvettiin.
Yksi fiksu taaempana videoi kännykällä tämän puolihullun. Oli ilmeisesti krapulassa kun haisi vahvasti viinalle.
https://www.kennelliitto.fi/koirat/koiran-omistaminen/koiriin-liittyva-lainsaadanto
” Suomi nousi ykköseksi yliopistovertailussa
Veikko Jarmala | 12.05.2018 | 17:04
Erityisesti yliopistojen vahva näkyvyys internetissä paransi Suomen sijoittumista.
Suomi on noussut BKT-korjatussa yliopistovertailussa Serbian ohi kärkisijalle, kertoo tuore Universitas 21 -selvitys.
Viime vuonna Suomi oli vertailussa kuudennella sijalla.
Tutkimuksen vetäjän, Melbournen yliopiston ekonometrian emeritus-professori Ross Williamsin mukaan suomalaisyliopistojen vahvuutena on erityisesti internetin hyödyntäminen.
Akateemisten julkaisujen näkyvyys ja vaikuttavuus verkossa arvioitiin erinomaiseksi.
Kaikki Pohjoismaat menestyivät hyvin vertailussa. Ilman BKT-korjausta Yhdysvallat oli kärjessä ja Suomi kuudentena.
Williamsin mukaan Pohjoismaiden hyvä sijoittuminen johtuu niiden ”suuresta valtiollisesta rahoituksesta sekä teollisuuden, yliopistojen ja valtion läheisestä yhteistyöstä”.
Vertailussa tutkittiin muun muassa tuotettujen tieteellisten artikkelien määrää, valmistuneiden työllistymistä, yliopistojen opiskelijamääriä ja maiden poliittista ympäristöä. ”
Meedioiden ”yliopistovertailut” muistuttavat yhä enemmän takavuo- sien ”kilpailukykyvertailuja”, joilla mitattiin ohi todellisten tulosten sitä, kuinka uusliberalsitista finanssi- ja talouspolitiikkaa. Kärjessä kiikkuivat vuorollaan velkarahalla mm. Uusi-Seelanti, Irlanti ja Islanti, josta ei nykyään puhuta mitään, koska valtio jätti ykstyisten kuplalainat maksamatta), Argentiinakin saattoi joskus olla, ja eriliset ”taloustiikerit” kuten Etelä-Korea. Johtopaikan seurauksena oli noin kahden vuoden päätä romahdus ja velkakriisi.
Tuossa ”vertailussa on ihka oikeitakin tiedemaita kuten Englanti, Israel ja Uusi-Seelanti, mutta siinä vertaillaan asioita, jotka tiedeyliopistojen varsinaisiin tehtäviin eivät kuulu ollenkaan, ja jotka eivät tulevaissudeta kerro yhtään sen enepää jonkin firman tainstituution tämänpäiväinen lainansaanti/velanotto…