Sattuman oikustako hallitus päätti alkaa kurittaa todenteolla työttömiä? Taivaaltako tipahti hallituksen syliin keino Soten kautta yrittää yksityistää sosiaali – ja terveyspalvelut lopullisesti? Entä onko ajankohta ja yleinen kehitys vaan siinä mallissa, että ammattiyhdistysliike on aikansa elänyt ja joutaa heittää historian kirjoihin? Johdatustako lie, että raha nyt vain liikkuu vapaasti ja sen tähden kaikki on myytävänä – sekin josta jotkut muka fossiilit puhuvat kansallisomaisuutena?
On tietysti hyvä lyödä Sipilän hallitusta kuin vierasta sikaa. Samoin edeltäjää Kataisen hallitusta ja niin edespäin, mutta unohtuuko ”herrojen haukkumisessa” se tosiasia kuinka yhteiskunnallisessa toiminnassa, saati kapitalistisen järjestelmän talouspolitiikassa sattumilla ei ole sijaa. Hyvänä esimerkkinä tästä voi pitää Euroopan unionin talouskuripolitiikkaa jossa ei sallita jäsenmaiden potkia ”aisan yli”.
Yleismaailmallisen pitkään jatkuneen oikeistopuhurin aikana ovat kapitalistisen talouden ylivertaisuuden puolesta puhuneiden tutkijoiden opit otettu kaikella mahdollisella kapasiteetilla käyttöön. Yhtenä esimerkkinä vaikka julkisen talouden täydellinen alasajo, mörkö joka on ollut oikeistolaisten taloustutkijoiden piikkinä lihassa jo kauan.
Miksi sitten ihmisillä ja työväenluokalla on tapahtunut nousu kurjuudesta kohtuulliseen ja osin jopa yltäkylläiseen elintasoon jos kapitalistisen talouden tehtävänä on turvata vain omistavan luokan hyvinvointi, rikkaudet ja valta-asema? Yhteiskunnallisessa kehityksessä on tietyt vaiheet ja sitä kautta lainalaisuudet. Kapitalismi on yksi vaihe ja siihen olennaisena kuuluu myös kehitys tiettyyn asteeseen.
Kapitalismin yllätti vallankumous Venäjällä ja toisen maailmansodan jälkeen muodostunut sosialistinen leiri. Kolmansien maiden kiinnostus sosialismista pisti kapitalisteille vipinää kinttuihin. Oli alettava huolehtimaan paremmin työväenluokasta, annettava siimaa tai muuten kapitalismi lakkaa olemasta ennen aikojaan. Myös eri maiden vahvat työväenliikkeet loivat painetta kohentaa työläisten asemaa. Siinä lyhykäisyydessään ja pienenä yhteenvetona osasyitä siitä miksi erinäisten taistelujen kautta olemme siinä missä olemme.
Taitava kapitalismi romahdutti sosialismin, länsimaisten työläisten selkänoja mureni. Osa työväenliikkeestä katsoi tavoitteet saavutetuiksi. Sopeutui sulavasti kapitalistisen järjestelmän kannattajaksi, kuvitellen yhdessä oikeiston kanssa luotavan hyvä elämä ihmisille, sulkien silmänsä järjestelmän lainalaisuuksilta.
Nyt olemme pisteessä jossa oikeistopropaganda valtamedian myötävaikutuksella kertoo, ettei ole vaihtoehtoja. Mikään ei kuitenkaan ole sattumaa, oikeisto tekee mitä oikeiston tehtävä. Kapitalismi ottaa nyt väellä ja voimalla takaisin sitä mistä ne joutuivat aikanaan joustamaan. Jos työväenliike ja ei pian ryhdistäydy, kerro työväenluokalle perusasioita mistä kaikki johtuu ja tapahtuu, niin väistämättä murheen alhosta toiseen vaeltaminen jatkuu ja pahenee. Niin kauan kuin osalla työväenliikkeestä työväenaate on hukan teillä, on typerää haihattelua kuvitella saatavan muutoksia aikaan istuttamalla ns. vasemmistoa hallitusvastuuseen.
