Päivän Uutispodcast käsitteli Ruotsin jengirikollisuutta. Toimittaja Kirsi Heikel tarjosi erinomaisia näkökulmia ruotsalaisen yhteiskunnallisen kyvyttömyyteen paitsi hoitaa, vaan edes keskustella ongelmista. Toisaalta, jengiväkivallasta eroon pääseminen on massiivinen haaste, joka vaatii laajoja yhteiskunnallisia muutoksia.
Jos se olisi helppoa…
Helppoja keinoja tarjotaan vaikka kuinka, mutta apua niistä on turha odottaa. Rangaistusten korottaminen on yksi yleisimpiä, vaikka kerta toisensa jälkeen on osoitettu tämän olevan tehotonta ja jopa haitallista. Maahanmuuttopolitiikasta puhutaan myös paljon, mutta se juna meni jo. Pääosa jengirikollisista on Ruotsin kansalaisia, joten maahanmuuton periaatteilla ei voi edes hillitä ongelman kasvua. Toki joukossa on pieni ryhmä heitä, joita voisi koskea esimerkiksi rikollisten ei-kansalaisten karkotus. Apu se on toki pienikin apu.
Oikeistopuolueet ehdottavat poliiseille lisäresursseja. Tästä voi olla apua, mutta se on lähinnä oireiden hoitamista. Kunhan muistetaan, että asia ei ratkea vain rahan heittämisellä, tämä voi luoda puitteet todellisten ratkaisujen tekemiselle. Poliisin työstä pitää tehdä houkuttelevaa ja mielekästä, jotta hakijoita tulee tarpeeksi, jotta heistä voidaan valita parhaat. Rikokset pitää pystyä selvittämään. Tässä keskustelussa on paljon samaa suomalaisen hoitajakeskustelun kanssa.
Ehkä oudoin heitto tuli ohjelmassa mainituilta ongelmalähiöiden lasten vanhemmilta, jotka ovat maahanmuuttajataustaisia. He vaativat kovaan ääneen kovempia rangaistuksia, poikkeustilaa ja poliisien resursseja kaitsemaan heidän lapsiaan. Minä en tästä kannaotosta heitä ylistäisi, vaan häpeäisin. Pyyntö on sinänsä looginen moniin kulttuuritaustoihin katsoen, mutta ei poliisi voi tehdä vanhempien työtä, eikä ole asiallista vanhemmilta tätä vaatia.
Koulujen pitää toimia
Koulujen kunnianpalautus on yksi osa ratkaisua. Yksikään ruotsalainen päättäjä ei tunnu haluavan tätä ymmärtää. Opettajilla pitää olla osaaminen, resurssit, juridiset puitteet ja kunnioitusta. Koulujen pitää olla turvallisia ja myös lapsille mukavia paikkoja, joihin halutaan tulla. Koulut tarvitsevat avukseen myös positiivisia esimerkkejä yhteiskunnan nimekkäistä nuorista, mutta myös monialaista verkostoa. Koulujen on vaikea rohkaista osaamisen hankkimiseen, jos töitä ei saa.
Väliin vilkaisu Suomeen. Pakkoruotsin opetusta ollaan lisäämässä melko aggressiivisin keinoin. RKP on jopa usuttanut kannattajiaan toimittajien kimppuun. Vastoin normaalia linjaani, ehdotan että pakkoruotsia todellakin tarvitaan lisää – mutta Ruotsiin. Siellä ruotsin kieli on monilla alueilla jo vähemmistökieli. Suomen kouluissa opetetaan enemmän ruotsia kuin Ruotsissa. Ruotsissa ei ole mitään syytä oppia kieltä, sillä kaikki palvelut, tuet ja jopa kansalaisuuden saa ilman kielitaitoa. Tämä luo vaihtoehtoisia yhteiskuntia maan sisälle.
Huumeet.
Jengit houkuttelevat, koska ne ovat helppo tapa tehdä rahaa. Raha tulee huumekaupasta. Ylläolevien lisäksi ainoa tehokas tapa ratkaista ongelmaa on tuominen sääntelyn piiriin, tai vähintään dekriminalisaatio. Avuksi tarvitaan laajamittaista hoitoa ja tukea huumeiden käyttäjille. Huumeongelman ratkaisuun tarvitaan paljon tietoa ja vähän politiikkaa. Se on kuitenkin koko jengiongelman ydin ja jos jengeistä halutaan eroon, sitä ei voi tehdä korjaamatta huumeongelmaa.
Oppeja Suomeen?
Iso osa ratkaisuista mitkä eivät Ruotsiin toimi ovat sellaisia, jotka voisivat vielä Suomessa toimia. Täällä maahanmuuton kokonaisimagoa ehtisi vielä parantamaan hurjasti esimerkiksi tehostamalla rikoksiin tuomittujen karkotuksia, tiukentamalla kansalaisuuden ehtoja ja varmistamaan suomen kielen osalta sekä opettamisen resurssit että osaamisvaatimusten riittävyyden. On sääli, että ratkaisut ovat niin etäällä poliittisesti. Suomen vihreillä on fiksuja ideoita huumeongelmien vähentämiseksi, mutta täysi kyvyttömyys käsitellä maahanmuuton ongelmia. Perussuomalaiset ymmärtävät maahanmuuton haasteet mutta muita ongelmia he vain pahentavat moraalisaarnoillaan. Ehkäpä onkin hyvä, että tässä maassa ei yksi puolue vedä hallitusta. Ehkäpä meidän ei tarvitse toistaa jokaista Ruotsin virhettä.
