ne nauroivat minulle, unessa
olin epäonnistunut jossain
miksi ihmiset nauravat toisen epäonnelle
herätessäni mietin
olin vihainen, surullinen
sitten silitin kissaani
hän ei koskaan ilkkuisi
nuolisi vain hellästi
murheeni takaisin
uuteen uneen

Sopivan mansellismielinen blogialusta
ne nauroivat minulle, unessa
olin epäonnistunut jossain
miksi ihmiset nauravat toisen epäonnelle
herätessäni mietin
olin vihainen, surullinen
sitten silitin kissaani
hän ei koskaan ilkkuisi
nuolisi vain hellästi
murheeni takaisin
uuteen uneen
Heillä ei tunnu olevan kuullun ymmärrys eikä lukutaitokaan tallella
Olen heiltä kieltänyt mainoksien lähettelyn minulle sähköpostiin niitä vaan tulee päivittäin
Eikö mene jakeluun etten tarvitse mainoksianne en missään kohtaa jotenka lopettakaa niiden lähettely nyt
Pidän tuollasta jo kotirauhan rikkomisena jossa on myös rikos lähellä seommoro tepivaari Krjoitti Teuvo Mast
Olipa mainos kun katselin sitä ei voi kun ihmetellä vm autoissa oli 2021 kilometrejä mittarissa nolla km
Onko uusien autojen nimike nykyään vahtoauto kun ei ole ajettu ainuttakaan km menee hiukan asiassa sivuun
Vaihtoauto on se joka annetaan autojopparille kun ostetaan uusi taikka ns uusi mutta kyllä vaihdokilla on kilometrejä mittarissa
Ne joissa km määärä on nolla ovat pääpiirteiltään uusia autoja
Onhan se mahdollista että mittari on just pyörähtänyt nollille mutta kyllä senkin huomaa kun katsoo autoa ulkokuoriltaan
Ei varmaan enää muistuta uutta
Noinkin näköjään voi mainostaa muka vaihtoautoja seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast
– TV uutislähetykset.
Huoli viriää ja itse Atso Almila kysyy
ja Jouko Jokinen vastaa?
Vastaus ei tyydytä vaan leviää kuin jokisen eväät?
– Onko tuottajan käsitys että halutaan hömppää uusintoineen?
Vastuullinen verovarojen käyttö ja mitä se onkaan?
– Juttu aiheesta IL tänään.
Omalta kohdaltani katson TV:stä enää iltauutiset
ja nekin tiedot olen jo selannut netistä.
Vanhoja kotimaisia uusintoja en jaksa katsoa
enkä katso keskusteluohjelmia.
Katselin vanhoja valokuvia, oli joukossa oheinen kuva henkariverstaaltamme. Puhuinkin juuri toisessa keskustelussa puusepistä suvussani. Isäni sodasta ehjänä palattuaan, Laguksen joukoissa jatkosodan läpi tappeli konekiväärijoukkueessa, aikansa ihmeteltyään miten leipänsä ansaitsisi päätyi valmistamaan vaateripustimia koivupuusta. Henkareiksi niitä aikanaan lähinnä kutsuttiin. Puolisen tusinaa niitä oli erilaista, eniten kävivät kaupaksi aivan ohuet ja litteät.
Tukit ostettiin suoraan metsänomistajilta, maanviljelijöitä he olivat, usein itse talvisaikaan tukit tekivät ja hevospelillä tienvarteen ajoivat. Koulupoikana sain taskurahoja kun taulukon avulla laskin paljonko oli kuutiojalkoja yhteensä puissa. Tukit sahattiin tuppeen tuuman laudoiksi kylän laidalla Vekkilän Einarin raamisahalla.
Valmiit henkarit pakattiin paperisäkkeihin, käytettyihin jauhosäkkeihin jotka ostettiin Forssan leipätehtaalta.
Koneita oli erilaisia sirkeleitä, yhdessäkin oli 10 terää rinnakkain, meni koko lauta kerralla rimoiksi joista tehtiin housuhenkareihin ne alapuut, pari isoa vannesahaa, tasohöylä, jokunen jyrsinkone ja hiomakoneita. Niin ja olihan koneet joilla tehtiin ne nappulat rautalankakoukkuihin sekä naulakone joka isoista rautalankavyyhdeistä teki pätkät koukkuja varten. Moni kone oli itse suunniteltuja, isäni ja naapurissa pajaa pitävän metallimiehen yhteistyönä.
Äitimuori hoito kaiken kirjallisen työn, laskutuksen ja veroilmoitukset. Oli melkoisia stressin paikkoja kun liikevaihtoverotarkastajat saapuivat paikalle, tekivät näet millintarkkaa työtä. Ja ainahan verottaja joskus ikäänkuin varmuuden vuoksi mätkyillä muisti vaikka äitini ei varmasti vilunkia tehnyt. Vähänhän se katkeroitti kun verstas kuitenkin oli kylän suurin työllistäjä. Kirjatyöt tehtiin iltaisin ja viikonloppuisin, päivät äiti työskenteli verstaalla.
Vähitellen verstaan toiminta hyytyi kun muovi ja ulkomaalaiset valmistajat valtasivat markkinat.
No paljonkin tietysti näistä juttua riittäisi, aikani kuluksi nyt tämän verran jos jotakin sattuisi kiinnostamaan.
Ylen kolumnisti Matti Mörttinen kuvaa kansallismielisyyden, populismin ja brexit-myönteisyyden sairaudeksi, jota vastaan pitäisi olla rokote. Niitä, jotka eivät hänen EU-myönteisiä kantojaan jaa, Mörttinen kuvaa eläimiksi, pahimmillaan rotiksi.
Perusuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että Mörttisen puheenparsi on sitä laatua, josta napsahtaisi syyte, jos se kohdistettaisiin johonkin toiseen poliittisen ryhmittymään.
Erityisen ongelmalliseksi Ylen rotta-kolumnin tekee se, että Yle osallistuu kolumnien editointiprosessiin. Jokainen Ylen julkaisema kolumni on Ylen erikseen tarkistama ja hyväksymä.
Kolumnien tarkistamisprosessi poistaa Ylen mielestä epämieluisat kommentit tai mielipiteet.
Asia nousi julkisuuteen toukokuussa, jolloin ajatuspaja Liberan silloinen sisältöjohtaja Tere Sammallahti (Kok.) nosti esiin Ylen kolumnien tuottajan Rakel Liekin valitsemat Yle-kolumnistit. Liekki oli nostanut järjestelmällisesti kolumnisteiksi punavihreitä poliittisia aktivisteja. Samalla kävi ilmi, että Yleisradio puuttuu jatkuvasti kolumnien sisältöön niitä sensuroiden.
Eikö ihmisten vertaaminen jyrsijöihin tai muihin eläimiin, loisiin jne. tai se, että heitä yleistäen väitetään rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisena jne. ole kiihottamista kansanryhmää vastaan?
Ei. Ylen julkaisema Mörttisen viesti ei nykyisellään kuitenkaan riko lakia, sillä hänen vihapuheensa kohde ei ole vähemmistöryhmä.
———————————
Blogini lähteenä olen käyttänyt Suomen Uutiset 4.12.2020 artikkelia, jonka otsikko sama kuin tässä.
————————————-
Terveisiä ”sivistysvaltio” Suomesta Anno Domino 2021.
voiko maailmamme uudistua loputtomiin
mitä on edistys
missä on sen päätepysäkki
vai onko sitä
alkaako maapallo luoda kuin käärme
uudelleen nahkaansa
tuhottuamme sen
Kukapa tunnistaa tämmöisen työkalun? Tätä käytettiin monasti päivittäinkin menneinä aikoina.
Pulavuosinahan tämmöinen oli käytössä.

Vuosi 2020 oli aikas paska jos suoraan sanon, mutta siitäkin ollaan selvitty, tämä vuosi on paskempi, odotellaan yritysten massairtisanomisia ja konkursseja, näin tulee käymään, se on väistämätöntä.
Suomessa virusta vastaan taistellaan kuin hidastetussa elokuvassa, menee kesään ellei syksyyn asti jotta se ollaan saatu kaikkiin pistettyä, riskiryhmäläisiä kuolee turhaan, mutta semmoista se on ”sori siitä” sanoi eräs aikoinaan.
Katalaanit ovat kansa, jolla on oma kieli, omat traditiot ja perinteinen asuinalue. Tällä hetkellä Katalonia on osa Espanjaa, eikä Espanja salli katalaanien perustaa itsenäistä Kataloniaa, vaan on vanginnut katalaanien vapailla vaaleilla valitsemia johtajia. Toki myös vaikkapa kurdien pitää saada perustaa itsenäinen Kurdistan ja tshetsheenien itsenäinen Tshetshenia – mutta tässä kirjoitan katalaanien puolesta.
Osaksi tukena katalaaneille ostin viime ”sotareissulta” Viroon sieltä useampiakin katalonialaisia punaviinejä. Ihan yllämainitusta riippumatta minun mielestäni sieltä tulee ihan kohtalaisen hyviäkin viinejä.
Parhaillaan maistelen Miguel Torresin Barrel Aged Sangre de Toroa, ihan kotimaiseen Iittalan viinilasiin sopivaa viiniä. Samalta valmistajalta on myös esimerkiksi Coronas tai varsinkin Gran Coronas on mielestäni ihan kelpo punaviini. Makuasiat ovat tietysti makuasioita ja minulla makuun vaikuttaa myös mielestäni erittäin tärkeä asia: Kansoilla on oikeus omaan itsenäiseen isänmaahan, jota kukaan ulkopuolinen ei miehitä, eikä orjuuta, vaan kansa saa elää omassa itsenäisessä maassaan vapaina omien tapojensa mukaisesti.
Niin, tämä parhaillaan maistelemani viini on vuosimallia 2016. Vuosikerrat ovat erilaisia.