Tietotekniikka ja vastuullisuus ovat kuin vasta tavanneet tuttavat, vielä kaukana ystävyydestä saati lähemmästä suhteesta. Hieman uskalletaan jutella toinen toisesta mutta sitoutumisiin ei olla valmiita. Katsoen missä määrin vastuullisuutta haetaan muualla yhteiskunnassa, sanoisin tähän tarvittavan mittavia muutoksia, joita nyt muutamia ehdotan.
Käytetään pitkään, huolletaan ja kierrätetään
Aloitetaan arkisesta laitteistosta, tietokoneet, läppärit, printterit ja sen semmoiset. Tätä nykyä iso osa organisaatioita ostaa tai vuokraa ne sopimuksella, jossa myyjä sitoutuu ottamaan ne muutaman vuoden käytön jälkeen takaisin. Osa näistä myyjistä käyttää laitteet palauttamisen jälkeen edelleen mahdollisuuksien mukaan, pääosa toteuttaa tämän heikosti. Lähtökohtaisesti ajatus siitä, että ulkopuolinen yritys toteuttaa laitekierron on ihan mainiota, mutta rimaa pitäisi saada reilusti korkeammalle, usein eri keinoin.
Ensinnäkin pidempi käyttöikä laitteille. Monessa sopimuksessa läppärin vaihtoväli on kolme vuotta. Se voi olla viisi vuotta. Meillä päin käytetään töissä vielä pidempäänkin ja pöytäkoneissa päästään kymmeneen vuoteen. Se onnistuu pistämällä vähän lisää rahaa hankintaan, ostamalla laatua ja pitkää ikää. Lisäksi laitteita pitää huoltaa vikojen sattuessa, ei vain vaihtaa. Huoltosopimuksen voi ostaa laatumerkeille viideksi vuodeksi ja senkin jälkeen fiksuihin laitteisiin saa osia. Toki on käyttökohteita jossa tehot loppuvat kesken nopeammin, mutta leijonaosassa tapauksia kone vanhenee arvokkaasti, vaatien vain pieniä töitä, kuten läppärissä akun vaihtoa muutaman vuoden välein.
Kun laitteista luovutaan, on laitettava vaatimukset kierrätykselle. Henkilökohtaisten tietojen turvapuhdistuksen jälkeen käyttökelpoiset koneet pitää huoltaa siistiksi. Käyttökohde vaihtelee omistajan mukaan. Yksityinen firma voi valita menot miten haluaa, mutta julkishallinnolla haluan tätäkin rimaa ylemmäs. Esim. kaupungin käytössä olleet koneet pitäisi koordinoida sosiaalityön, seurakunnan ja kolmannen sektorin avustuksella vähävaraisille tarvitsijoille. Kuntalaiset ne koneet maksoivat, kuntalaiset niistä hyötyköön. Tämä on jo mukava määrä koneita joka voisi tehdä merkittävää hyötyä vähävaraisten arkeen. Muita hyviä käyttökohteita ovat yhdistykset, seurat ja järjestöt.
Katsotaan käyttökuluja
Tähän on maailman yksinkertaisin esimerkki: vaihtakaa 95% lasertulostimista pois. Lasertulostimet ovat toimistojen de facto -ykköstulostimia, turhaan. Laser vaatii paljon sähköä ja heikentää sisäilman laatua. Lähes joka kohteessa sen voi korvata mustesuihkutulostimella, jonka virrankulutus on murto-osa, käyttökulut edullisemmat, vaihdettavia osia vähemmän ja käytettävä muste ekologisesti kestävää. Osastokoon mustesuihkutulostimiin saa useiden kymmenien tuhansien sivujen mustekasetteja. Leasing-firmat eivät tarjoa näitä tuotteita herkästi, mutta kyllä niitä markkinoilta saa. Eräässä hoitamassani ympäristössä on vaihdettu puolensataa laseria mustesuihkuksi ja kokemukset ovat erinomaisia. Ei lämpenemisaikaa, vähemmän vikoja, nopeampi toiminta – tämä kaikki ympäristöetujen lisäksi.
Katse kumppaneihin
Kirjoitin taannoin pilvipalvelujen vastuukysymyksistä pitkän kaavan mukaan, joten en mene siihen nyt. Yleisemmällä tasolla pääperiaate on sama: vastuuttomuutta ei saa ulkoistaa. IT-kumppanien ja -palveluntarjoajien on toimittava vastuullisesti. Sen ei tarvitse tarkoittaa eeppisiä sertifikaatteja, jotka käytännössä on ison firman helppo ostaa tekemättä mitään. Se voi olla keveämmän byrokratian sitoutumisia, yksinkertaisimmillaan sellaisia asioita kuin verovelvoitteiden tutkimista, työoikeuden toteutumista, ym. Pitkälle päästään jo sillä, että tämä kysymys esitetään tarjoajille, vakavasti, henkilökohtaisesti, kasvotusten, ja tehdään selväksi että siihen halutaan oikea vastaus. Ei juristin kirjoittamaa selitettä, ei vessapaperin arvoista sertifikaattia, vaan vaikkapa listausta todellisista vastuullisuustoimista viime vuosien ajalta. Keinot saavat vaihdella, kunhan ne näyttävät hyvältä.
Katse käyttäjiin
Vastuullisuutta on myös omasta henkilökunnasta välittäminen. Tietotekniikkaa ei pidä tehdä osastopomojen fiilisten mukaan, eikä poliitikkojen kaverisuhteilla. Tietotekniikka on vasara, työkalu, jonka pitää sopia käyttäjiensä käteen. Sen pitää säästää työaikaa, ei lisätä työstressiä. Erinomainen esimerkki löytyy potilastietojärjestelmiä vertailemalla. Kotimaan tarpeisiin, tarve edellä kehitetty Esko-järjestelmä sai kouluarvosanan keskiarvon 8,2, kun taas puhtaan poliittisella kulmalla (ja hitosti kovemmalla hintaa) hankittu Apotti-järjestelmä sai arvosanan 5,6. Toinen on hankittu käyttäjille, toinen päättäjille.
Ideaali hankintaprosessi lähtee käyttäjien tarpeista ja pääosin oman organisaation teknologisesta osaamisesta. Kumppaneita voi käyttää katalyytteinä, mutta tulosta halutessa oman organisaation pitää olla mukana pelissä: käyttäjien, ylläpitäjien, johtajien. Tämä toteutuu aniharvoin. Yksityinen firma saa toki munata miten lystää, vastaten lähinnä osakkeenomistajilleen. Julkinen sektori ei näin kuitenkaan saa tehdä, sillä se on verorahojen väärinkäyttöä ja pahimmillaan riski potilasturvallisuudelle. Toisin sanoen, vastuutonta toimintaa.
Verenpaine ja lompakon paine
Jos ns. moraalinen selkäranka ja halu kantaa vastuuta eivät riitä perusteiksi, käytettäköön helpommin mitattavia asioita. Vastuullisuus vähentää stressiä, sillä se tekee ratkaisuista pitkäjänteisempiä ja kestävämpiä, niihin voi luottaa. Kun asenne muuttuu jatkuvasta vaihtamisesta pitkäjänteiseen kehittämiseen, on käyttäjillä ja pomoilla molemmilla helpompaa. Vastuullinen asenne näkyy myös lompakossa, kerta toisensa jälkeen. Alussa voi olla haasteita ymmärtää miten kulut muodostuvat eri tavoin, mutta hyvin nopeasti suorat säästöt ovat ilmiselviä.
Kirsikkana kakun päälle julkisen sektorin tapauksessa on vielä nähtävä kokonaisedut. Kun käytetään kumppaneita jotka maksavat veronsa, voi yhteiskunta paremmin. Kun kierrätetään laitteet niitä tarviseville asukkaille, voivat he paremmin lukuisin tavoin. Kun asenneilmapiiri on reilu, on mieliala parempi. EU:n kilpailulainsäädäntö antaa laveat mahdollisuudet lisätä tarjouskilpailuun reilusti välitöntä hintaa tärkeämpiä kriteerejä. Laki ei ole esteenä, tämä ei tarvitse kuin tekemistä.
P.S. Otsikkokuvan konekin huollettiin siistiksi.
tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast