Adolf Hitlerillä ei ollut kaikki kunnossa korvien välissä

Adolf Hitler oli taustaltaan köyhä orpo, joka teki satunnaisesti hanttihommia pysyäkseen elossa.

Se saattoi olla syy siihen, että Hitleristä tuli vannoutunut sosialisti:

https://jput.fi/Adolf_Hitler_vannoutunut_sosialisti.htm

Sosialisti Adolf Hitler perusti Saksaan sosialistisen työväenpuolueen NSDAP.

Jo nämä esimerkit pistävät epäilemään, että Hitlerin korvien välissä ei ollut kaikki kunnossa. Kun vielä tiedetään, että Hitler ei syönyt lihaa – niin tiedämme varmasti, että Hitlerin korvien välissä ei ollut kaikki aivan kunnossa.

 

Natsi, fasisti, sosialisti, kommunisti

Nykyään natsitellaan helposti ja myös atribuuttia fasisti käytetään helposti.

Näyttää kuitenkin siltä, että ei ymmärretä ollenkaan mistä on kysymys.

Esimerkiksi natseja sanotaan äärioikeistolaisiksi, vaikka todellisuudessa ovat sosialisteja, eli vasemmistolaisia. Kuinka ollakaan fasistien kanssa on ihan sama asia.

Kopioin tähän ikivanhan kirjoitukseni sosialisteista:

https://jput.fi/kolmen_sortin_sosialisteja.htm

Sosialisteja on tietysti vieläkin useampaa kuin kolmea sorttia, mutta katsotaanpa tässä nyt kolmea hyvin tunnettua sosialistia hieman ”karvoihin”.

  1. Vladimir Iljitsh Lenin

Lenin tunnetaan Venäjän vallankumouksen toteuttajana ja jopa sosialistiteoreetikkona.

Äkkiä voisi kuvitella, että Lenin on peräisin äärimmäisen köyhästä työläisperheestä ja rupesi siksi parantamaan työläisten asemaa Venäjällä – mutta oliko se niin?

Lenin on peräisin suhteellisen varakkaasta venäläisestä virkamiesperheestä ja opiskeli lakimieheksi. Siten varattomuus ei ollut syynä sosialistisuuteen.

Leninin ei voidakaan katsoa pyrkineen edistämään köyhien asiaa, vaan tyydyttäneen omaa vallanhimoaan. Kun tsaarinvalta oli kaatunut Venäjällä, niin sinne rakennettiin demokraattista hallintoa. Tämän kehityksen demokratiaan Lenin kuitenkin katkaisi aseellisella vallankaappauksella kansalta johtamalleen pienelle klikille. Leninillä eikä hänen aatteellaan ei ollut Venäjällä merkittävää kannatusta. Roskajoukko yksinkertaisesti otti vallan murhilla ja valtavalla terrorilla.

Leninin voidaankin katsoa olevan ”kaikkien terroristien äiti”.

Suomettuneessa historiankirjoituksessa väitetään Leninin lahjoittaneen Suomelle itsenäisyyden – tosiasiassa Leninin Venäjä kuitenkin yritti hävittää demokraattisen Suomen itsenäisyyden ja tehdä Suomesta kommunistinen diktatuuri. /Vapaussota.htm

Kun Lenin sitten kuoli johonkin sukupuolitautiin, niin Stalin vannoi Leninin arkulla vievänsä Leninin aloittaman maailmanvalloituksen loppuun.

  1. Adolf Hitler

Adolf Hitler oli köyhä orpo opiskelija, joka yritti elättää itsensä ja maksaa opintonsa kaikenlaisilla sekatöillä mm. rakennustyömailla – juuri tyypillinen henkilö vasemmistolaiseksi – sosialistiksi.

Niinpä Hitler liittyikin Saksan työväenpuolueeseen, josta hän sitten teki Saksan kansallisSOSIALISTISEN TYÖVÄENPUOLUEEN. Tähän Hitlerin sosialistiseen puolueeseen liittyi runsain mitoin saksalaista työväestöä – suuria määriä entisiä Saksan kommunistisen puolueen jäseniäkin.

Hitler oli hyvä puhuja – voitaneen hyvällä omallatunnolla sanoa hänen olleen varsinainen sosialistiagitaattori. Hän sai köyhän kansan taakseen, koska Ensimmäisen Maailmansodan jäljiltä Saksassa oli nälkää ja köyhyyttä. Hitler taisteli Ensimmäisessä Maailmansodassa rintamasotilaana saaden urhoollisuudesta Rautaristin, sotilasarvoltaan hän oli korpraali.

Hitler kykeni nousemaan valtaan demokraattisten vaalien avulla, vaikkakin hänen puolueellaan oli valtavat määrät vaalikampanjoihin käytettyä velkaa (Hitlerin henkilökohtaisella takauksellakin) ja Hitler tarvitsi valtaan päästäkseen Venäjän (Stalinin) avun.

Päästyään valtaan Hitler muutatti perustuslakia saaden diktatorisen vallan – perustuslaki hyväksyttiin kansaäänestyksessä. Siten voidaan todeta, että de facto Hitler pääsi valtaan demokraattisesti. Valtaan päästyään Hitler tosin lopetti demokratian Saksassa. Hitler onkin ilmeisesti ainoa sosialisti, joka on päässyt valtaan demokraattisten vaalien avulla.

Kannattaa huomioida myös se, että Hitlerin johdolla Saksan kansallisSOSIALISTINEN TYÖVÄENPUOLUE ja Saksa liittoutuivat kommunistisen Venäjän kanssa. Tämän liittosuhteen perusteella Venäjä ja Saksa hyökkäsivät molemmat yhdessä Puolan kimppuun – siitä katsotaan yleisesti aiheutuneen Toinen Maailmansota.

Vielä Puolan sodan päätyttyä Venäjän ulkoministeri Vjatseslav Molotov käski mm. Belgialaisia kommunisteja auttamaan Saksan kansallisSOSIALISTEJA, etteivät ”lännen imperialistit hävittäisi kansallisSOSIALISMIA”.

#) Hitlerin kansallisSOSIALISTISEEN TYÖVÄENPUOLUEESEEN liittyi runsaasti kommunisteja – olivathan nämä puolueet tavallaan proletaarisia veljespuolueita. Lainaus: ”[Saksalaiset – jp] kenraalit puolestaan suhtautuivat epäilyksin natsipuolueeseen sen proletaarisen alkuperän, sekä ilmeisen valtion asioissa osoittaman vastuuttomuuden vuoksi.” (Alan Clark, Operaatio Barbarossa, 1968, sivu 6)

  1. Benito Mussolini

Benito Mussolini oli mitä tyypillisin vasemmistolainen opiskelija.

Välttyäkseen asepalvelulta Italiassa Mussolini siirtyi Sveitsiin harjoittaen siellä sosialistista vallankumouspropagandaa kunnes Sveitsi kyllästyi siihen ja karkotti hänet.

Suoritettuaan asepalveluksensa Mussolinista tuli sosialistisen liikkeen aktiivijäsen ja hän toimi mm. sosialistisen sanomalehden toimittajana.

Mussolini kaappasi vallan Italiassa ja liittoutui toisen sosialistin Hitlerin kanssa.

$) Mussolini puhui vielä poliittisessa testamentissaan 3.3.1945 ”Euroopan valtioiden sosialistisesta unionista.” (Mauno Jokipii, Hitlerin Saksa ja sen vapaaehtoisliikkeet, 2002, sivu 48)

Adolf Hitler – vannoutunut sosialisti

https://jput.fi/Adolf_Hitler_vannoutunut_sosialisti.htm

Adolf Hitler piti 22.6.1941 historiallisesti merkittävän puheen Saksan kansalle. Siinä varsin pitkässä puheessa Hitler puhuu myös Saksan sosialismista.

Kannattaa muistaa sen Saksan sosialistisen puolueen koko virallinen nimi: Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue. Myös se kertoo kyseisen puolueen olleen sosialistinen, että kyseiseen puolueeseen liittyi saksalaisia kommunisteja huomattavia määriä.

Alla lainaan kyseisestä pitkästä puheesta sosialismia koskevan pätkän:

Valtakunnankansleri Hitlerin julistus Saksan kansalle 22.6.1941

Saksalaiset! Kansallissosialistit! – –

Yksinomaan sisäisen eripuraisuutensa vuoksi Saksa joutui vuonna 1918 tappiolle. Seuraukset ovat olleet pelottavat. Kun ensin oli valheellisesti selitetty, että taistelua oli käyty vain keisaria ja hänen hallitusjärjestelmäänsä vastaan, ryhdyttiin Saksan armeijan laskettua aseensa määrätietoisesti hävittämään Saksan valtakuntaa. Samaan aikaan kuin erään ranskalaisen valtiomiehen ennustelut, että Saksassa oli 20 miljoonaa ihmistä liikaa — että ts. nämä oli nälällä, taudeilta tai siirtolaisuudella poistettava —, näyttivät kirjaimellisesti toteutuvan, aloitti kansallissosialistinen liike työnsä Saksan kansan yhdistämiseksi ja samalla valtakunnan nostamiseksi uuteen kukoistukseen. Tämä kansamme uusi nousu ylös hädästä, kurjuudesta ja häpeällisen halveksunnan alaisuudesta tapahtui sisäisen uudestisyntymisen tietä. – –

Kansallissosialistit! Te olette varmaan kaikki tunteneet, että tämä askel oli minulle katkera ja raskas. Koskaan ei Saksan kansassa ole vallinnut vihamielisiä tunteita Venäjän kansoja kohtaan. Mutta jo kolmatta vuosikymmentä juutalais-bolshevistinen vallanpitäjäryhmä on ponnistellut Moskovasta käsin sytyttääkseen paloon ei ainoastaan Saksan vaan koko Euroopan. Ei Saksa ole koskaan koettanut viedä kansallissosialistista maailmankatsomustaan Venäjälle, vaan Moskovan juutalais­bolshevistiset vallanpitäjät ovat lakkaamatta pyrkineet alistamaan meidät ja Euroopan muut kansat yliherruuteensa, eivätkä ainoastaan henkisesti, vaan ensi sijassa nimenomaan sotilaallisessa mielessä. Mutta tämän hallitusjärjestelmän toiminnan tuloksena on kaikissa maissa ollut vain sekasorto, kurjuus ja nälänhätä. Minä puolestani sitä vastoin olen kahden vuosikymmenen ajan ponnistellut saadakseni mahdollisimman vähäisellä sekautumisella ja ollenkaan aiheuttamatta häiriöitä tuotantotoiminnallemme Saksassa aikaan uuden sosialistisen järjestyksen, joka ei ainoastaan poista työttömyyttä, vaan yhä lisäytyvässä määrässä päästää työtä tekevän ihmisen osalliseksi työn tuloksesta.

Adolf Hitler[i] & kuva kirjan kannesta[ii]