http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708162200329126_u0.shtml
Pelastakaa lapset: Kalliit oppimateriaalit johtavat keskeyttämisiin lukioissa ja ammattikouluissa – ”Lapsen oikeudet eivät toteudu”
Kuinka iso ongelma todellisuudessa on ja kuinka se voitaisiin hoitaa järkevästi?
Toinen kysymys on, miten ennen vähävaraisillakin oli mahdollisuus opiskella korkeakouluja myöten?
Ennen ei ollut opintotukia tai -rahoja, asumistukia yms. Opiskelu tapahtui omaan piikkiin velaksi.
Tosin silloin ei tarvinnut olla myöskään jumalattoman kalliita älykännyköitä tai läppäreitä, jotka maksavat melkein sen lukion kokonaiskustannuksen.
Se ei ole kuitenkaan menneen historian asia pelkästään.
Viimeisen 10 vuoden aikana likimain varattoman tuttavani lapset ovat kyenneet omin voimin opiskelemaan pitkälle – tekemällä välillä satunnaisia töitä kaupan kassalla ja muissa saatavilla olleissa ylenkatsotuissa töissä.
”Tosin silloin ei tarvinnut olla myöskään jumalattoman kalliita älykännyköitä tai läppäreitä, jotka maksavat melkein sen lukion kokonaiskustannuksen.”
Opintolaina-aikaan vuonna 1976 maksoin tieteislaskimesta eli taskuaivosta 400mk, nykyrahassa n. 67 joroo.
Tuo 400mk oli sama kuin asuntoyksiöni kuukausivuokra.
Sillon monet ei voinu opiskella eesko ei saanu mistään rahhaa eikä tukea ja monet tuskat sen opintovelan kans.
Opiskelijoille sama elintasoko muillekki suomalaisille ja tutkikaapa, kuinka vähän son.
Opiskelijoiden vaatimukset muuttuvat ajan myötä. Ammoin kun itse opiskelin pidimme luonnollisena että opiskelut kustannettiin lainalla ja työnteolla. No en minä sitä pahana pidä että opiskelijoiden kaikki energia ohjautuisi opiskeluun ja lepokausiin jos yhteiskunnalla on varaa kustantaa.
”Opintolaina-aikaan vuonna 1976 maksoin tieteislaskimesta eli taskuaivosta 400mk, nykyrahassa n. 67 joroo.”
Muistaakseni v. 1972 koko vuodeksi tarkoitettu opintolaina oli 4800 markkaa eli se laskin maksoi suunnilleen kuukauden elämisrahat.
”Opiskelijoille sama elintasoko muillekki suomalaisille”
Kenelläs Hilkka meinaa maksattaa ne ”ikiopiskelijoiden” elatuskulut?
Velkaa saattoi ottaa, inflaatio maksoi.
Kesäisin oli töitä, ja lukukausienkin aikana, jos oli N-vuosikurssilla.
Myös ns. pimeää työtä oli tarjolla.
Käytännössä täystyöllisyys ja varma suojatyöpaikka opiskelujen jälkeen saattoi ehkä inasen vaikuttaa lainanottohalukkuuteen entisaikoina.