Mannerheim – Suomen Sotilaan käsitys Marskista

Suomen Sotilas (Kustannus Oy Suomen Mies) julkaisi Marskista lehden ulkoasussa tavallaan kirjasen – kun Marskin syntymästä on 150 vuotta. Kirjoittaja on lähes kokonaan Robert Brantberg.

Kyseessä on katsaus Mannerheimin elämään syntymästä kuolemaan. Tietystikään 150 sivuun ei mahdu mistään erillisestä kaudesta kuin sirpaleita. Valtaosa ”lehdestä” käsittelee aikaa ennen Vapaussotaa, noin 10% Jatkosodan jälkeistä aikaa ja varsin vähän Vapaussotaa, Talvisotaa ja Jatkosotaa. Kun kuvia on varsin runsaasti, niin nykyajan ”kiireisetkin” ennättänevät lukea tekstin. Oletan kaikille olevan ”lehdessä” jotakin uutta ja kiinnostavaa tietoa Marskista. Kyseessä on tietysti enemmän mielipidekirjoitus kuin tutkimus.

Valitettavaa on, että pitkä ja syvä suomettuminen näkyy selvästi tässäkin teoksessa:

  1. Brantberg toki sanoo Vapaussotaa Vapaussodaksi, mutta toimittaja Puuperän mielestä pitäisi lopettaa sota sen sodan nimestä. Kumpikaan ei ”muistanut” että Vapaussota oli sota Suomen ja Venäjän välillä sekä päättyi Vapaussodan rauhansopimukseen Suomen ja Venäjän välillä.
  2. Talvisodan alusta kerrotaan vanha suomettunut loru, kuinka Venäjä ”irtisanoi” Suomen ja Venäjän välillä voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen – vaan ”unohdetaan” mainita ettei sopimusta voinut noin vain irtisanoa ja hyökätä – siten Venäjä rikkoi törkeästi kyseistä sopimusta hyökätessään Suomen kimppuun 30.11.1939.
  3. Jatkosodan alku menee samaan suomettuneeseen tyyliin, ei mainita faktaa että Venäjä hyökkäsi ENSIN Suomen kimppuun aloittaen Jatkosodan.
  4. ”Unohdetaan” kertoa että Suomi saavutti suurenmoiset torjuntavoitot säästyen siten Venäjän miehitykseltä. Sen sijaan tuodaan esiin väite että Stalinilla oli kiire Berliiniin, joten hän veti Suomen rintamalta sen vuoksi joukkonsa.

Joka tapauksessa tämäkin kirjoitus Marskista kannattaa lukea, kyllä siinä oli minullekin jotakin uutta.

6 vastausta artikkeliin “Mannerheim – Suomen Sotilaan käsitys Marskista”

  1. ”Talvisodan alusta kerrotaan vanha suomettunut loru, kuinka Venäjä ”irtisanoi” Suomen ja Venäjän välillä voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen – vaan ”unohdetaan” mainita ettei sopimusta voinut noin vain irtisanoa ja hyökätä – siten Venäjä rikkoi törkeästi kyseistä sopimusta hyökätessään Suomen kimppuun 30.11.1939.”

    Hyökkäämättömyyssopimus saattoi, siis saattoi, olla petoksen valmistelua alusta asti. Tarkoituksena saattoi olla tuudittaa suomalaiset turvallisuuden tunteeseen ja laiminlyömään varustautumistaan, jotta tänne olisi ajan tullen helpompi hyökätä. Emme tiedä varmuudella naapurien vilpittömyyden astetta, mutta Molotovin toimet olivat joka tapauksessa törkeä petos.

  2. Markku, Venäjä on ollut ja on erittäin hyvä maskirovkassa – siten oletuksesi ei välttämättä ole salaliittoteoria.

    Suomen päättäjät luottivat sinisilmäisesti Hyökkäämättömyyssopimukseen, YKn edeltäjään Kansainliittoon ja olivat muutenkin naiiveja.

    Valitettavasti tilanne on nytkin sama (puolustusmäärärahat vain noin 1,3% BKTstä).

  3. Lopetin monivuotisen kestotilaukseni kyseiseen lehteen joku aika sitten, tulee vielä tämän tilauskauden loppuun, oliko se nyt ensi kevääseen.

    1. Kieltämättä minullakin on välillä ollut mielessä lopettaa tilaus – mutta kyllä niissä lehdissä on välillä jotakin hyödyllistäkin tai ainakin kiinnostavaa.

      Vuosikertoja on hyllyissäni ihan pirusti.

  4. Kerran jo ennenminkin lopetin mutta peruin sen kun oli niin hyvä pääkirjoitus tällä Puuperällä , mutta nyt en enää peru sitä päätöstäni. Monessa viime numerossa on ollut niin vähän kiinnostavia juttujakin, ja sitten tuokin, mitä Jussikin toi esille, vaikuttaa .

    Vapaussoturi lehdestä saan asianmukaisempia juttuja tuosta ajasta , ja siellä asioista puhutaan oikeilla nimillä. Voi olla että jään jostain nykyajan sotilastekniikasta paitsi, mutta sitten jään , se ei paljon heilauta.

    1. Vapaussoturi on hyvä lehti – sain viimeisen numeron luettua eilen loppuun.

      Suomen Sotilaassa on kuitenkin nykyajan maanpuolustuksesta asiallisia kirjoituksia, joten minä jatkan tilaamista vaikka välillä sydäntä raastaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *