Ehdotan Guggenheimin tilalle SUOMEN HAISTAPASKANTIEDEMUSEOTA!

Aamulehden palstan siirtoja:

EHDOTAN HELSINKIIN GUGGENHEIM-MUSEON SIJASTA

LÄHES ILMAISTA JA TAATUSTI TUOTTAVAA

SUOMEN HAISTAPASKANTIEDEMUSEOTA!

Sinne siirretään tuollainen puolet Helsingin ja Turun yliopistojen ja A. Aallon surffari- opiston romuista ja ”tutkimuksista”, ja neljännes Tampereen ja Oulun yliopistojen päästöistä ja tuotoksista, ja uusista vanhoista sellaisista laitteista (aivan erityisesti PATENTOIDUISTA!)!

Tämä saattaisi olla myös ainoa keino ottaa rahat ulos noista vuosikymmenien ”töistä”…

Ulkomaalaisia ei VALLAN PIENIN ”ANSIOIN” päästettäisi jaolle ainakaan ensi alkuun, vaan pitäisi olla todella järeätä näyttöä esimerkiksi miljardiyleisöjen tai supervaltajohta- jien tai maailmanlaajuisten monpolifirmojen vuosikymmeniä kestäneestä petkuttamisesta!

Nyrkkisääntö voisi olla, että Paolo Macchiarinin ”ansioilla” voisi päästä AKTIIVIESIIN- TYJÄKSI, mutta EI PELKÄKSI NÄYTTEKALUKSI. Sen verran kovempaa kamaa on kuitenkin ihan omastakin takaa (ja edestä)! Esko Valtaoja ei kelpaisi näytille ollenkaan paitsi uusilla järisyttävillä ”ansioilla”!).

Museo olisi Eduskunnan alainen säätiö.

Projektiin omana itsenään osallistuville haistapaskantieteilijöille TAATAAN SYYTE- SUOJA ja maksetaan SOVITELTUA ELÄKETTÄ, edellyttäen osallistumisvelvollisuutta!
KAIKEN EI PIDÄ OLLA TIUKAN LAILLISTA, vaan kyseessä olisi ”vapaavaltio” ja hydeparkki, JOSSA OLISI LUPA JAUHAA TÄYSIN UUTTAKIN PASKAA!

Paikaksi ehdotan itseoikeutetusti Helsinkiä, ja tiloiksi joko jotakin poistettavaa Helsingin yliopiston laitosta, esimerkiksi Hesarin kanssa yhteistä ”Matkijasymposiumia”, tai suun- niteltua GUGGENHEIM-RAKENNUSTA jonka pihatunkiokehikon muotoa pitäsi vielä fiilata! Myös suoraan paskanmuotoinen kierteiskupoli olisi harkitsemisen väärti.

Osastoja tai näyttelykokonaisuuskisa olisivat esimerkiksi:

– ”Rotumurha-” ja muut ”pierupeilineuroonit”;

– ”Synnynnäiset ydintiedot”, ”kielioppigeenit”;

– ”Telepatiat Revosuon Antin -kaapeleilla ja ilman”;

– ”Muistojen/unien tallentaminen disketille (kovalevylle, pilveen, jne.)”;

– ”Todella ajattelevat tietokoneet”;

– ”Luonnontieteelliset enkelit, pirut, menninkäiset”;

– ”Keeniraiskaajamurhaajarodut/miehet/naiset”, ”evoluutiofeminismi” muu trad. ja nurinkäännetty hirohitoismi;

– ”Suomen muinaiset sumerikuninkaat” (ennakoiva…),

– ”100 miljoonaa tapettua kommunismin uhria”;

Erityistarkkailussa:

Suomen ”Akatemia”;

YLE;

Hesari;

”Tähtiä”:

Olli-Paska Heinonen & Mikael ”Synnynnäinen Riistäjäpersoonallisuus” Jungner (ja muut frommistit) (yhdessä), Bilderberg-Apumatti Apunen, Pekka ”P…a” Puska, Tarja Halonen, Raimo Väyrynen, Ilkka Pyysiäinen (yhteisjulkaisu klassikko Marc Hauserin kanssa), Riitta Hari, Antti Revonsuo, Eino ja Kai Kaila (yhdessä), Ilkka Niiniluoto, Liisa Keltikangas-Järvinen, Pekka Himanen, Tatu Vanhanen & Yrjö Ahmavaara (yhdessä), Jari Hietanen, Kirsti Lonka, Marja Makarow, Marja-Liisa Honkasalo (mahdollinen johtaja, jos tunnustaa, Pekka Puska voisi olla hallintoneuvoston puheenjohtaja), Markus RantalaJanne Saarikivi (johtoainesta: ala muita harmittomampi).

Ansioituneille harrastajille ja toimittajille myös esiintymismahdollisuus, erityisesti ihailemani tapaus olisi Jukkis Nieminen Tampereelta.

Muuta:

– Maailman erikoisimpia, supersuosittuja museoita (valitettavasti liettuaksi): Muumiomuseo, Lyijykynämuseo, Huonon taiteen museo, Ruohonleikkuulaitemuseo, Piikkilankamuseo, Loismuseo, Käymälämuseo, Perunamuseo, Pirumuseo. Kaunasin viimmestä päälle mainio Pirumuseo Velnių muziejus kuuluu itseoikeutetusti maailman (sarjassaan ja kokoluokassaan) parhaiden museoiden joukkoon!

– Pitäisi tarkistaa, kuinka monta tiedehuijaus-, puoskari- ja haistapaskantiedemuseota maailmalla jo nyt on.

Keskustelua:

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 2. joulukuu 2016 12:40

Väärennetyn taiteen museotakin on ehdotettu, Kiasmaan, Miksi siis ei väärennetyn tieteen museota?
” tapio_o_neva
16.7.2009 12:44
Väärennetyn taiteen museo
Nyt kannattaisi perustaa väärennetyn taiteen museo, jossa näköisteoksia voisi ihailla. Ehdotan, että teokset kiikutetaan Kiasmaan. ”

Vahvistus: Wäinö Aaltosen museossa väärennöksiä

Wäinö Aaltosen museo poistaa väärennöksiksi epäillyt Aleksandr Rodtsenkon teokset näyttelystään. Kaikkiaan neljätoista teosta poistetaan ensi maanantaina.

Museo on venäläisten asiantuntijoiden kautta saanut vahvistusta teosten epäaitoudesta. Asiantuntijoiden mukaan Rodtsenkon nimikirjaimilla ja nimellä signeeratut teokset eivät vastaa taiteilijan tekniikkaan, tyyliin ja sarjateoksiin liittyviä piirteitä.

Taiteilijan perikunnan edustaja Aleksander Lavrentiev on ollut yhteydessä Tretjakovin Gallerian grafiikan osastoon ja A.S Pushkinin yksityiskokoelman museoon. Lavrientiev on kirjoittanut laajasti Rodtsenkon tuotannosta ja ollut asiantuntijana useissa taiteilijan teoksia esittelevissä isoissa näyttelyissä.

WAM jatkaa näyttelyssä olevien teosten tutkimista. Selvityksen aikana museo ei myy näyttelyssä esillä olevista teoksista tehtyä julkaisua.

Epäilyt lähtivät liikkeelle kesäkuussa, kun taidekriitikko Otso Kantokorpi kyseenalaisti teosten aitoutta Kauppalehdessä.

WAM:n Ympyrä-viiva-piste -näyttelyn uusi ripustus avautuu tiistaina ja se on esillä yhdessä Leonhard Lapinin näyttelyn kanssa 13.9. saakka.

Muut asiasanat:

väärennös, Wäinö Aaltosen museo

Ritva Viljasika (joka varmasti tietää asian oikeankin laidan!) valehteli YLE:ssä edelleen Gugge-päätöksen jälkeen tavalla, joka antaa aiheen höristää korviaan, ollaanko sitä Guggea kuitenkin edelleen palauttamassa mahdollisesti johinkin toiseen kaupunkiin (Espooseen, Tampereelle)?!!

Kopsin tämä tähän kokonaan, kun se voi hävitä, ja asia on mielestäni erittäin tärkeä (tietäen tuon porukan):

Guggenheim – valehtelu jatkuu päätöksen jälkeen

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 3. joulukuu 2016 04:56

Guggenheim-esityksistä Helsingin kaupungin puolella vastannut apulaiskaupungin- johtaja Ritva Viljanen oli tänään haastateltavana YLE Radio 1:n Ykkösaamussa. Viljanen väitti, että museo olisi maksanut Helsingille 80 miljoonaa ja vertaili hanketta vastaavan hintaisiin liikennehankkeisiin. Oikeasti Guggenheimin kustannukset Helsingin kaupungille eivät olisi olleet 80 miljoonaa, vaan huomattavasti enemmän. Oikean yksityisen rahan osuus rahoituksesta olisi ollut minimaalinen. Juuri tähän julkisen sektorin osuuden vähättelyyn, piilotteluun ja todellista pienemmäksi maalailuun kiteytyi minun ja monen muunkin Guggenheim-vastustus.

Joko apulaiskaupunginjohtaja ei ymmärtänyt, tai vielä pahempaa, ymmärsi kyllä hyvin mutta jätti tahallaan sanomatta, että julkiseen Guggenheim-panokseen tulee laskea mukaan:

Guggenheim-säätiön ja kaupungin tiedotuksessa oli epäselvyyksiä koko hankkeen ajan. Ensin julkisuudessa kerrottiin, että 130 miljoonaa maksavasta rakennuksesta Helsingin kaupungin suoran rahoituksen osuus olisi 80 miljoonaa ja loput 50 miljoonaa rahoitettaisiin yksityisillä sijoituksilla ja lahjoituksilla. Sitten paljastui, että ”yksityisistä” sijoituksista 35 miljoonaa olisikin kaupungin takaamaa lainaa. Jäljelle jää 25 miljoonaa.

Muutama päivä ennen valtuuston päätöstä uutisoitiin, että 15 miljoonaa taidesäätiöiden tukea olikin lainaa eikä lahjoituksia. Varsinaisia ”yksityisiä” lahjoituksia jää 10 miljoonaa euroa. Kun listaa yksityisistä sijoituksista tarkastelee (Guggenheim-säätiö ei suostu julkaisemaan summia), löytyy sieltä valtion kokonaan omistama Finavia, enemmistö- omisteinen Finnair sekä mittavia valtiontukia nauttivia laiva- ja varustamoyhtiöitä. Valtionyhtiöiden rahat eivät ole yksityistä rahaa. Ne ovat julkista rahaa.

Kaupunginvaltuusto äänesti maanantai-iltana ja Guggenheim-ehdotus ei onneksi mennyt läpi. Naurettavuuden huippu oli Helsingin Sanomien julkaisema asenteellinen spekulointi siitä, että Guggenheim-vastustuksen takana olisi ollut juutalais- tai amerikkalaisvastaisuutta. (HS: ”Oliko antiamerikkalaisuus tai jopa antisemitismi osasyynä vastustukseen?”).

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 7. joulukuu 2016 17:26

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 28. kesäkuu 2017 06:35

https://yle.fi/uutiset/3-9678241

Mitä tapahtui Helsinkiin kaavaillulle tiedemuseolle? Suunnitelman mukaan ovien piti aueta tänä vuonna

Helsinkiin kaavailtu tiedemuseohanke on jämähtänyt lähtötelineeseen. Museon suurimmaksi esteeksi on noussut rahoituksen puute.

Tekniikan museo

Tekniikan museo. Arkistokuva.Yle

Mistä on kyse?

  • Helsinkiin on kaavailtu tiedemuseota, joka niputtaisi kaikki alan museot yhteen.
  • Museosta tehtiin selvitys vuonna 2013, minkä jälkeen päätettiin, että hanke ei etene.
  • Suurin este museon etenemiselle on ollut rahoituksen puute.

Elettiin vuotta 2013 ja keskustelu Guggenheim-säätiön taidemuseohankkeesta Helsingissä kävi jälleen kuumana. Säätiö oli lyömässä hankkeesta suunnittelupöytään uutta esitystä, jossa museota kaavailtiin tällä kertaa Katajanokan sijaan Etelärantaan Olympiaterminaalin viereen.

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla virisi kaikessa hiljaisuudessa toinenkin, mutta hieman toisenlainen museohanke. Ideana oli perustaa tieteen ja tekniikan museo. Ajatuksen taustalla hääräsi tiedevaikuttajien kova nelikko: Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki ja Tekniikan museo.

Museosta ajateltiin, että se esittäisi suomalaisia tieteen, mutta myös koulutuksen ja osaamisen saavutuksia. Tarkoitus oli, että pääkaupunkiseudun hajanainen tieteen ja tekniikan alojen museokenttä saataisiin yhteen. Museon avajaisia suunniteltiin itsenäisyyden juhlavuodeksi 2017.

Päihittäisi Guggenheimin

Museosta haluttiin jopa Guggenheimia merkittävämpi matkailun kärkikohde. Laskelmien mukaan Guggenheimiin odotettiin tuolloin hyvinä vuosina 500 000 vierasta, kun tieteen ja tekniikan museoiden yhteiskävijämäärä oli pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 lähes miljoona.

Selvitysmieheksi idealle värvättiin tiedekeskus Heurekan entinen johtaja Per-Edvin Persson. Professori Persson työsti hankkeesta 36-sivuisen selvityksen vielä samana vuonna.

Siinä hän esitti museon malliksi neljä vaihtoehtoa. Esimerkiksi niistä kahdessa Helsinkiin olisi perustettu uusi museokeskus. Ensimmäisessä vaihtoehdossa alan olemassa olevat museot keskitettäisiin yhteen samaan rakennukseen, mutta ne jatkaisivat silti itsenäisinä toimijoina. Toisessa, vielä laajemmassa vaihtoehdossa hallinnotkin yhdistettäisiin.

Persson selvitti museolle myös mahdollisia paikkoja. Aivan uudelle museorakennukselle hän löysi neljä sijaintia: Eläinmuseon takana oleva Luomuksen tontti, Hakaniemenranta, Kalasataman lähellä oleva Suvilahti-Nihti ja Koivusaari. Persson esitti museolle tiloja myös vanhoista rakennuksista pääkaupunkiseudulta.

”Asia on jäissä”

Selvitystyön valmistuttua asia jäi hautumaan. Viimeksi hanke oli esillä

helmikuussa 2015. Jutun mukaan toukokuussa 2014 selvityksen tilaajat päättivät, että tiedemuseo ei nyt etene. Syyksi ilmoitettiin muun muassa se, että heikossa taloustilanteessa rahoitusta olisi ollut vaikea järjestää. Kerrottiin, että hanketta pohtii jatkossa neljän museonjohtajan työryhmä.

Tästä on nyt kulunut lähes kaksi ja puoli vuotta. Mitä hankkeelle oikein kuuluu?

– Asia on jäissä, vastaa työryhmän jäsen, Helsingin yliopistomuseon museojohtaja Sten Björkman.

Samalla Björkman myöntää, että työryhmäkään ei ole enää aktiivinen. Hän kuitenkin paljastaa, että museosta on tarkoitus tehdä vielä toinen selvitys ”jossakin muodossa”.

– Katsomme, että onko museoon mitään mahdollisuuksia. Sitä tulemme pohtimaan tänä ja ensi vuonna, Björkman valaisee.

Rahaa heruu museoille vain vähän

Björkman kertoo, että suurin este hankkeen etenemiselle on edelleen rahan puute. Suomessa museotoiminta on pääosin julkisesti rahoitettua ja yleensä rahaa on jaettavaksi vain vähän suhteessa museoiden kustannuksiin. Valtionapua tarvitaan niin museon rakentamiseen kuin toiminnan pyörittämiseen.

Perssonin selvityksessä esimerkiksi laskettiin, että usean tieteen ja tekniikan alan museon yhteenliittymän vuosibudjetti kohoaa helposti yli kymmeneen miljoonaan euroon.

Yksityisen rahoituksen haaliminen tiedemuseolle on vielä vaikeampaa ellei jopa mahdotonta.

– Tämä tilanne on sillä tavalla erittäin sääli, koska suomalaisella museomaailmalla menee erittäin lujaa. Meillä on korkeatasoiset museot ja kävijämäärät ovat nousseet todella rajusti kaikkialla, Björkman huokaa.

Björkman kertoo, että tiedemuseohankeelle on otettu aikalisä myös siksi, että koko museokenttä on ”uudelleentarkastelussa”. Hän viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön

, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Ohjelmaehdotuksessa on kuusi kehittämiskokonaisuutta, joista yhdessä pohditaan juurikin museotoiminnan rahoituksen kehittämistä.

Mutta toteutuuko tiedemuseo varmasti jossakin vaiheessa?

– Kyllä, jossakin muodossa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tarve suurelle yleisölle tarkoitetulle tiedemuseolle on edelleen olemassa, Bjökman sanoo toiveikkaana.

 

4 vastausta artikkeliin “Ehdotan Guggenheimin tilalle SUOMEN HAISTAPASKANTIEDEMUSEOTA!”

  1. Koko kuukkelimannin tekemistä puoltavat tahot pitäisi sulkea jonnekkin missä tutkitaan päässä liikkuvia osasia .
    Joistain hammas pyöristä puuttuu hampaita melkoinen määrä terv tepivaari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *