Ritva Viljasika (joka varmasti tietää asian oikeankin laidan!) valehteli YLE:ssä edelleen Gugge-päätöksen jälkeen tavalla, joka antaa aiheen höristää korviaan, ollaanko sitä Guggea kuitenkin edelleen palauttamassa mahdollisesti johinkin toiseen kaupunkiin (Espooseen, Tampereelle)?!!

Kopsin tämä tähän kokonaan, kun se voi hävitä, ja asia on mielestäni erittäin tärkeä (tietäen tuon porukan):

Guggenheim – valehtelu jatkuu päätöksen jälkeen

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 3. joulukuu 2016 04:56

Guggenheim-esityksistä Helsingin kaupungin puolella vastannut apulaiskaupungin- johtaja Ritva Viljanen oli tänään haastateltavana YLE Radio 1:n Ykkösaamussa. Viljanen väitti, että museo olisi maksanut Helsingille 80 miljoonaa ja vertaili hanketta vastaavan hintaisiin liikennehankkeisiin. Oikeasti Guggenheimin kustannukset Helsingin kaupungille eivät olisi olleet 80 miljoonaa, vaan huomattavasti enemmän. Oikean yksityisen rahan osuus rahoituksesta olisi ollut minimaalinen. Juuri tähän julkisen sektorin osuuden vähättelyyn, piilotteluun ja todellista pienemmäksi maalailuun kiteytyi minun ja monen muunkin Guggenheim-vastustus.

Joko apulaiskaupunginjohtaja ei ymmärtänyt, tai vielä pahempaa, ymmärsi kyllä hyvin mutta jätti tahallaan sanomatta, että julkiseen Guggenheim-panokseen tulee laskea mukaan:

• Kaupungin takaama laina  (HS: ”Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen pitää lainasummaa kaupungille riskittömänä”)
• Ilmainen tontti Helsingin arvokkaimmalta paikalta (arvo vähintään kymmeniä miljoonia)
• Hankkeen edellytyksenä ollut arvonlisäverovapaus
• Kaupungin Guggenheimiin liittyvät kulut, selvitysten teettäminen ja virkamiesten työaika

Guggenheim-säätiön ja kaupungin tiedotuksessa oli epäselvyyksiä koko hankkeen ajan. Ensin julkisuudessa kerrottiin, että 130 miljoonaa maksavasta rakennuksesta Helsingin kaupungin suoran rahoituksen osuus olisi 80 miljoonaa ja loput 50 miljoonaa rahoitettaisiin yksityisillä sijoituksilla ja lahjoituksilla. Sitten paljastui, että ”yksityisistä” sijoituksista 35 miljoonaa olisikin kaupungin takaamaa lainaa. Jäljelle jää 25 miljoonaa.

Muutama päivä ennen valtuuston päätöstä uutisoitiin, että 15 miljoonaa taidesäätiöiden tukea olikin lainaa eikä lahjoituksia. Varsinaisia ”yksityisiä” lahjoituksia jää 10 miljoonaa euroa. Kun listaa yksityisistä sijoituksista tarkastelee (Guggenheim-säätiö ei suostu julkaisemaan summia), löytyy sieltä valtion kokonaan omistama Finavia, enemmistö- omisteinen Finnair sekä mittavia valtiontukia nauttivia laiva- ja varustamoyhtiöitä. Valtionyhtiöiden rahat eivät ole yksityistä rahaa. Ne ovat julkista rahaa.

Kaupunginvaltuusto äänesti maanantai-iltana ja Guggenheim-ehdotus ei onneksi mennyt läpi. Naurettavuuden huippu oli Helsingin Sanomien julkaisema asenteellinen spekulointi siitä, että Guggenheim-vastustuksen takana olisi ollut juutalais- tai amerikkalaisvastaisuutta. (HS: ”Oliko antiamerikkalaisuus tai jopa antisemitismi osasyynä vastustukseen?”).

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 7. joulukuu 2016 17:26

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 28. kesäkuu 2017 06:35

https://yle.fi/uutiset/3-9678241

Mitä tapahtui Helsinkiin kaavaillulle tiedemuseolle? Suunnitelman mukaan ovien piti aueta tänä vuonna

Helsinkiin kaavailtu tiedemuseohanke on jämähtänyt lähtötelineeseen. Museon suurimmaksi esteeksi on noussut rahoituksen puute.

23.6.2017 klo 16:45

Tekniikan museo. Arkistokuva.Yle

helmikuussa 2015. Jutun mukaan toukokuussa 2014 selvityksen tilaajat päättivät, että tiedemuseo ei nyt etene. Syyksi ilmoitettiin muun muassa se, että heikossa taloustilanteessa rahoitusta olisi ollut vaikea järjestää. Kerrottiin, että hanketta pohtii jatkossa neljän museonjohtajan työryhmä.

Tästä on nyt kulunut lähes kaksi ja puoli vuotta. Mitä hankkeelle oikein kuuluu?

– Asia on jäissä, vastaa työryhmän jäsen, Helsingin yliopistomuseon museojohtaja Sten Björkman.

Samalla Björkman myöntää, että työryhmäkään ei ole enää aktiivinen. Hän kuitenkin paljastaa, että museosta on tarkoitus tehdä vielä toinen selvitys ”jossakin muodossa”.

– Katsomme, että onko museoon mitään mahdollisuuksia. Sitä tulemme pohtimaan tänä ja ensi vuonna, Björkman valaisee.

Rahaa heruu museoille vain vähän

Björkman kertoo, että suurin este hankkeen etenemiselle on edelleen rahan puute. Suomessa museotoiminta on pääosin julkisesti rahoitettua ja yleensä rahaa on jaettavaksi vain vähän suhteessa museoiden kustannuksiin. Valtionapua tarvitaan niin museon rakentamiseen kuin toiminnan pyörittämiseen.

Perssonin selvityksessä esimerkiksi laskettiin, että usean tieteen ja tekniikan alan museon yhteenliittymän vuosibudjetti kohoaa helposti yli kymmeneen miljoonaan euroon.

Yksityisen rahoituksen haaliminen tiedemuseolle on vielä vaikeampaa ellei jopa mahdotonta.

– Tämä tilanne on sillä tavalla erittäin sääli, koska suomalaisella museomaailmalla menee erittäin lujaa. Meillä on korkeatasoiset museot ja kävijämäärät ovat nousseet todella rajusti kaikkialla, Björkman huokaa.

Björkman kertoo, että tiedemuseohankeelle on otettu aikalisä myös siksi, että koko museokenttä on ”uudelleentarkastelussa”. Hän viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön

, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Ohjelmaehdotuksessa on kuusi kehittämiskokonaisuutta, joista yhdessä pohditaan juurikin museotoiminnan rahoituksen kehittämistä.

Mutta toteutuuko tiedemuseo varmasti jossakin vaiheessa?

– Kyllä, jossakin muodossa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tarve suurelle yleisölle tarkoitetulle tiedemuseolle on edelleen olemassa, Bjökman sanoo toiveikkaana.