Mitä kannattaa juhlia julkisuudessa tieteessä ja urheilussa – ja mitä mieluiten ei…

https://yle.fi/uutiset/3-9702289

KAIKENLAISIA suomalaisten valintoja ”tutkijoiksi” ulkomaisiin haistapaskan- tiedehouruloihin sellaisinaan kannattaa juhlia tasan saman verrankin HAISTAPASKAN NOPELEITAKAAN…

Kuka muista enää vaikkapa nimen Ullica Segestråhle, Hesarin taannoinen ”Suomen ulkomainen tiedetähti”…

SEN SIJAAN OIKEAT, AINA MÄÄRITELMÄLLISESTI AINUTKERTAISET TIEDE- SAAVUTUKSET PITÄISI TUODA ESIIN JULKISUUDESSA, MITÄ EI KUITEN- KAAN TAPAHDU,  KOSKA NE JOKO OVAT ”LIIKESALAISUUKSIA” – TAI TÄYSIN VASTAKKASIA MAAN JOHDON TIEDETERRORISTIEN ”NÄKEMYKSILLE”!

Kari Enqvistin kolumni: Suomalaistutkija valittu jatkoon, torilla tavataan!

Kuka muka tulee Suomeen hengittääkseen samaa ilmaa kuin urheilija, kysyy Kari Enqvist.

Kari Enqvist

Kari Enqvist.

 

Äskettäin joku suomalainen koripalloilijanalku valittiin johonkin joukkueeseen Yhdysvalloissa. Lehdissä ja tv:ssä tätä hehkutettiin sekä etu- että jälkikäteen päiväkausia, ja jäin miettimään, miten eri lailla tieteestä ja urheilusta uutisoidaan.

Kontrasti on valtaisa. Tässä tapauksessa hurmioon vaipuneet urheilutoimitta-jat rummuttivat, miten kyseinen pallopoika valittiin seitsemäntenä. Voitteko kuvitella – hänet valittiin seitsemäntenä! Jostakin syystä tämä oli tärkeää.

Jos poika olisi valittu kuudentena, tekeillä olisi jo elämäkertaelokuva, pääosassa Martti Suosalo. Hänen syntymäkuntansa valtuustossa tonttiasia olisi seuraavalla esityslistalla.

Mutta voitteko kuvitella samanlaista mediarumbaa nuorten tutkijoiden ympärillä? Myös he tekevät kansainvälistä uraa.

Fysiikan kaltaisissa luonnontieteissä on tavallista, että väitöskirjan valmistut-tua tutkijanalku hakeutuu ulkomaille. Instituutit ympäri maailmaa julistavat loppusyksystä haettavaksi tutkijatohtoripaikkoja. Kyseessä on määräaikainen, tavallisesti kaksivuotinen työ, josta maksetaan palkkaa – tosin vain murto-osa siitä, mitä koripalloilijat tai jääkiekkoilijat saavat.

Miltä siis kuulostaisi seuraava uutisointi: tohtori Löppönen valittu Oxfordin yliopiston lyhytlistalle!

Oikeasti tiede on tylsää ja etenee hitaasti

Sitä seuraisi haastattelu, jossa Löppönen ynisee ujosti niitä näitä. Kameranä-kymä hyväilisi tv:stä tuttuja Oxfordin katuja. Muutaman jännitystäyteisen päivän jälkeen otsikot huutaisivat:

Voitteko kuvitella – Löppönen valittiin seitsemäntenä!

Se olisi tietysti naurettavaa. Mutta miksi?

Tyypillisessä tiedeuutisessa maalataan laveimmalla pensselillä. Uutisvirtaan piirtyy maailmankuvaa järisyttäviä löydöksiä.Milloin maailmankaikkeuden koko kuva on mennyt uusiksi, milloin kaukaiselta planeetalta on taas kohta löytymässä elämää, milloin ruokavalio pitää säätää aivan vastakkaiseksi.

Voisi sanoa, että tiedeuutisoinnissa härkäsestä tehdään kärpänen. Kopernikaa-ninen mullistus toisensa perään surisee otsikoissa kuin vallankumoukset olisi-vat tieteen arkipäivää. Mutta suurimmaksi osaksi tämä tieteen juoksumarssi on näennäistä. Se on pelkkää toimittajien hypetystä.

Suomea ihaillaan urheilijoiden tähden täsmälleen yhtä paljon kuin me täällä Suomessa ihailemme Keniaa sikäläisten kestävyysjuoksijoiden ansiosta. Eli ei laisinkaan

Oikeasti tiede on tylsää ja etenee hitaasti. Einstein ennusti gravitaatioaallot vuonna 1916. Ne havaittiin vuonna 2016. Se oli siinä.

Urheilussa tapahtumat ovat nopeita. Peli tai juoksu on hetkessä ohitse, seuraa-vat tulokset syntymässä jo samassa. Useimmat ovat tuota ohikiitävää synty-hetkeä lukuun ottamatta yhdentekeviä. Urheilu-uutisoinnissa näistä hedelmä-kärpäsistä paisutetaan kuiten- kin brontosauruksen kokoinen härkänen. Vaatimattomatkin saavutukset lypsetään kiveä kuivemmiksi.

Ulkomaille hakeutuvien kiekkoilijoiden ja muiden urheilijoiden väitetään rakentavan Suomi-kuvaa. Toivon vilpittömästi heille kaikille menestystä mutta väitän, että vaikkapa Amerikan kilpakentillä tai katsomoissa heidän kansalaisuudellaan ei ole suurta merkitystä.

Maamme rajojen ulkopuolella Suomea ihaillaan suomalaisurheilijoiden tähden täsmälleen yhtä paljon kuin me täällä Suomessa ihailemme Keniaa sikäläisten kestävyysjuoksijoiden ansiosta. Eli ei laisinkaan.

Puoli Aasiaa tuntee muumit. Japanista saakka tullaan tunnelmoimaan tuulenpieksämälle kallioluodolle, jossa Jansson kumppaneineen vietti monet kesät

Me suomalaiset emme matkusta suurin joukoin Keniaan tutustuaksemme maahan, joka on tuottanut niin menestyksekkäitä urheilijoita. Ulkomailta ei tulla Suomeen jotta voisi hengittää samaa ilmaa kuin Teemu Selänne. Tänne ei tulla katsomaan urheilumiljonäärien ökyveneitä tai golfmailoja.

Sen sijaan tänne matkataan Tove Janssonin perässä. Puoli Aasiaa tuntee muumit. Japanista saakka tullaan tunnelmoimaan tuulenpieksämälle kallioluodolle, jossa Jansson kumppaneineen vietti monet kesät. Tänne vetää Alvar Aalto ja elävä, mutta samalla rauhallinen Helsinki.

Kansakuntien vetovoima piilee niiden luonnonoloissa ja niiden kulttuurissa, ei urheilussa. Kulttuuriin kuuluu paitsi taide ja arkkitehtuuri myös ruokakulttuuri – ajatellaan esimerkkinä vaikkapa Italiaa.

Myös tiede on kulttuuria. Nuo juuri väitelleet nuoret naiset ja miehet, jotka ha-kevat tutkijan työpaikkoja ympäri maailmaa, ovat kulttuurilähettiläitä. He ovat osaltaan luomassa kuvaa modernista, osaavasta ja menestyneestä valtiosta, jollainen Suomi on. Ja he tekevät tätä lähetystyötä paikoissa, joissa liikkuvat myös kyseisten maiden tulevat päättäjät.

Myönnän toki, että myös Kimi Räikkönen on tuonut Suomelle kosolti julkisuut-ta. Sen lajityypistä en ole aivan varma. Voidaan kuitenkin kiistellä, ovatko formulat lainkaan urheilua vai ennemmin eräänlaista performanssitaidetta.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/95018?Page=1

RK
27.10.2002 01:23:38
95018

HELSINGIN SANOMAT suuntautuu Suomen tieteen tuhoamiseen!

Helsigin sanomien ”Tiede” on viimeisten parin vuoden ajan käyttänyt tätä tiede-sanaa sosiobiologiaksi kutsutun, hyönteistieteilijä Edward O. Wilsonin lanseeraaman hölynpöly-yhteiskuntateorian synonyyminä. Teoria on saman ”synnynnäiselle persoonallisuudelle” perustuvan ideologian variantti kuin Adolf Hitlerin rotuopit. Hesari on vaiennut kuin muuri siitä, että kaikki ”todis-teet” synnynnäiselle tiedolle, joita esimerkiksi Steven Pinker (ja oikeaastaan aika pitkälle pelkästään hän, muut ovat vain spekuloineet, myös Wilson itse) on osoitettu vääriksi. Muu kuin sosiobiologistinen humanistinen tutkimus on leimattu hölynpölyksi.

Sen sijaan,että olisivat osoittaneet oppinsa luonnontieteellisin keinoin oikeaksi, sosiobiologistit ovat vaatineet,että MUIDEN olisi osoitettava kaikki keskenään ristiriitaiset tuhannet spekulaatiot VÄÄRIKSI, ja muuten kyseessä on muka POLIITTINEN hyökkäys ”tiedettä vastaan”.

Pohjanoteeraus oli Sosiogiologia-sivu 26.10.02, ja sitä edellinen pohjanotee-raus oli Osmo Tammisalon arvostelu Wilsonin hölynpölykirjasta Konsilienssi (con-sci-lie-nce), joka voitaisiiin noin niinkuin lonkalta ”suomentaa” luovasti joko valetiedon yhtenäisyydeksi tai tiedon valeyhtenäisyydeksi…)

Sivun varsinainen sanoma on lainaus Wilsonilta sinun keskiöön sijoitetussa harvalla painetussa kuvatekstissä:

Wilson: ”Fysiologiasta ja evoluutiosta kiinnostunut biologi käsittää, että itse-tuntemusta säätelevät ja muokkaavat aivoissa hypothalamus ja limbinen jär-jestelmä. Niistä tulvivat tietoisuuteemme kaikki emootiot: viha, rakkaus, syylli-syys, pelko ja muut, joista filosofit etsivät intuitiivisia kriteereitä hyvälle ja pahalle.

Meidän täytyy välttämättä kysyä, miten syntyivät hypothalamus ja limbinen järjestelmä. Ne kehittyivät luonnonvalinnan kautta.

Tästä yksinkertaisesta biologisesta väittämästä lähtien on mahdollista selittää etiikka ja sitä pohtivat filosofit, ehkä jopa tieto-oppi ja ja tieto-oppineet, juuriaan myöten.”

Wilsonin ensimmäisessä kappaleessa ei ole oikeastaan sanaakaan totta: Ei ole mitenkään selvää, että nuo aivojen osat olivat jokin ”itsetuntemuksen” (tietoi-suuden?) ydin tai mekanismi, emootiot eivät ole ”synnynnäistä tietoa”,päin vas- toin ne ovat osa ehdollistumisen mekanismia, eivätkä filosofit etsi hyvälle ja pahalle ”intuitiivisia kriteereitä” (SOSIOBIOLOGISTI”filosofeja” tietysti lukuun ottamatta!)

Toinen kappale on trivialiteetti.

Ja kolmas kappale tieto-opin ja oppineidenkin ”selittämisestä” on se haista-paskantieteen varsinainen ohjelmajulistus, jossa sosiobiologisti”tieteilijä” muka tietää kaikkein parhaiten, mitä kaikki MUUT ”todella” ajattelevat…

http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER6

Tähän juttuun sisältyy yksi tiedonjyvänenkin, suoranainen TUTKIMUSTULOS. Segerstråle toteaa:

”Segerstråle itse asiassa epäilee, että Lewontin ja Gould halusivat käyttää so-siobiologian poliittisia ulottuvuuksia Troijan hevosena päästäkseen horjutta-maan evoluutiotutkimuksen hallitsevaa paradigmaa. He olisivat valtavirrasta poiketen halunneet korostaa luonnonvalinnan sijasta muita tekijöitä.”

Aivan ilmeisesti juuri näin on asian laita, mutta se ei tarkoita, etteivätkö herrat olisi ansiok- kaasti kumonneet hölynpölybiologiaa. He kuitenkin pysyivät tiu-kasti biologian raameissa, eivätkä minun tietääkseni esimerkiksi ikinä varsinai-sesti vedonneet (ainakaan) Vygotskin kielelliseen ajatteluteoriaan (jonka he marxilaisina varmasti tunsivat), vaan siihen että ”synnynnäinen tieto” olisi bio-logisesti vahingollista oppimisen esteenä,ja siihen,että evoluutio ei tosiasiassa kulkenut edullisen geenin vähittäisen yleistymisen tietä,vaan muita teitä.Heidän havaintonsa ovat ihan viime päivinä saaneet molekyylibiologista vahvistusta (ns. puskuroituminen mutaatioita vastaan ns.lämpöshokkiproteiinien vaikutuk- sesta, ja vastaavasti puskuroituneiden ominaisuuksien äkkinäinen ilmaantumi-nen makromutaationa (joka voi olla myös aiemman rakenteen palauttava). Noista biologian todellisista edistysaskeleista meikäläinen lehdistö vaikenee tietysti kuin muuri.

Gould ja Lewontin olivat nimenomaan wilsonilaisen hölynpölybiologian vas-tustajia biologiatieteen metodologian metodisista lähtökohdista, eivät välttä-mättä niinkään kaiken mahdollisen biologisoinnin vastustajia yhteiskunnallisen ajatteluteorian lähtökohdista.

http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER7

”Kirjan vastaanotto oli kaksijakoinen. Toisessa leirissä olivat ne, jotka pitivät Wilsonin ajatuksia tieteellisenä läpimurtona ja onnistuneena paradigmanvaihtona.”

RK: MITÄÄN PRADIGMANVAIHTOA ei TIETEESSÄ tapahtunut yhtään missään. Mutta tuosta kuvastuu se UNELMA mitä biologistit ajavat takaa…

”Vastakkaisen leirin mukaan Wilsonin teorialta puuttui tieteellinen pohja. Monet arvostelijat katsoivat, ettei Wilsonin villeistä spekulaatioista ollut kuin kivenheitto natsien vulgääridarvinismiin ja rodunjalostamispuuhiin.

Wilsonin asiaa ei edistänyt se, että natsit käyttivät samaa termiä, Sozialbiologie, omasta yhteiskuntainnovaatiostaan.

Vaikka Wilson itse vakuutti päinvastaista, yleinen tuomio hänestä oli: vaarallinen yhteiskunnallinen konservatiivi.”

RK: Minä vaan kysyn, että kuinka moni lopulta koskaan piti Hitleriä nimenomaan konservatiivina?

” Marxilaiset kriitikot, kuten Lewontin ja Gould, eivät tutkineet sosiobiologian johtopäätöksiä tieteellisinä hypoteeseina, todellisuutta koskevina testattavina väitteinä. He keskittyivät niiden poliittis-moraalisiin seuraamuksiin.”

RK> EI HEILLÄ OLLUT VELVOLLISUUTTA niitä ”villejä spekulaatioita” KUMOTA, vaan ESITTÄJÄLLÄ OLI VELVOLLISUUS NE TODISTAA!

Ja varsinainen tieteellisen perikadon tunnustus Wilsonilta…

Wilsonin ajattelua luonnehtii voimakas instrumentalismi: tieteellisen teorian pätevyyden mitta on se, kuinka hyvin sitä voidaan käyttää ilmiöiden ennusta-misessa. Siitä, kuvaako teoria todellisuutta sellaisena kuin se on, ei tarvitse välittää.

RK: Eli teorian ei Wilsonin mukaan tarvitsekaan olla totta, kunhan se vain ennustaa sopivia! Jos se ei kuvaa todellisuutta oikein, se ei ennustakaan oikein paitsi joskus vahingossa! Ja mille tahansa voidaan antaa mikä tahansa selitys, kunhan vain tiedetään, miten jokin ilmi; tapahtuu; esimerkiksi tietyllä tavalla opittavalle asia falski mukamasGEENIselitys! Nyt alkaa tosiaan valjeta!

http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20011215ER14

Edellinen pohjat

http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/primer.html

Jutun monet sanakääänteet juontavat täältä:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=75524

Ja hieman vanhaa analyysiä

Hesarin ohjelma on Suomen tieteen tuhon ohjelma. Tavallisella lukijalla ei ole mahdollisuus petkutusta ja vyörytystä vastaan puolustautua, paitsi olemalla lukematta Hesaria.

EI TARVITSE SITTEN JANNE VIRKKUNEN MEIDÄN TALOUDEN OSOITTEE-SEEN TUOTA FASISTILÄPYSKÄÄ TIPUTTAA! PITÄKÄÄ TILAUSMAKSU HYVÄNÄNNE!  KYLLÄ MINÄ TILATESSANI TIESIN, MITÄ TULEMAN PITÄÄ!

RK

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/01/helsingin-yo-julisti-v-…

Yksi vastaus artikkeliin “Mitä kannattaa juhlia julkisuudessa tieteessä ja urheilussa – ja mitä mieluiten ei…”

  1. Osaatko Risto tuottaa ihan omaa tekstiä, noi pitkät copy-pastet on ihan perseestä.

Vastaa käyttäjälle Vorkkali Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *