SDP:n pressanvaalipakka on TÄYSIN SEKAISIN!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sdp-n-pressanvaalipakka-on-t-auml-ysin-sekaisin

Ainoa tuosta porukasta, josta ei heti lennä yrjö, on TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paatero Karhulasta, ja lähinnä siksi, etten tiedä hänestä mitään muuta kuin että oli vuoden kehitysyhteistyöministerinä ”sateenkaari- hallituksessa”. Toiminut ymmärtääkseni hyvässä yhteistyössä parin sa- man vaalipiirin äänekkäämmän demarinaiskansanedustajan, Työttö- mien liiton puheenjohtajan  Satu Taavitsaisen ja YLE:n hallintoneuvos- ton jäsenen Suna ”Suomalainen Kynä” Kymäläisen kanssa asioina mm. SOTE:n (aiheellinen) ja KELAn (aiheellinen) vastustaminen, maahamuut- tomyönteisyys paitsi venäläisten maanomistuksen vastustaminen (josta en ota kauheata rasismipulttia, koska periaatteessa vastustan kaikkea ulkomaalaisten maanomitusta, mutta kohdistettu kieltämi- nen on laitonta ilman syytä; tädit eivät ymmärrä eivätkä välitä kan- sainvälisestä oikeudesta). Toiselta kierrokselta pudotessaan Paatero voisi ”testamentata” Merja Kyllöselle (jonka äänisaalista hän toisaalta söisi) tai Pekka Haavistolle tai Nils Torvaldsille (ja nämä hänelle, mutta tuolla Hölös-farssilla SDP tulee kyllä jäämään noin kymmenenneksi…).

Puoskaritiede-Tuula Haatainen-Huuhainen on SUOMEN TIETEEN TUHOAJIA, JONKA OIKEA PAIKKA ON TAVALLISESSA LINNASSA eikä pressanlinnassa!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/paukkuva-ja-p-risev-kaoukluammuskelu-ja

Paukkuva ja pörisevä kouluammuskelu- ja rotumurha”pierupeili- neurooni”presidentti Tuula Haatainen-Huuhainen???

MITEN WITUSSA ILJETÄÄN ASETTAA ”JOHTAJA”EHDOKKAITA, JOTKA OVAT ENNENKIN AJANEET KAIKKI ASIAT PERSEELLEEN, JOIHIN KOSKEVAT???!!!

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/126622?Page=1

RK
16. 11. 2003
126622

Opetusministeri esittää Akatemian puheenjohtajaksi pseudotieteen suosijaa!

Opetusministeri Tuula Haatainen (sos.dem.) esittää tieteellisen perus-tutkimuksen rahoituksesta keskeisesti vastaavan Suomen akatemian puheenjohtajaksi Helsingin yliopiston (ja Hesarin) Tutkijakollegiumin johtajaa Raimo Väyrystä.

Väyrysen esitys Tutkijakollegiumin puheenjohtajana on ollut farssi ja fiasko, ainakin Kollegiumin julkisuudessa eniten näkyneiden ”tutkijoi- den” Jeja-Pekka Roosin, Ilkka Pyysiäisen, Anna Rotkirchin osalta.

[Korjaus: J.P. Roos ei ole ollut Kollegiumin jäsen kuten vaimonsa  Anna Rotkirch vaan HY:n sosiaalipolitiikan professori.]

Kahden ensimmäisen spesiaali on ollut jankuttaa jankuttamasta pääs- tyäänkin julkisuudessa vääriksi todistettuja teorioita (esimerkiksi Ste- ven Pinkerin) ikään kuin olisivat OIKEIKSI TODISTEETUJA, mikä on tie- teellisen vilpin muoto, ja verrattavissa esimerkiksi koetulosten väärin ilmoittamiseen.

Lisäksi kollegiumin joidenkin jäsenten ajatteluteorian kehittelyt (tai ai- nakin niistä uutisointi) antavat aiheen todeta, että arvoisat Kollegiumin ”luonnon- ja yhteiskuntatieteiden yhdistelijät” EIVÄT OLE IKINÄ KUUL- LEETKAAN MITÄÄN jo kohta sata vuotta vallinneesta tie- teellisestä ihmiskuvasta, Pavlovin-Vygotksin ehdollisten refleksien järjestelmälle biologisesti perustuvasta kielellisestä ajatteluteoriasta!

Liitän oheen Tiede-lehden kirjoituksen Kollegiumin jäsenenä toimineen tutkijan kokeista,jotka psykologiaa lukenut lukiolainenkin osaa muualla maailmassa tulkita oikein kielellisen ajatteluteorian lähtökohdista (mutta tässä tulkinta on aivan ”ufolooginen” perustuen sille, että muka ”suukin on tartuntaväline”….

Olen perustutkija teknistieteellisellä alalla, ja niissä asioissa joita tutkin, olen ainakin tällä hetkellä ”kärjessä” (perustutkijan on oltava, muuten hän tekee suurella todennäköisyydellä turhaa työtä).

Minä toistan, minkä olen jo aikaisemminkin maininnut, että jos Raimo Väyrynen valitaan, niin minä en sitten siitä laitoksesta edes ota rahaa vastaan vaikka tarjottaisiinkin. Ja uskon, että en olisi siinä suhteessa ainoa laatuani.

Raimo Väyrynen ei osaa erottaa tiedettä humpuukista, ja se jos mikä on Akatemian puheenjohtajan pätevyyden EHDOTON EDELLYTYS.

http://www.helsinki.fi/collegium/suom/hallinto.htm

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/peilisolut_auttavat_matkimaan

TEKSTI: Petri Riikonen

Aivoistamme löytyneet peilisolut mahdollistavat kumppanin liikkeiden jäljittelyn ja sitä kautta viestinnän.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 7/2000.

Ihan kuin tekisi itse

Se alkoi 1992 päräyksistä, jotka kuuluivat väärään aikaan. – Rizzolatti työtovereineen oli asentanut mikroelektrodeja apinan otsalohkoon tutkiakseen, miten yksittäiset aivosolut toimivat apinan napatessa rusi- nan käteensä, kertoo Riitta Hari. – Aina kun tietyt aivosolut aktivoitui- vat, mittauslaite pärähti äänisignaalin. Sitten tutkija tarttui itse rusinaan – ja taas kuului prrrr! Apinan samat aivosolut reagoivat siis tarttumiseen ja tarttumisen näkemiseen.

[RK: Rizzolattin makakikokeita elektrodeilla ei ole pystytty toistamaan millään lajilla,eivätkä niiden koepöytäkirjatkaan ole julkisia,mikä hajotti aikanaan koulukunnan.Elektrodit oli kehittänyt HY:ssä riihimäkeläissyn- tyinen nobelisti ja Nobel-komitean puheenjohtaja Ragnar Granit, jonka Eino Kaila savusti HY:stä tuon keksinnön jälkeen. On arvioitu, että elekt- rodin saaminen SATTUMALTA neuroniin, joka ”ohjaisi” tiettyä kiinnosta- vaa toimintaa, olisi todennäköisyydeltään samaa luokkaa, kuin jos jokin UFO, joka haravoisi jollakin säteillä ihmisiä Maan pinnalla, osuisi SATTU- MALTA johonkuhun yhteen ihmiseen, joka just sattuu tekemään UFOn kannalta mielenkiintoisia kuten tähtäilemään jollakin ohjuksella just UFOn suuntaan. Rizolattin elekrodit ovat saattaneet olla isossa glia-solussa, joka antaa sillä suunnalla muodostuville muistumille ”emotionaalisen värin”, joka tekee ne mustamisen ”arvoisiksi”.]

Parman yliopiston professori Giacomo Rizzolatti ja kollegat nimittivät erikoisesti käyttäytyvät solut peilisoluiksi, koska ne peilaavat toisen yksilön käytöstä. Myöhemmin he ja muut tutkijat ovat osoittaneet, että myös ihmisaivoissa on peilisolujärjestelmä.

Parman ryhmä teki ihmiskokeensa ärsyttämällä aivoja kallon läpi magneettistimulaatiolla ja mittaamalla vasteita käden lihaksista. Itse aivosolujen toimintaa ei siis mitattu. Tämä jäi suomalaisten tehtäväksi.

[Noilla magneettikuvantamiskokeilla ei ollut käytännössä mitään teke- mistä Rizzolattin elektrodikokeiden kanssa:Harvardin yliopiston neuro- psykologian professori Alfonso Caramazza, Peilisolupuoskari-Marc Hauserin seuraaja, on arvoinut, että sellaiseen näkyvyyteen silloisin aivojenulkoisin konstein tarvittiin n. 400 neuronia.

Toimeen ryhtyi akatemiaprofessori Riitta Hari, joka johtaa Espoon Tek- nillisen korkeakoulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä. Ihmis- aivojen toimintaa seurattiin kylmälaboratoriossa MEG:llä eli magneto- enkefalografialla. Tässä hyvin tarkassa menetelmässä espoolaisryhmä on maailman kärkeä.

Harin ja kollegoiden kokeissa kahdeksan eri koehenkilöä istutettiin neuromagnetometrikypärän alle, ja heidän aivosolujensa reaktioita mitattiin MEG:llä. Sillä voidaan seurata aivokuoren toimintaa tuhannesosasekunnin ja muutaman millimetrin tarkkuudella.

Tutkittava otti pienen esineen sormiensa väliin. Sitten hän näki tutkijan tekevän samoin. Kummassakin tapauksessa MEG osoitti liikeaivokuoren peilisolujen aktivoitumista.

Pelkän ilman haromiseen peilisolut eivät reagoi. Rizzolatti osoittikin jo aiemmin apinoilla, että otsalohkon muiden osien soluista poiketen peilisolut eivät koodaa liikettä sinänsä.Peilisolut innostuvat vain tarkoituksellisista liikkeistä, esimerkiksi tarttumisesta ja repimisestä.

Harin ryhmä julkaisi tänä vuonna toisen kokeen, joka oli mahdollinen MEG:n nopeuden ansiosta. Nyt mitattiin, missä järjestyksessä tutkitta- vien eri aivoalueet reagoivat, kun he katselivat tutkijan tarttumisliiket- tä tai matkivat liikettä kädellään. Molemmissa tapauksissa nähtiin samat reaktiot ja sama järjestys: aluksi näköaivokuori, sitten Brocan alue ja viimeisenä primaarinen liikeaivokuori.

Peilisolut puheen edellytys?

Ehkä koko peilisolututkimuksen jännittävin havainto on se, että peiliso- luina toimivat ihmisaivoissa muun muassa tietyt Brocan alueen – eli motorisen puhealueen – solut. Tämän alueen tiedetään säätelevän puhumiseen tarvittavia ääntöelinten liikkeitä.

Tarttumisotteiden tavoin puhe on täsmällinen liikesarja, jota voi mat- kia. Sitä paitsi eläimillä ja pikkulapsilla suu on myös tarttumaväline. On siis luontevaa, että aivot prosessoivat käsien ja suun alueen liikkeitä samaan tapaan. Piileekö tässä yksilöiden välisen viestinnän perusta?

– Puheen ja viestivien kädenliikkeiden toimintayhteys nähdään esimer- kiksi änkyttäjillä, Riitta Hari selittää. – Kun puhe takeltelee, myös puhu- essa käytetyt kädenliikkeet pysähtyvät. Katko näkyy nimenomaan pu- hetta vahvistavassa viittomisessa, ei esimerkiksi pöydän pyyhkimisessä puhumisen aikana.

Siis peilisoluja motorisella puhealueella. Ehkä juuri niitä on kiittäminen, kun imeväisen suusta ensi kertaa pääsee ”äiti”. Tämäkin tuntuu jo kieh- tovalta ajatukselta, mutta tutkijat kehittivät ideaa vielä pidemmälle.

Kenties peilisolujen olemassaolo oli aikanaan edellytys puheen evoluu- tiolle. Puhekyky avasi viestinnälle uudet sfäärit, mutta ehkä maailman tuhannet kielet eivät koskaan olisi syntyneet, ellei ihmisaivoissa olisi ollut valmiina liike-empatian mekanismia.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/114780?page=1…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/115890?page=4…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103347?page=4…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103347?page=4…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103347?page=5…

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=104…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/115890?page=7…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/122477?page=1…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/125970?page=1…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/109253?Page=1

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/109253?page=1…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/109253?page=2…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/93408?page=1#…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/104154?page=2…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/110701?page=1…

 

Alkavatko taas häiriintyneiden nuortenmiesten pyssyt paukkua kouluissa presidentin poliisikunnan ylimmän esimiehen lietsomana, kuten Tarja Halonperkeleen ja Ritva Viljasian aikana?

Huuhainen on yököttävin HOITSU, mitä koskaan ole missään nähnyt tai kuullut mukaan lukien Aino Nykopp-Koski ja Katarina Pantila. Karmeaa olisi kuolla hänen osastollaan, kun kauhea ääliö hoitoPUOSKARIKIN on vielä …

Se linnanovi voi vielä kyllä narahtaakin – ja jos pressaksi valittaisiin (mitä EI tapahdu), niin HAAGISSA.

Sanna Marin on valitettavasti totaalisesti munannut itsensä ja Pirkan- maan Nosket (jotka eivät muuksi olekaan muuttuneet!) lähdettyään häntä tukemaan!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/04/pirkanmaan-demariehdokk…

Tämä ei ole mikään vitsi, eikä tämä naurata ketään, KAIKKEA MUUTA!

Maarit Feldt-Ranta oli Hölösen/Raikka Väyrysen/Ritva Viljasian  gangsteripuoskari-iskun aikana ”opetusministeri” Haataisen-Huuhaisen avustaja. Häntä koskevat samat varaukset tätäkin: Haagissa hän voisi enemmän panna muiden syyksi. Mutta kyllä häntäkin voidaan ainakin syyttää jopa kouluammuskelujen lietsomisestakin, Halonenhan lietsoi niitä uudenvuodenpuheessaankin!

Feldt-Rannan kampanjapäällikkönä on sekapäinen pakkomielle-EU-hölynpölytoimittaja, Meedian euromomissaariehdokas Timo Harakka.

Maarit Feldt-Ranta kampanjoi näkyvimmin – SDP:n presidenttikisa käy hiljaisella liekillä

Juho Mäki-Lohiluoma

eilen klo 16:38 (päivitetty eilen klo 18:21)

SDP:n äänestää presidenttiehdokkaastaan elokuun aikana. Suuria linjaeroja ehdokkaiden väliltä on vaikea löytää.

  • LKS 20170712 Presidentti Tarja Halonen (toinen oik.) ja SDP:n presidenttiehdokkaat Sirpa Paatero (vas), Tuula Haatainen (toinen vas.) ja Maarit Feldt-Ranta (oik.) Porissa 12. heinäkuuta 2017. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINENSirpa Paatero (vas.), Tuula Haatainen, presidentti Tarja Halonen ja Maarit Feldt-Ranta. (Martti Kainulainen/Lehtikuva)

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelee kolme suurelle yleisölle tuntemattomampaa haastajaa. Puolue valitsee ehdokkaansa jäsenäänestyksellä, johon osallistuu kolme puolueen kansanedustajaa.

Äänestykseen päästäkseen heidän kaikkien tuli kerätä taakseen vähintään 10 puolueosastoa tai 250 jäsentä.

Jäsenäänestys ehdokkaasta järjestetään elokuussa ja virallisesti SDP:n presidenttiehdokas valitaan puoluevaltuuston kokouksessa 2. syyskuuta.

Verkkouutiset kokosi demareiden presidenttikisan ehdokkaiden taus- tat ja heidän nimekkäimmät tukijansa. Suuria linjaeroja ehdokkaiden väliltä on vaikea löytää, ja kaikki potentiaaliset demariehdokkaat ovat puhuneet erityisesti presidentin roolista arvojohtajana ja Suomen vahvasta kansainvälisestä roolista. SDP:n presidenttiehdokkaasta käydäänkin puoleen sisällä ensisijaisesti henkilövaali.

Tuula Haatainen

Tuula Haatainen (s. 1960) on ehdokkuutta tavoittelevasta kolmikosta kokenein. Haatainen nousi eduskuntaan ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja on toiminut sekä opetusministerinä että sosiaali- ja terveys- ministerinä. Haatainen on kotoisin Helsingistä ja hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja sekä valtiotieteiden maisteri.

Haatainen jättäytyi eduskunnasta pois vuonna 2007 siirtyäkseen Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Ennen uudelleenvalintaansa eduskuntaan vuonna 2015 Haatainen toimi myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajana.

Haataisen tausta on erityisesti sote-asioissa, eikä hän ole urallaan profiloitunut vahvasti esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.

Haatainen oli ehdolla SDP:n presidenttiehdokkaaksi myös vuoden 2012 vaaleihin ja sai tällöin 22 prosenttia äänistä. Hän hävisi selvästi Paavo Lipposelle mutta tuli kisassa toiseksi.

Haataisen nimekkäin tukija on SDP:n 1. varapuheenjohtaja ja nouseva kyky Sanna Marin, jota pidettiin myös yhtenä vaihtoehtona SDP:n pre- sidenttiehdokkaaksi. Tuki-ilmoituksessaan Marin nosti esiin erityisesti Haataisen työn eduskunnan suuressa valiokunnassa ja kansainvälisissä tehtävissä.

–Haluan,että Sdp:n ehdokas pitää esillä asioita,jotka ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisiä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, globaali eriarvoisuus ja va-rallisuuden keskittyminen. Sdp:n näkökulmasta keskustelun keskiöön on nostettava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys, feministinen ulkopolitiikka, rauha sekä kansainvälinen ja ylikansallinen yhteistyö, hän perusteli Facebookissa.

Maarit Feldt-Ranta

Maarit Feldt-Ranta (s. 1968) on Raaseporista kotoisin oleva kansan- edustaja ja SDP:n 2. varapuheenjohtaja. Feldt-Ranta valittiin eduskun- taan vuoden 2007 vaaleissa. Sitä ennen hän toimi SDP:n puoluesih- teerinä. Koulutukseltaan Feldt-Ranta on valtiotieteiden ylioppilas.

Feldt-Ranta on johtanut pitkään SDP:n ruotsinkielistä kattojärjestöä ja profiloitunut erityisesti pohjoismaisessa yhteistyössä. Hän on kolmikosta ainoa, jolla ei ole ministerikokemusta.

Julkisuuteen Feldt-Rannan kampanja on kuitenkin näyttänyt aktiivisel- ta ja hän on noussut kisan ennakkosuosikiksi. Feldt-Rannan kampanja- päällikkönä toimii demareiden puheenjohtajuutta alkuvuodesta tavoi- tellut kansanedustaja Timo Harakka. Feldt-Rantaa ovat kertoneet tukevansa myös muun muassa kansanedustajat Mika Kari ja Joona Räsänen. Demarilähteiden mukaan Feldt-Rannan takana on myös puolueen voimahahmo Eero Heinäluoma.

Feldt-Rannan arvioidaan olevan erityisesti nuorten suosiossa. Esimer- kiksi Demarinuorten jäsenilleen tekemässä kyselyssä Feldt-Ranta nousi kärkeen saaden 40,7 prosenttia äänistä. Toiseksi tullut Tuula Haatainen keräsi 28,9 prosentin kannatuksen.

Nuorten tuki ei kuitenkaan välttämättä riitä, sillä tullakseen valituksi SDP:n presidenttiehdokkaaksi Feldt-Rannan pitäisi pystyä vetoamaan myös puolueen vanhempaan jäsenkuntaan, jota on lukumääräisesti nuorisosiipeä enemmän.

Sirpa Paatero

Sirpa Paatero (s. 1964) on vuodesta 2006 eduskunnassa istunut kot-kalaiskansanedustaja, joka toimi vajaan vuoden ajan kehitys- ja omis-tajanohjausministerinä viime vaalikauden lopulla. Paatero on koulutuk- seltaan ylioppilas, minkä lisäksi hän suorittanut useita ammatillisia tutkintoja ja yliopistotasoisia perusopintokokonaisuuksia.

Paatero tulee SDP:n suurimmasta piiristä Kaakkois-Suomesta ja hänen taakseen on asettanut muun muassa kansanedustaja Satu Taavitsainen.

– Hänellä on kansainvälisiä suhteita ja kokemusta. Tahdon Suomen pre- sidentin olevan asiantunteva ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla ja olevan vahva arvojohtaja yhteiskuntamme eheyden ja tasa-arvon edistämisessä, Taavitsainen perusteli tuki-ilmoituksessaan Facebookissa.

Paateron kampanja on toistaiseksi vaikuttanut kolmesta ehdokkaasta passiivisimmalta.

Mihin kisa ratkeaa?

SDP:ssä on viime vuosina nähty useita repiviä sisäisiä taistoja. Kisa pre-sidenttiehdokkuudesta tuskin nousee yhdeksi niistä. Toisaalta Maarit Feldt-Rannan taakse näyttää demarilähteiden mukaan kerääntyvän is- tuvaan puheenjohtajaan Antti Rinteeseen kriittisesti suhtautuvaa vä- keä. Feldt-Rannan ja Eero Heinäluoman yhteistyö taas on ollut tiivistä jo pitkään. Vahvoja jakolinjoja presidenttiehdokaskisa tuskin kuitenkaan saa aikaan.

Antti Rinteen lisäksi puolueen muut kärkipoliitikot ovat Sanna Marinia lukuun ottamatta toistaiseksi pitäytyneet kertomasta julkisesti kantaansa kisaan.

Oli SDP:n ehdokas kuka tahansa,hänen mahdollisuuksiaan yltää toiselle kierrokselle on pidetty verraten heikkoina. Aivan täysillä panoksilla eh- dokkaat itsekään eivät tunnu presidenttikisaan haluavan.Kolme viikkoa ennen jäsenäänestyksen alkua ja kolme viikkoa ehdokasasettelun päättymisen jälkeen Feldt-Ranta on ehdokaskolmikosta ainoa, joka kerää tukiryhmää verkkosivuillaan. Sirpa Paatero ei sen sijaan ole päivittänyt omille sivuilleen edes tietoja ehdokkuudestaan.

Voikin olla, että SDP:n presidenttiehdokas ratkeaa kokemuksen, tukijoiden tai linjan sijaan pitkälti haluun, jota Feldt-Rannalta tuntuu löytyvän kilpailijoitaan enemmän. ”

Lainaan vielä loppuun AL-blogikirjoitusta:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blog/show?id=2119722%3ABl…

TIMO HARAKKA JA OPPIMISEN SIUNAUKSELLISUUS

Uudenvuodenaaton Aamulehdessä Timo Harakka haukkui Sipilän hallituksen leikkaukset ja vaati seuraavalla hallituskaudella miljardin lisäyksiä erilaisiin koulutustarkoituksiin ja lisäksi miljardin syntyneiden vahinkojen korjaamiseen.

Kirjoitus vuotaa kuin seula. Kaiken kommentoiminen on liian uuvuttavaa. Keskitytään muutamiin huomattaviin kömmähdyksiin.

Harakka sanoo, että keskeinen ongelma on  tuottavuuden lasku. Kym- menessä vuodessa korkean teknologian tuotteiden viennin osuus on laskenut kymmenestä prosentista seitsemään.Harakka ei huomaa, että näin on tapahtunut aikana, johon nykyhallituksen leikkaukset eivät  ole vaikuttaneet. Sen sijaan edellisen hallituksen talousministerinä oli de- mari. Voi esittää myös epäilyksen, että Nokian kaatumiseen – siitähän pääasiassa lienee kyse – oli syynä ihan muut asiat kuin koulutusleikkaukset.

Mitä tuottavuuden ja viennin laskuun tulee,niin viimeisten vaalien edellä joukko eturivin talousmiehiä mukaan lukien Erkki Liikanen, entinen SDP:n talousministeri ja Suomen Pankin johtaja, kiinnitti huomiota ensi- sijaisesti menetettyyn hintakilpailukykyyn,ei koulutuksen puutteisiin. Mitä Harakan esiin nostamaan Turun telakkaan tulee, on muistettava, että halvimman ja kalleimman ohella on myös vähemmän kallis. Siitä Turussa lienee kyse, saksalaisen myyntitaidon, suhdeverkon ja maineen ohella.

Kun Harakka sanoo, että hallituksen on autettava taloutta kasvuun kou-lutuselvytyksellä, hän sanoo jotain, mikä ei täysin aukene minulle. Ei ole minun näköpiirissäni mitään yhteyttä peruskouluun tai varhaiskasva- tukseen uhratuilla lisärahoilla ja talouden nopealla nousulla. Jos nyt joku pystyy osoittamaan, että varhaiskasvatuksen ulottaminen pakollisena jokaiseen kolmivuotiaaseen nostaa digitaalituotteiden vientiä ajastaan, niin taidetaan puhua 30 vuoden aikajänteestä.

Vasemmistopuolueet ovat puhuneet sen puolesta, että teollisuuden tuet on tarpeettomina poistettava.Nyt Harakka sanoo,että euron lisäys julkiseen tukeen – mitä se sitten tarkoittaneekin – tuo mukanaan  toisen ja jopa kolmannen euron yritysten panostuksena. Ota tästä selvä.

Harakka vaatii reppavasti jopa kahden miljardin lisäyksiä koulutukseen hallituksen vaihduttua. Hän ei uhraa ajatustakaan sille, että nykyistäkin tasoa supistuksineen pidetään yllä yli viiden miljardin uusilla lainoilla. Harakan ajatuksissa ei ole velkakierteen supistamiseen pyrkimisen häivääkään.

Viidan sanojen mukaan: ”Niin on päitä viisin kuusin, päiden välit riisin raasin, ettei ymmärrys ylety aasinsiltojen ylitse.” Voi olla, että siinä hutaistussa kirjoituksessa luotiin puheenjohtajatietä. Voi olla, että siinä tehtiin kunnallisvaalipropagandaa valtion talouden asioilla. Voi olla, että siinä haluttiin uskollisten uskonvahvistukseksi ’puhua komeasti’.

Kommentti:

Mika Helasvuo kommentoi_ 1. tammikuu 2017 18:43

Mikko Paunio arvioi Harakan kirjaa ja Harakkaa US:n puheenvuorossa:

””Euro oli salaliitto”

Sivulla 81 Timo Harakka menee niin pitkälle Eurokritiikissään, että hän väittää sen olleen neoliberaalien valtiojohtajien ja markkinavoimien salaliitto. Eikös tämä ole puhdasta populismia jo pelkästään sen vuoksi, että johtajat ovat miettineet monia muitakin asioita perustaessaan Euroa kuin em. salaliittonäkökulmaa.

Suomen näkökulmasta tulee esiin mm. maksuliikenteen helpottaminen, matalien ja vähemmän heilahtelevien korkojen näkökulma, jopa turval- lisuuspolitiikka. Federalismista keskusteltaessa unohdetaan usein, että pienellä valtiolla on aina suurempi sanavalta federaatiossa kuin erillään. Tämä tuli konkreettisesti esiin nyt USA:n presidentinvaalituloksessa, jossa pienten osavaltioiden tahto toteutui suuria osavaltioita suuremmassa määrin.

Nyt pääministeriehdokkaaksi pyrkivä Timo Harakka toteaa uudessa puheenjohtajuuslinjapaperissaan:

”Kun rahaliiton vaikeuksista syytetään rahaliittoa, ollaan vakavasti vää- rässä.” Hän elaboroi linjapaperissaan laajemmin Euroa syleilevästi ja tuomitsee kirjansa tapaan ”valuvikoihin” huomionsa kiinnittävät oikeistopopulistit. Eurossa on tulevaisuus Harakan mukaan.”

Kukas se sanoikaan Harakan olevan pyrkyri?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 2. tammikuu 2017 22:26

Harakalla ei haloslaisena objektiivisen tieteen tuholaisena ole tähän mitään ainakaan positiivista annettavaa. Hän hölöttää aiheesta, josta ei tiedä mitään.

” Uudenvuodenaaton Aamulehdessä Timo Harakka haukkui Sipilän hallituksen leikkaukset ja vaati seuraavalla hallituskaudella miljardin lisäyksiä erilaisiin koulutustarkoituksiin ja lisäksi miljardin syntyneiden vahinkojen korjaamiseen.

Kirjoitus vuotaa kuin seula. Kaiken kommentoiminen on liian uuvuttavaa. Keskitytään muutamiin huomattaviin kömmähdyksiin.

Harakka sanoo, että keskeinen ongelma on  tuottavuuden lasku. Kym- menessä vuodessa korkean teknologian tuotteiden viennin osuus on laskenut kymmenestä prosentista seitsemään.Harakka ei huomaa, että näin on tapahtunut aikana, johon nykyhallituksen leikkaukset eivät  ole vaikuttaneet. Sen sijaan edellisen hallituksen talousministerinä oli de- mari. Voi esittää myös epäilyksen, että Nokian kaatumiseen – siitähän pääasiassa lienee kyse – oli syynä ihan muut asiat kuin koulutusleikkaukset. ”

Totta. Nokia ei varmasti kaatunut opetus- ja tutkimusrahojen PUUT- TEESEEN, vaan enempikin niiden rahojen ja resurssien väärään suun- taamiseen siellä firman sisällä mm. ”todella ajattelevien tietokonei- den” (jollaisia ei ole eikä siinä tule) ”kehittämiseen” ja muihin hörhöilyi- hin ja naapurialojen HUUHAA-tieteiden (”rotumurha- ja muiden pieru- peilineuroonien”…) kansaa flirttailuun. Niihin ei tarvinnut suunnata suur- takaan prosenttia rahoista, kun tuhovaikutus yhdistettynä johdon, esi- merkiksi Ollilan, yleiseen typeryyteen ja todellisen tieteellisen sivistyk- sen puutteeseen toi tuhoisan hörhöfirman leiman jenkkien, kiinalaisten ja venäläisten silmissä.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1

Nokia-hommat olivat esimerkiksi TTY:llä joskus noin puolet budjetista (tosin en tiedä tarkkaan mistä nimenomaisesta budjetista,ja miten ope- tuksessa eroteltiin ”Nokia- ja muut hommat”. Nokialla oli aivan omia koulutusprojektejakin. Rahat olivat Nokialta itseltään ja valtiota. Pelkän lisärahan kaataminen niihin EI OLISI AUTTANUT MITÄÄN: nekin olisivat menneet ”lisähörhöilyihin”.

”Mitä tuottavuuden ja viennin laskuun tulee,niin viimeisten vaalien edel- lä joukko eturivin talousmiehiä mukaan lukien Erkki Liikanen, entinen SDP:n talousministeri ja Suomen Pankin johtaja, kiinnitti huomiota ensi- sijaisesti menetettyyn hintakilpailukykyyn, ei koulutuksen puutteisiin. Mitä Harakan esiin nostamaan Turun telakkaan tulee, on muistettava, että halvimman ja kalleimman ohella on myös vähemmän kallis. Siitä Turussa lienee kyse, saksalaisen myyntitaidon, suhdeverkon ja maineen ohella.

Kun Harakka sanoo, että hallituksen on autettava taloutta kasvuun kou-lutuselvytyksellä, hän sanoo jotain, mikä ei täysin aukene minulle. Ei ole minun näköpiirissäni mitään yhteyttä peruskouluun tai varhaiskasva- tukseen uhratuilla lisärahoilla ja talouden nopealla nousulla. Jos nyt joku pystyy osoittamaan, että varhaiskasvatuksen ulottaminen pakollisena jokaiseen kolmivuotiaaseen nostaa digitaalituotteiden vientiä ajastaan, niin taidetaan puhua 30 vuoden aikajänteestä. ”

Varsinaiseen varhaiskasvatukseen saadaan rahaa niin, että alennetaan oppivelvollisuuden alku 6 vuoteen. Useimmat lapset osaavat jo ESKARIINKIN mennessä lukea ja kirjoittaa.

Eskarissa puolestaan opetella itsetarkoituksellista kuria ja järjestystä (joku sanoisi simputusta!),KOSKA NÄITÄ EI YHDISTETÄ LAPSEN HYÖ- DYLLISEKSI JA PALKITSEVAKSI KOKEMAAN TOIMINTAAN KUTEN JUURI LUKEMAAN OPPIMISEEN! mikä on pedagoginen virhejärjestely.

” Vasemmistopuolueet ovat puhuneet sen puolesta, että teollisuuden tuet on tarpeettomina poistettava.Nyt Harakka sanoo,että euron lisäys julkiseen tukeen – mitä se sitten tarkoittaneekin – tuo mukanaan  toisen ja jopa kolmannen euron yritysten panostuksena. Ota tästä selvä. ”

Ei ole mitään takeita, että MIKÄÄN NOISTA EUROISTA MENISI TODEL- LISEEN TIETEELLISEEN EDISTYKSEEN. Firmojen mukanaolosta perustutkimuksessa on vahinkoa eikä hyötyä. Puhumattakaan sitten niiden tulosten, jos sellaisia kuitenkin satutaan saamaa, ”jaosta ja julkisuudesta”!

Suomessa on kauan, ainakin 30 vuotta ollut Akatemiankin ”perustut-kimus”projektienkin edellytyksenä ”yksityisten yritysten rahan muka- na olo” projektissa, jolla on haluttu ”estää turhat tutkimukset” (innovaa- tioiden kannalta). Se tarkoittaa, että perustutkimus on ”naamioitava” soveltavaksi tutkimukseksi tai tuotekehittelyksi (mikä voi olla helvetin vaikeaa), ja vie tutkimuksen seurannan harhaan, koska tarkastajat tar- kastavat naamioprojektia eivätkä oikeaa tutkimusta (jonka tuloksista eivät sitten lisäksi ymmärrä enempää kuin sika Pohjantähdestä).

” Harakka vaatii reppavasti jopa kahden miljardin lisäyksiä koulutuk- seen hallituksen vaihduttua. Hän ei uhraa ajatustakaan sille, että ny- kyistäkin tasoa supistuksineen pidetään yllä yli viiden miljardin uusilla lainoilla. Harakan ajatuksissa ei ole velkakierteen supistamiseen pyrkimisen häivääkään. ”

RK: NÄIDEN NAISTEN LINJA ON, ETTÄ TULEVAISUUDEN PIIKKIIN LAINALLA ROTUMURHAPIERUPEILINEUROONIA”!!!!

” Viidan sanojen mukaan: ”Niin on päitä viisin kuusin, päiden välit riisin raasin, ettei ymmärrys ylety aasinsiltojen ylitse.” Voi olla, että siinä hutaistussa kirjoituksessa luotiin puheenjohtajatietä. Voi olla, että siinä tehtiin kunnallisvaalipropagandaa valtion talouden asioilla. Voi olla, että siinä haluttiin uskollisten uskonvahvistukseksi ’puhua komeasti’. ”

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innovaatiopuheripuli-pys…

PS: Kyse EI ole naisten ja miesten vastakkainasettelusta…

8 Replies to “SDP:n pressanvaalipakka on TÄYSIN SEKAISIN!”

  1. Oikeasti kukaan ei ykene kisaan Saulin voitosta uudelle kaudelle jotenka turhaan siellä kukaan räpistelee sitä vastaan terv tepivaari

  2. Ja tässä yksi Raikan-pölhö tämä Pilvi-Torsti (kun meinaan tietää, mitä se ”koulutus” on…:

    http://pilvitorsti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240278-kulissien-takana-uskon-koulutukseen-tavoitteena-12-vuotinen-peruskoulutus-ja-sivistyksen-saan?ref=poiminnat

    ” Kulissien takana: Uskon koulutukseen! Tavoitteena 12-vuotinen peruskoulutus ja sivistyksen säännöstely!

    19.7.2017 09:52 Pilvi Torsti 1 kommentti

    Kun nousin kansanedustajaksi kesäkuussa, päätin, että keskityn erityisesti kolmeen teemaan: koulutus, rauha ja Helsinki ja niiden sisällä muutamaan isoon asialliseen tavoitteeseen. Lisäksi päätin, että pyrin puhumaan asioista mahdollisimman ymmärrettävästi ja suoraan niin mediassa kuin muissa keskusteluissa.

    Tässä hieman ruumiinavausta media-näkökulmasta liittyen eilen julkaistu HS-haastatteluni ja siitä poikinut keskustelu. Itse asiasta eli koulutuspolitiikasta kirjoitan erikseen myöhemmin.

    HS haastattelussa pari viikkoa sitten puhuimme laajoista teemoista 1,5 tuntia. Osa teemoista toimittajan valitsemia, osa omia nostojani.

    Yhtenä asiana nostin haastattelussa 12-vuotisen peruskoulutuksen isona ja konkreettisena koulutuspoliittisena uudistuksena, jota haluan ajaa.

    Asia pääsi juttuun mukaan. Koko haastattelu julkaistiin paperilehdessä otsikolla ”Pilvi Torsti uskoo koulutukseen ja pidentäisi oppivelvollisuutta”. Yläotsikkona oli ”Pilvi Torstin iso tavoite on 12-vuotinen peruskoulutus”.

    Erityisen iloinen olin sanasta ”peruskoulutus”. En halunnut, että puhutaan oppivelvollisuudesta tai –pakosta, koska molemmissa kielteinen sävy.

    Toivoin peruskoulutus-termiä juttuun viimeisen kerran sitaattien tarkastuksien yhteydessä. Heti haastattelun jälkeen olin laittanut aiheesta taustoittavan viestin ja kiikuttanut toimittajalle 2015 vaalimateriaalia, jossa myös ajoin nimenomaan peruskoulutusta.

    Ajattelin onnistuneeni lanseeraamaan sekä tärkeän asian että siihen liittyvän oikean termin.

    Mutta mutta. Paperilehden otsikko muokkautui digilehteen sisällöltään toiseksi, vaikka itse juttu oli sama. Digissä ”Pilvi Torsti kieltäytyi apulaispormestarin paikasta mutta nousi eduskuntaan – haluaisi rajoittaa maksuttomien korkeakoulututkintojen määrää”.

    Otsikko on tyypillinen hieman kärjistystä hakeva klikkiotsikko. Olin haastattelussa vastannut kysymykseen lukukausimaksuista: kannatan maksutonta koulutusta Suomessa kaikille. Osana vastausta totesin sivujuonteena, että jos tavoitteena väestön koulutustason nosto niin siihen liittyviä keinoja pitää miettiä. Yksi pohdittava keino voisi olla maksuttomien tutkintojen määrän rajaaminen.

    Tutkintoja enemmän pyrin korostamaan täydennyskoulutusta ja joustavuutta koulutuksen sisällä. On hullua, että alanvaihdon vuoksi on usein pakko aloittaa tutkinnon suorittaminen nollasta.

    Palautetta on riittänyt. Julkisilla some-kanavilla Sdp:n oma opiskelijaliike jakoi Torstin ajatuksia vastustavaa infokuvaa. Twitterissä professori väitti Torstin ehdottavan toisen tutkinnon maksullisuutta ja sivistyksen säännöstelyä.

    **
    Opetukset ja mediavinkit?

    -Jos haluaa läpi poliittisia tavoitteita kannattaa itse nostaa omat avaukset esiin eli tässä tapauksessa 12-vuotinen peruskoulutus. Jos minä olisin Sdp:n opiskelijajoukkojen johdossa olisin nostanut tämän ja samalla kritisoinut Torstin maksullisuus-näkemystä ja osoittanut, että meillä on kykyä käydä sisäistä keskustelua! 12-vuotinen peruskoulutus on ilmeisesti lähellä toteutumista, koska siihen ei tarttunut kukaan. Ei kannattaja eikä vastustaja. Tämä on huippu-uutinen ja merkittävin uudistus, jonka toteutamme!

    -Digi- ja paperilehden otsikot ovat keskenään aivan erilaisia. Digiotsikot johtavat sosiaalisen median keskustelun niiden viitoittamaan suuntaan. Jos haluaa kunnon some-keskustelun, kannattaa varmistaa homma antamalla joku sivulauseen pätkä, josta voi tehdä provosoivan otsikon! Mielellään jotain kielteistä, nykyisiä etuja poistavaa tai rajaavaa ja ilman taustoitusta!

    -Juttuja ollaan ilmeisen valmiita kommentoimaan lukemalla lähinnä otsikot ja hyväksyen otsikoiden painotukset. Otsikot ovat toimituksen tekemiä, ei jutun kirjoittajan eli koko haastattelun painopiste voi olla täysin muu. Haastateltava voi yleensä tarkistaa sitaatit, ei otsikkoja.

    -Jos käyttää vaarallisia sanoja kuten ”maksullinen” tai ”rajaaminen”, kannattaa varmistaa, että niiden perustelu riittävän kattava, muuten keskustelu kärjistyy tarpeettomasti kuten nyt tapahtui. Kun kattavuus ja kokonaiskuva puuttuu, ei pysähdytä miettimään tavoitetta eli tässä tapauksessa koulutustason nostoa, vaan puhutaankin keinosta, joka vielä luonteeltaan marginaalinen.

    -Silti tahaton provosointi usein kannattaa. Vaikka en suunnitellut avaavani yhtään mitään maksu-keskustelua, sen kautta aukesi heinäkuussakin monella suunnalla into miettiä itse asiaa eli keinoja koulutustason noston valmisteluun. Asia etenee!

    – Olen itse pitkään ollut sitä mieltä, että maksu-keskustelu on hullu tabu, joka pitää purkaa. Nykyisellään varhaiskasvastus maksaa, lukion ja ammatillisen koulutuksen materiaalit maksavat rutkasti, monien ammattilaisten kuten vaikka terapeuttien on pätevöidyttävä kalliiden koulutuksien kautta. Suurin ongelma korkeakouluissa ei ole maksujen uhka vaan koulutuksen laatu, ja samoja laatu-uhkia meillä on kaikilla koulutustasoilla.*

    *(Vielä isompi tabu maksu-keskustelu muuten on terveydenhuollon puolella. Poliittisen keskustelun vaikeus on johtanut siihen, että ammattilaiset tekevät päätökset siitä, miten kalleimmat hoidot kohdistetaan, kun kaikkea ei enää aikoihin ole voinut tarjota kaikille.)

    -Sitä mihin keskittyy saa lisää. Jokaisesta stoorista voi nostaa sen, mitä haluaa. Opiskelijaliike, Sd-joukot sen mukana, on systemaattisesti vastustanut kaikkea maksullisuutta ja valmis nostamaan tämän keskustelun aina uudelleen, jos siihen on pienikin viittaus jossain. Vihreät rakastavat asialla mellastamista vailla mitään rajaa ja etenkin jos demarit asialla. Toivon, että edarivaaleissa syksyllä käydään kunnon väittelyt siitä, mitä on todellinen koulutuksellinen tasa-arvo nyt ja tulevaisuudessa ja miten toteutamme huippulaatuista koulutusta kaikille ja millaisilla ehdoilla kokonaisuuden rahoitamme.

    **

    Lämpimin terveisin,

    Kolme (eritasoista) tutkintoa suorittanut ja yhden konfliktialueen lukion hallituksen pj:na toimiva sivistyksen säännöstelijä dosentti

    **

    Paperi/näköislehden juttu:

    http://www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/wp-content/uploads/2017/07/HST… 382w” sizes=” 295px) 100vw, 295px” />

    Digilehden juttu:

    http://www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/wp-content/uploads/2017/07/HST… 150w, http://www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/wp-content/uploads/2017/07/HST… 546w” sizes=” 300px) 100vw, 300px” />

  3. http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/haatainen_tasaarvo-64794

    Presidenttiehdokas HUUHAISEN pahin huoli:

    Sosialidemokraattien kansanedustajan mukaan naisten määrä nykyisessä hallituksessa on pudonnut alle 30 prosentin.

    Voi wittu pillu puupallo on siinä haispaskatiedeterroristiämmällä huolet…

    Perttu Koistinen
    30.4.2017 klo 14:32 (päivitetty 30.4.2017 klo 14:35)

    Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) penää hallitukselta parempaa tasa-arvopolitiikkaa ja tekoja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Naisten määrä nykyisessä hallituksessa on Haataisen mukaan pudonnut alle 30 prosentin, kun 17 ministeristä vain 5 on naisia. Hän viittaa vuonna 2003 päättyneeseen vaalikauteen.

    – SDP:n ollessa pääministeripuolue edellytimme pääministeri Paavo Lipposen johdolla, että hallituksessa on oltava puolet naisia, Haatainen sanoo tiedotteessaan.

    Haatainen kummastelee myös hallituksen haluttomuutta tarttua perhevapaauudistukseen.

    – Kauan kaivattu perhevapaauudistus, jolla olisi merkittävä vaikutus naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, jäi hallitukselta toteuttamatta. Ihmettelen suuresti, ettei hallitus edes halunnut käynnistää sen selvittämistä. ”

  4. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006470941.html

    Kommentti: Ministerin tulisi jo harkita eroa – perusteellisesti sössitystä maskikaupasta olisi jonkun syytä ottaa täysi vastuu

    Julkaistu: 8:00

    Maskikupru täyttää ministerieron kriteerit, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

    Suomessa ehdittiin jo kehua, että hyvä kun on Huoltovarmuuskeskus (HVK). Sieltä saadaan tavaraa kun on hätä, suojaimia, apuvälineitä ja lääkkeitä koronakriisin hoitoon.

    Sitten tuli Finnairin Airbus Kiinasta.

    Ja kaikki muuttui.

    HVK:n tai sairaanhoitopiirien varmuusvarastoilla ei näin hurjassa ja poikkeuksellisessa pandemiassa pitkälle pötkitä. Suojaimet loppuivat kesken, ja niitä pitää saada lisää, muuten riskit kasvavat sairaaloissa ja vanhustenhoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriö tilaa, ja HVK lähtee ostoksille – karmein tuloksin.

    Tiistaina Kiinasta tuli Suomeen kaksi miljoonaa kirurgista kasvosuojainta ja yli 200 000 hengityssuojainta. Keskiviikkona hallitus kertoi, että Kiinasta tulleet varusteet eivät sovellukaan sairaalakäyttöön. Tavaraa siis tuli Kiinasta, mutta ei sitä mitä tilattiin. Veronmaksajille lysti voi maksaa jopa 10 miljoonaa euroa. Pieni lohtu on se, että suojaimet soveltuvat käytettäviksi vanhusten kotihoidossa.

    Summa on käsittämätön. Kirjainlyhenne, HVK, kuvaa itse asiassa hyvin keskuksen toimintaa maskihankinnassa: Heitä Verorahat Kaivoon.

    Suomen Kuvalehti kertoi jo keskiviikkoiltana tietoja HVK:n liikekumppaneista, jotka hoitivat tilauksen Kiina-yhteyksillään. He ovat kauneusalan yrittäjä Tiina Jylhä ja monissa liemissä keitetty liikemies Onni Sarmaste, joilla on vielä keskenään kärhämää rahoista. Toimitusjohtaja Tomi Lounema joutui myöntämään torstai-illan tiedotustilaisuudessa, että sopimukset on tehty molempien kanssa laitoksen ohjeiden vastaisesti: taustat jäivät tarkastamatta. Riitti, että heillä oli yhteyksiä Kiinaan. Oli kiire, oiottiin mutkia. Rahojen pysäyttäminen sulkutilille ja tavaran tarkastaminen eivät kuuluneet toimintatapoihin tässä kaupassa, vaikka valtion hankinnoissa edellytetään aina erityistä huolellisuutta – myös poikkeusoloissa. Sarmaste on jo saanut rahansa, Jylhäkin puolet. Toimitusjohtajan kannattaa iltarukouksessaan pyytää, että ensi viikolla tulevat neljä lentokonelastia suojaimia ovat kunnossa.

    Muuten kiirastuli jatkuu.

    Toimitusjohtaja Lounema vastasi tiedotustilaisuudessa kysymyksiin asiallisesti, mutta kaikkea hän ei voinut sanoa, koska selvitykset ovat kesken. HVK yrittää ilmeisesti purkaa kauppoja ja saada osan veronmaksajien rahoista takaisin. Hän kuitenkin myönsi reilusti virheensä, pahoitteli asiaa ja korosti, että suojaimien maailmanmarkkina on nyt villi länsi, jossa pieni toimija on suurten armoilla – ja rahaa palaa.

    Siltä homma todellakin näyttää.

    Villiltä länneltä.

    Lue lisää: Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Sarmasteen ja Jylhän taustoista ja suojavarustesotkusta: ”Se, kenen kanssa kauppaa tehdään, on toki ollut tiedossa”

    Lue Lisää: Huoltovarmuuskeskus paljasti: Tällaiset miljoonadiilit tehtiin Tiina Jylhän ja Onni Sarmasteen kanssa – Sarmaste sai jo kaikki rahat

    HVK:n hallitus käsittelee asiaa pääsiäisen jälkeen.

    Voi ihmetellä, miksi vasta silloin. Olisiko pyykki syytä pestä heti, vaikkapa jo tänään pitkänäperjantaina, uudentestamentillisen kärsimysviikon hengessä. Kaikki dokumentit ovat olemassa ja julkisia. Vähän jäi tiedotustilaisuudessa epäselväksi, lukiko tilausvahvistuksessa tarkasti, että HVK on ostamassa suojaimia, jotka täyttävät sairaaloiden teho-osastojen vaatimukset vai tilattiinko vain jotain kasvomaskeja. Tähänkin saataneen selvyys.

    Tiedotustilaisuuden jälkeen jäi muutenkin paljon avoimia kysymyksiä, joihin löytyy vastaus toivottavasti pian.

    Yksi asia on kuitenkin varmaa.

    Vaikean ja yhteiskuntaa laajasti lamauttavan koronakriisin hoito ei olisi tätä skandaalia tarvinnut. Jonkun pitää kantaa tästä vastuu ja isosti. Toimitusjohtaja on tietysti kohteena ensimmäisenä, ja Lounema kertoikin kantavansa vastuunsa. Veronmaksajille aiheutettu kupru on sen verran mittava, että HVK:n hallitus ja vastuuministeri eli työministeri Tuula Haatainen (sd) eivät voi katsoa asiaa mykkinä sivusta.

    Selvityksiä pyytäneen Haataisen edellytyksiä jatkaa ministerinä tulee harkita, ja tietysti, jos hän ymmärtäisi tehdä harkinnan ihan itse, aina parempi.

    Suomen poliittinen historia tuntee ministerieroja mitä erilaisimmista syistä.

    HVK:n moka täyttää kyllä ministerieron kriteerit.

    Sataprosenttisesti.

  5. Missä ongelma?

    Jos tarkistaisit ne mun roikkuvat kirjoitukset, varsinkin viimeinen on tärkeä.

Kommentoi