TUY (Tampereen Uusi Yliopisto) pelaa teknologiaa ja tiedettä toisiaan vastaan!

TUY (Tampereen Uusi Yliopisto)  PELAA TEKNOLOGIAA JA TIEDETTÄ TOISIAAN VASTAAN!!!

Oikea tiede sille ei useinkaan edes kelpaa, ei ilmaiseksikaan!

http://www.tut.fi/vuosikertomus/

Firma myös valehtelee härskisti: mm. ”KIIPEÄVÄNSÄ YLÖSPÄIN QS-RANKING-LISTALLA, VAIKKA ON JUURI (2017) PUDONNUT SILLÄ KOKONAISTA 60 PONGOA (Tampereen ”yliopoisto” 50 pongoa!)!!

QS-lista ei ole tiedeyliopistoja tiedesaavutusten mukaan listaava Shanghain lista, vaan tällä listalla on myös ammattikorkeakouluiksi kat- sottavia, jopa kärkipäässä. Tällä listalla TTY nimenomaan haluaisi pärjä- tä. Listaa ”johtaa” hölynpölytiede”yliopisto” Massachusetts Institute of Technology, Donald Trumpin tiedemies- ja sotasankarisedän John G. Trumpin II maailmansodan aikana sotateollisen tutkimuksen lippulai- vaksi nostama teknillinen opisto, jonka tie on sen jälkeen ollut huijausta ja alamäkeä.)

The year’s highlights

Tampere University of Technology had many reasons to celebrate on 2016.TUT ranked higher than before in international university rankings. We also raised €4.5 million in donations during our fundraising cam- paign.TUTLab,our new workshop for digital manufacturing,was opened in the Sähkötalo building to encourage students in practical work and quick experiments.

” TUT continues to climb in international rankings ”

In 2016, TUT improved its standing in many key fields in international university rankings.In the 2016 QS World University Rankings, the University ranked 319th. TUT climbed up 37 spots from the previous year and as many as 112 spots from 2013.

In the QS Top 50 under 50 ranking, which…

https://youtu.be/619w9YCWsiM

TUTLab is a heaven for wild ideas

A new learning environment, called TUTLab, was opened on campus to provide a place where tech students can give concrete form to their ideas. TUTLab features state-of-the-art equipment: 3D printers and scanners, CNC routers, laser cutters, a vinyl cutter, an embroidery machine, electronics desktops, and various hand tools.

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN TARKASTI OLTAVA KIELI KESKELLÄ SUUTA, ETTEI YLIOPISTO SYÖTÄ NIILLE ”TIETEENÄ” PASKAA ”UNOHTAESSAAN” TIETEEN TEKNOLOGIASTA (MITÄ TIEDEYLIOPISTO MISSÄÄN TAPAUKSESSA EI SAA TEHDÄ.

Ettei kävisi kuin Nokialle! Vaikka TTY kieltämättä onkin Suomen ainoa yliopisto, joka on väitöksissään sanonut poikkipuolisen sanan olemattomista ”peilineuroneista” (Osmo Eerola, Porin Ammattikorkeakoulun lääketieteellisen teknologian yliopettaja).

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1

”Renti” ei ole aivan uusi:

http://www.tiede.fi/keskustelu/23373/ketju/tiedeyliopistojen_funkti…

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yliopistos-ti-s-ti-yliopisto-on-kuolemaksi-tampereen-tieteelle-ja

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampereen-jattiyliopistohanke-etene…

Tampereen jättiyliopistohanke etenee – yliopistosäätiö perustetaan huhtikuussa

Jukka Ritola

Tampereen jättiyliopistohanke etenee – yliopistosäätiö perustetaan huhtikuussa

Yliopistohankkeen strategisen ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Neilimo.

.

.Noista perustajista Suomen valtio sekä Erkon ja Tannerin säätiöt ovat entuudestaan hyvin tunnettuja tieteen tuholaisia, hölynpölytieteen ra- hoittajia. ”Rotumurhapeilineuronia” pukkaa. Kosmopolitismia ja kansal- lista nihilismiä edustava Koneen säätiö näyttää (sentään) puuttuvan. Myös EK puuttuu, lienee edustettuna jäsentensä kautta. EK:n kilpailija Metsäteollisuusliitto ei ole mukana. Hatunnosto. SAK touhuaa asiassa, josta se ei ymmärrä: tieteen saattamisesta kansaa palvelemaan 70-luvun iskulauseella ei nyt ole kysymys, vaan päinvastaisesta.
.
Ongelma ei ole korkeakoulukompleksi sellaisenaan, jossa mm. niin opis- kelijat kuin henkilökuntakin ja jopa oppialat pääsisivät joustavasti siirtyi- lemään ammattikuvapohjaisen ammattikorkeakoulun ja tieteenalapoh- jaisen tiedeyliopiston välillä: sellaista kyllä nimenomaan tarvittaisiin, ja joku siihen aivan varmasti vielä keksiin toimivankin mallin, joku muu kuin Tampere.
.
Ongelma on nimenomaan bisneselämästä lainattu yksityinen SÄÄTIÖ- HALLINTOMALLI, joka yhdistää julkishallinnon ja liike-elämän HUO- NOIMMAT PUOLET, ja heittää hyvät puolet kaivoon. (Joillekin PUOLU- EILLE tämä on tietysti selkäytimestä tuttua ja kotoista…) Ne hyvät puolet taas olisivat ELINVÄLTTÄMÄTTÖMYYKSIÄ ainakin TIETEELLE.
.
Säätiön ongelma tässä asiassa on, että sen perusfunktio EI OLE TIEDE, vaan bisnes. Osa koulutuksesta voidaan käsitellä hallinnollisesti ”bisnek- senä” (mitä se ei kuitenkaan todellisuudessa ole), mutta ITSE TIEDETTÄ EI: Tieteessä ei voida tehdä bisnesdiiliä jonkin sellaisen ongelman ratkai- semisesta, jota kukaan ei tähän mennessä ole onnistunut ratkaisemaan, ”tietyssä ajassa ja tietyllä rahasummalla”. Jos sellaisia valediilejä teh- dään, niin varmasti kusetetaan, kaikkia! Tiedän kyllä kokemuksestakin että sellaisiin yritetään jopa pakottaa.
.
Koska tieteessä ongelman ratkaisua ei tiedetä ennakkoon (ja itse on- gelmakin ”elää”), ei tiedetä myöskään siitä koituvista hyödyistä (”HYÖ- TY-YLIOPISTO”, jota pöyhkeää ääliömäisyyttä TTY:n Säätiö viljelee…) muuta, kuin että OIKEAN ETENEVÄN TIETEEN TAPAUKSESSA NIITÄ AINA VARMASTI ON, ja ne voivat olla vaikka kuinka suuria ottaen huomioon, että kaikki uusi etenevä paikkansapitävä tiede rakentuu aina EDELLISELLE OIKEALLE TIETEELLE, eikä hölynpölytieteelle rakennu koskaan muuta kuin huijausta!
.
.
” Vitsi on siinä, että menestyksellistä perustutkimusta voivat johtaa vain henkilöt,jotka ovat sellaista joskus itsekin tehneet.Tämä on ollut periaate kautta tieteen historian: tieteelliset asemat on jaettu tieteel- listen ansioiden perustella, ja jos näin ei olisi tehty, ei olisi koskaan saatu kunnon tuloksia. Sama kuin olisi kapellimestareiksi valittu henkilöitä, jotka eivät osaa soittaa, eivätkä myöskään tunnistaa, meneekö oikein vai väärin.
.
Muiden johdolla syntyy jotakin muuta kuin tiedettä, esimerkiksi ”yliam-mattikorkeakoulua”,  joka ei kuitenkaan sen paremmin oikea ammatti-korkeakoulu (mutta syö näiden resursseja ja ”kilpailee” näiden kanssa) kuin tirdeyliopistokaan, jonka pitäisi tuottaa ja testata ammattikorkea- kouluillekin perustutkimustietoa ja ratkoa sen tason ongelmia.
.
Kansainvälisen todellisen etenevän tieteen kärki, missä se sitten kulloin- kin lieneekin (mutta ei ole Suomessa) tunnistaa varmasti oikean tieteen ja erottaa muusta, jonka ”muun” kanssa se sitten voi olla esimerkiksi TEKNISESSÄ mutta ei tieteellisessä yhteistyössä.
.
Tiedeyliopiston pitäisi olla virkavastuullinen valtion virasto perimmäise- nä tehtävänään  erottaa oikea tietoa väärästä, josta tehtävästä se EI SELVIÄ ellei se itse tuota tieteellisin menetelmin uutta paikkansapitävää objektiivista tiedettä.
.
JOS SUOMESSA OLISI SELLAINEN AITO TIEDEAKATEMIA, JOKA TÄYTTÄSI NUO MAINITUT EHDOT, TUO VASTUU VOISI SIIRTYÄ SILLE, ja tiedeyliopistoilla voisi olla pitempi liekanaru.
.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/kukaan-ei-ole-suomessa-v…
.
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menes…
.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/01/tampere3-yliopisto-olisi…
****

http://www.aamulehti.fi/ihmiset/uuden-yliopiston-juna-sivuraiteilla…

Mielipiteet

Uuden yliopiston juna sivuraiteilla

Mielipide: Viimeiset mahdollisuudet vaikut- taa Tampere3:n lainmukaisuuteen ovat käsillä nyt, sillä yliopistojen yhdistymistä käsittelevä lakipaketti lähtee pian lausuntokierrokselle.

Mikko Lampo, Mari Hatavara, Mikko Poutanen
 .

Hanke etenee kuin juna, totesi Tampereen yliopiston hallituksen pu- heenjohtaja Kari Neilimo Aamulehdelle viime viikolla viitaten Tampe- reelle muodostettavaan korkeakoulukonserniin. Kauan kaivattu Tam- pere3-yliopisto todella lähestyy pääteasemaansa, mutta raiteet ovat vinossa ja yliopiston autonomia uhkaa jäädä veturin alle.

Viimeiset mahdollisuudet vaikuttaa Tampere3:n lainmukaisuuteen ovat käsillä nyt, sillä korkeakoulujen opetusyhteistyötä ja yliopistojen yhdis- tymistä käsittelevä lakipaketti lähtee lausuntokierrokselle näinä päivinä.

Säätiötä,joka aloittaa toimintansa yliopistona vuonna 2019,ollaan lisäk- si perustamassa jo ennen vappua. Sekä lakiesityksissä että säätiön pe-rustamisasiakirjoissa on edelleen yliopiston autonomiaa vahingoittavia ja laillisesti ongelmallisia kirjauksia.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on pyytänyt perustuslakiasian- tuntija Kaarlo Tuorilta lausunnon sääntöluonnoksesta. Lausunnon mu- kaan erityisen ongelmallisia ovat kirjaukset säätiön ja tulevan yliopiston hallituksen valinnasta, jotka nykyisellään vievät päätösvallan pois yliopistoyhteisöltä.

Sääntöluonnokseen on myös viime metreillä lisätty kapea listaus sää- tiön aloista, mikä rikkoo yliopistojen itsehallintoa. Kun korostetaan lää- ketiedettä, taloustiedettä, tekniikkaa ja yhteiskuntatieteitä laajasti eri aloja edustavan uuden yliopiston kontekstissa, annetaan väärä viesti uuden yliopiston suunnasta.

Muun muassa humanistiset tieteet, terveystieteet, kasvatustieteet ja taide ovat yhteiskunnan kannalta olennaisia aloja uuden monialayli- opiston profiilissa ja monitieteisen tutkimuksen edistämisessä.

Hyvät säätiön sääntöluonnosta käsittelevät tahot, älkää viekö edelly- tyksiä Tampere3-yliopiston menestymiseltä. Yliopiston laatu, vaikut- tavuus ja tuloksellisuus rakentuvat yliopiston autonomian sekä tutkimuksen ja opetuksen vapauden periaatteille.

Vain monitieteinen, riippumaton perustutkimus tuottaa uusia innovaatioita.

Tampere3-hanke itsessään on kannatettava, sillä hanke luo ainutlaatui- sen mahdollisuuden uudenlaiselle monialaiselle tutkimus- ja opetusyh- teistyölle, ja sen takana seisovat niin korkeakoulujen opiskelijat kuin henkilöstökin.

Yliopiston itsehallinnon ja yliopistoyhteisön itsemääräämisvallan kunni- oittamiseksi on sääntöluonnoksessa oleellista ensinnäkin muuttaa en-simmäisen hallituksen nimitysprosessi nimityskomiteasta lähtien sellai- seksi, että se on yhdistyvien yliopistojen monijäsenisten hallintoelinten päätettävissä ja noudattaa kolmikannan periaatetta sekä toiseksi ko- konaan poistaa yliopiston autonomiaa rajoittava listaus tulevan säätiön aloista.

Monialaisuus, autonomia ja yliopistoyhteisön osallistaminen ovat peruskiviä, joilla Tampere3 rakennetaan.

Kirjoittajista Mikko Lampo on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja, Mari Hatavara Professoriliiton Tampereen yliopiston osaston puheenjohtaja ja Mikko Poutanen Tampereen yliopiston Tieteentekijät ry:n varapuheenjohtaja.

Valinnat

Hallituksen jäseniä esittävä nimityskomitea koostuu sääntöluonnoksen mu-kaan kuudesta jäsenestä, joista kolme olisi yliopistoyhteisön ulkopuolisten perustajien asettamia.

Äänestyksissä ratkaiseva puheenjohtajan tehtävä on perustajien asettamalla jäsenellä.

Tämän nimityskomitean ja lopulta sen ehdottaman hallituksen vahvistavat luonnoksen mukaan nykyisten yliopistojen hallitukset.

Yliopistolaissa hallituksen valinta on kirjattu yksiselitteisesti monijäsenisen, yliopistoyhteisöä edustavan hallintoelimen tehtäväksi.

Lähde: Artikkelin kirjoittajat

***

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 20. huhtikuu 2017 16:57

Tampereen Uuden Yliopiston (Tampere New University) papereiden al- lekirjoitus katsottu.Siilasmaa lupasi informaatioteknologiassa ”ekspo- nentiaalista kasvua”.Hankkeen ”keksijäksi” ja primus motoriksi mainittu vuorineuvos Stig Gustafsson ei esiintynyt,vaikka epäilemättä olikin pai- kalla. Yliopisto on valinnut alat, joilla se yrittää ”maailmankärkeen”, ja muut ilmeisesti helkkariin. Sen verran selvisi,että niihin aloihin kuuluu ku- dosteknologia. Toinen olisi epäilemättä ATK, jonka ”osuus tieteestä” on Siilasmaan mukaan puolet.Heitä tarvitaan kuitenkin fisiossa minun saa- mani ”maallikon” perstuntuman mukaan aivan erityisesti kudosteknolo- gien apuna: nämä joka tapauksessa tarvitsevat muita aloja, se tuli sel- väksi.Tampereen Uudesta Yliopistosta alkaa Tampereen ”Uusi Aikakau- si” (johon esimerkiksi minä en kuulu, en kuulu kyllä sen puoleen oikein ”vanhaankaan”, olen koko ajan ollut sitä ”epäkeskeistä painolastia”, jos sitäkään). Aallon surffariopiston vaatimaton menestys on huomattu, siitä ei pihahdettukaan mitään. Tässä taitaa ollakin säätiöhallintomallin (kokonaan) toinen yritys… Mulla ei ole mitään ideaa tähän pataan.

****

 

Engineering is the art that lies behind technology. It’s the skill of solving problems connected with both domestic life and the infrastructure of complex societies.

Engineering hasn’t always been considered a branch of science; its roots are in military support functions such as road-building and bridge construction. After the Industrial Revolution, engineering was merely regarded as something that somehow emerged from a dusty factory workshop. By the end of the 19th century, however, it was clear that technology-based manufacturing required a deeper understanding of both mathematics and the basic sciences.And that running a success- ful industrial enterprise also required managerial and financial skills.

In 1977, in The Visible Hand: The Managerial Revolution in American Business,his Pulitzer Prize-winning book,Alfred D. Chandler, late Pro- fessor of Business History at Harvard, demonstrated how investments in transportation (railroads and shipping) combined with coordinated and efficient administration, advanced the formation of large compa- nies such as Du Pont, General Motors and US Steel. These companies were in many senses self-sufficient; raw material arrived at one end and products rolled out at the other.

In recent decades, mostly due to the information revolution, develop- ments have taken an opposite direction. The real capital now lies in knowledge and controlling flows of information. The widespread use of subcontractors comes from the desire to minimise both costs and risks and to refine specialist skills in highly-competitive environments.

The cross-disciplinary character of engineering is best demonstrated by the mobile phone.

Following technological breakthroughs in wireless data transmission, electronic packaging and signal processing, product design and usa- bility became the most important sales arguments. Engineering has had to become part of human behaviour patterns, aesthetics and social trends, factors that not only change and develop over time but also provide continuous feedback.

The cognitive mode “flow” refers to an individual and personal expe- rience of euphoric attention while handling a specific task or problem. Time becomes irrelevant, as do food and sleep, the mind is focused on the mission. Flying and mountaineering are common examples. Most scientific achievements are the result of a flow-like engagement.

People spend increasing amounts of time filling in complex office f…

The flow process also works collectively: after a few initial innovations a chain of actions leads to new insights and eventually to new technology.

This is what happened after Alexander Graham Bell made his first phone call. Information technology has advanced like the DNA double helix – one strand hardware and the other software, with interconnec- ting links consisting of computer architecture, increasingly-sophisticated software and a huge variety of new applications.

It’s an interesting paradox that while laptop and mobile phone opera- ting systems now compete to be considered the most user-friendly, developments in administrative software are pushing new heights in complexity. Instead of being freed up for intellectual tasks, people spend increasing amounts of time filling in complex office forms.

There were once great expectations that savings made possible by IT systems would benefit public health systems. Development has actu- ally proceeded steadily in the opposite direction.Even so,the potential still exists – provided that data systems can become less averse to modification and/or exchange of software modules.Such development would increase competition between suppliers.Where is the “flow gear” in management software?

There are, of course, many areas in which physical phenomena invites new innovations, but the path to success is a lot thornier than in the IT case. Utilisation of new discoveries often requires both theoretical insight and robust belief.

A typical example is superconductivity,a discovery that is now one cen- tury old. In spite of its great promise, superconductivity has so far only been used in fringe applications such as MRI tomography and pure phy- sics research.In the field of medicine,many problems such as the need for an artificial heart are waiting for technological solutions. Even more urgent are perhaps procedures to restore pancreas islets in people suffering from Type 1 diabetes. Environmental issues involve a wide variety of problems for which technological solutions are required, with replacements for combusting fossil hydrocarbons topping the list.

In his blog in the New York Times, psychologist Steven Pinker argues that new cultural phenomena nurture technology. According to him, access to the Internet, search machines and social media is not making humans more stupid, but rather extending their intellectual capabilities – exactly what is necessary in a world flooded with information.

On the other hand, no matter how good the supply of data, the proces- ses of creative thought and mature reflection demand contemplation and the rewiring of neural connections. This is why education is of such vital importance and why universities should be encouraged to foster the types of exploration which lead to new insight.

Progress in well-being and global stability is built on knowledge and innovation. Some innovations become indispensable tools in society.

This is how new technology emerges, while technologies that appear to have little or no value for individuals decline. In the final analysis, human beings, their penchants and social needs determine technological di- rections.The Millennium Technology Prize encourages creative minds to contribute to this evolutionary process for the benefit of all humankind.

Jarl-Thure Eriksson

Chancellor, Åbo Akademi University

Chairman of the Millennium Technology Prize International Selection Committee 2011–2014

Technology Academy promotes technology by supporting scientific research that develops innovations and new technologies and contri- butes to the improvement of people’s living conditions while building on humane values. We promote Finland as a high-tech country by strengthening and bringing together domestic and international networks. Technology Academy awards the international Millennium Technology Prize every two years. The prize was established in 2002.

3 Replies to “TUY (Tampereen Uusi Yliopisto) pelaa teknologiaa ja tiedettä toisiaan vastaan!”

  1. Olisikohan mahdollista hiukan lyhentää näitä avauksia ja tuoda esiin se oleellinen, jos sitä yleensä on.
    Eihän kukaan jaksa näitä lukea ja kaivella vielä kaikki linkit lävitse. Varmasti ovat täyttä painavaa asiaa, mutta kuitenkin.

  2. On se mahdollista, mutta tarvitaan myös tällaisia ”aineistojuttuja”, varsinkin kun on tarkoitus, että tuo materiaali säilyy ainakin jossakin.

    Pistänkin sitten uusia asioita aiheesta näihin kommentteihin:

    Tampereen korkeakolusäätiön hallituksessa tasan yhdellä (1), laskennallisen teoreettisen fysiikan professori Risto M. Niemisellä on todellisia tieteellisiä ansioita.

    Puheenjohtaja Marja Makarow on kohkannut just pahimpaan ”rotumurhapeilineurooniaikaan” Helsingin yliopiston ”tukimuksesta” vastaavana vararehtorina, samoin hän on heilunut EU-hommissa, joista on rahoitettu pelkkää paskaa.

    http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereen-korkeakoulusaation-hallitus-valittu

    Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus valittu

    Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset ovat tänään valinneet hallituksen keväällä perustetulle Tampereen korkeakoulusäätiölle. Säätiön on tarkoitus yhdistää yliopistot uudeksi säätiöyliopistoksi vuonna 2019 sekä harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa TAMK:n omistajana.

    Tampereen korkeakoulusäätiön tehtävänä on korkeatasoisen ja kansainvälisen tutkimuksen ja opetuksen avulla toimia pitkäjänteisesti suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn sekä ihmiskunnan ja ympäristön eduksi.

    Tampereen korkeakoulusäätiön ensimmäisen hallituksen nimittivät säätiön sääntöjen mukaisesti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset asettamansa nimityskomitean esityksestä.

    Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen jäsenet ja toimikaudet:

    • Marja Makarow, FT, professori, johtaja, Biokeskus Suomi, toimikausi 31.12.2021 asti
    • J.T. Bergqvist, TkT, konsernijohtaja, Huurre Group Oy, toimikausi 31.12.2021 asti
    • Linda Soikkeli, FT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö, toimikausi 31.12.2021 asti
    • Liisa Husu, VTT, professori, Örebron yliopisto, toimikausi 31.12.2020 asti
    • Pekka Puustinen, KTT, johtaja, asiakkuudet, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,toimikausi 31.12.2020 asti
    • Lauri Lyly, työteknikko, pormestari, Tampereen kaupunki, toimikausi 31.12.2019 asti
    • Risto Nieminen, akateemikko, TkT, professori emeritus, Aalto-yliopisto, toimikausi 31.12.2019 asti

    Eduskunnalle 8. kesäkuuta annetun lakiesityksen mukaan Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi 1.1.2019 alkaen. Lisäksi Tampereen korkeakoulu säätiö harjoittaisi ammattikorkeakoulutoimintaa sen pääosin omistamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa.

    Säätiön perustajajäsenet ovat: Suomen valtio, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Kaupan Liitto, Kauppias K.P. Ruuskasen säätiö, Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö, Pirkanmaan liitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Punainen Risti, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Tampereen kauppakamari, Tampereen Kauppaseura, Tampereen kaupunki, Tampereen Suomalainen Klubi, Tampereen Teknillinen Seura, Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö, Tekniikan Akateemiset, Teknologiateollisuus, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Väinö Tannerin säätiö sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.

    Lisätiedot:
    Teppo Rantanen, nimitystoimikunnan puheenjohtaja, puh: 0400 235 442, teppo.rantanen@tampere.fi, parhaiten tavoitettavissa tiistaina 20.6.2017

    http://www.tampere3.fi
    Tampere3-tiedote 20.6.2017

    Jotakin vanhaa, jotakin uutta (?), jotakin …

  3. Lähes sama porukka teki A. Aallon surffariopistoa:

    http://www.tiede.fi/keskustelu/41288/ketju/puoskaritiedetantta_ehdolla_helsingin_yliopiston_rehtoriksi?changed=1499292249

    klo 3:15 | 16.9.2009

    Arkkis
    Aalto-yliopiston johtokunta on hölynpölytiedehörhölä:

    http://www.innovaatioyliopisto.info/fi/ … a-makarow1

    ” Aalto-yliopisto 15.8.2008

    Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostaman Aalto-korkeakoulusäätiön 14.8. nimitetty seitsenhenkinen hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi Kone Oyj:n toimitusjohtajan, TkT Matti Alahuhdan ja varapuheenjohtajaksi Euroopan tiedesäätiön pääjohtajan, professori Marja Makarowin.

    Heidän lisäkseen säätiön hallituksen kuuluvat Bostonin yliopiston rehtori Robert A. Brown, toimitusjohtaja Anne Brunila, professori Bengt Holmström, professori Saku Mantere ja johtaja Anna Valtonen. Hallituksen kaikilla jäsenillä on tohtorin tutkinto. ”

    Hallituksen ”kantava voima” lienee juuri Massachusetts Instuite of Technology -huijari- ja gansteri”yliopiston” professori Bengt Hölmström. Alahuhtako sitten teki ennen Nokialla yhteistyösopimuksen samisen putiikin kanssa, mene tiedä. MIT:n haistapaskantiedepuolesta, joka on sen ”neurotiedettä”, tarkemmin täällä:

    http://human-brain.org/evolpsy2.html

    Marja Makarow on Helsingin yliopiston ”peilisolu”farssin aikainen ”tieteellinen vararehtori”, joka on siis keskeisesti historiallisessa vastuussa kyseisestä (tantta)rallatuksesta…

    Paperiteollisuusliiton Anne Brunila on Halosen tyttöjä, ja nehän tiedetään. Prunnilan entinen aviomies on ”kädenpuristusmiljoonia” lypsänyt Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja. Perheen tunnuslauseen kerrottiinkin olleen ”Meidän jälkeemme vedenpaisumus!”

    http://www.iltalehti.fi/suhteet/2008061 … 9_su.shtml

    Loput professorit ovat allekirjoittaneelle entuudestaan täysin tuntemattomia nimiä.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hels … 5249257893

    Helsingin yliopiston rehtoriksi viisi hakijaa

    11.9.2009 16:17

    Marjukka Liiten

    Helsingin Sanomat

    Helsingin yliopistossa reilun vuoden rehtorina ollut siviili- ja kauppaoikeuden professori Thomas Wilhelmsson sai neljä kilpahakijaa rehtorin tehtävään. Tehtävä pantiin auki, koska vuodenvaihteessa voimaan tuleva yliopistolaki muuttaa hallintoa ja myös rehtorin asemaa.

    Muut hakijat ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kola, Euroopan tiedesäätiön pääjohtaja Marja Makarow, akatemiaprofessori Risto Nieminen Teknillisestä korkeakoulusta ja johtaja, professori Anna-Maija Ylimaula Oulun yliopistosta.

    Uuden yliopistolain mukaan rehtorin toimikausi on enintään viisi vuotta. Rehtorin valitsee yliopiston 13-jäseninen hallitus 30. syyskuuta.

    Rehtoriksi valittavalta edellytetään muun muassa tohtorin tutkintoa, rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä ja ammattitaitoa sekä hyvää johtamistaitoa. ”

    Jos HP-”tiede”-Marja nyt valitaan, niin hän johtaa kahta Suomen suurinta yliopistoa, ja sen lisäksi EU:n (hölynpöly)tiedeneuvostoa (joka on Suomen akatemian tapaan väärin organisoitu ”perustutkimuksen” RAHOITUSJÄRJESTÖ periaatteella

    ”RAHALLA ”SOPIVIA” ”TULOKSIA”, MUILTA TURPA KIINNI!

    Neuvostosta käsin hän määräisi kaikesta Suomeen tulevasta EU:n rahoituksesta.

    Sitä tulisi pelkälle haistapaskallle, sillä NOIN VANHAT ÄMMÄT EIVÄT OPI UUSIA TEMPPUJA kuten tiedetään…

    Kai hänet nyt sitten vielä valitaan Turun, Tampereen, Oulun, Joesuun ja Lappeenrannakin yliopistojen johtoon…

    Linnaan se pitäisi panna Helsingin yliopiston tiederikoksista kuten ”peilisoluväitöskirjoista” hänen toimiessaan ”tutkimuksesta” vastaavana vararehtorina!

    Ja voidaan joskus vielä laittaakin.

    Ajat muuttuu.

Kommentoi