Vasemmistoliiton ”Punavirheä tulevaisuus” on tarkoitettu pelkästään EU:lle

Vasemmistoliitto ”tarjoaa” Euroopan keskuspankille hallitukselle kuuluvia tehtäviä, ja puhuu löysästi sen ”demokratisoimisesta” (kuin hallituksen ikään!), vaikka se olisi ennen kaikkea tieteellistettävä, ja saatava kaikilta toimintaperiaatteiltaan ja päätöksiltään JULKISEKSI TIETEELLISESTI KRITISOITAVISSA OLEVALLA TAVALLA! Keskuspan- kin ”demokratisoiminen” ilman sen tieteellistämistä on mahdotonta.

Kaikkein mieluiten se olisi LAKKAUTETTAVA, sillä EU EI MUODOSTA MITÄÄN ”LUONNOLLISTA TALOUSALUETTA, AIVAN KAIKKEA MUUTA!

VAS asettaa myös globaaleja tunnuksia, MUTTA EI MAINITSE YK:STA TAVUAKAAN: Tämä on tulkittava niin, että se haluaa jatkaa Ahtisaaren, Halosen ja Niinistön farssia AJAA NATON SOTILASDIKTATUURIA YK:N TILALLE kansainvälisen ”oikeuden” mekanismina! (USA itse on luopu- nut siitä, ottaa lusikan kauniiseen käteen YK:n suhteen, ja ennemmin tai myöhemmin hajottaa NATON… Sen ei kannata huolehtia kilpailijamaidensa puolustuksesta.

” … Punavihreässä yhteiskunnassa talous otetaan demokraattiseen ohjaukseen.

Siirtyminen kohti uusiutuvien energiavarojen ja lisääntyvän energia- tehokkuuden taloutta edellyttää mittavia julkisia investointiohjelmia sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

Tarvitaan työllisyyttä edistäviä investointeja vihreisiin teknologioihin ja teollisuuden vihreään rakennemuutokseen, raideliikenteeseen, älyk- kääseen infrastruktuuriin, asumiseen ja energiantuotantoon. Niiden toteuttaminen edellyttää paitsi eurooppalaisia veroja ja rahastoja niin myös mahdollisuutta käyttää Euroopan keskuspankin suoraa rahoitusta julkisten budjettien tukemiseen.

Euroopan keskuspankki demokratisoidaan ja saatetaan osaksi yleisempää eurooppalaista talouspolitiikkaa.

Myös jäsenmaita pitää voida rahoittaa ilman liikepankkien välikäsiä. Keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi tulee edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, toki sen pitää myös pyrkiä välttämään inflaation kiihtymistä. … ”

Ei tipu minulta ääntä EUROOPAN KESKUSPANKILLE ikinä missään vaaleissa!

http://www.vasemmisto.fi/component/content/article/2211.html

.

(RK:  Varsinainen sanoma on: EU:n Keskuspankin ”pohjattomasta” paino-koneesta LAINAsetelintauhkaa ”ÄLYKÄÄSEEN INFRASTRUKTUURIIN”!

.
Kovin, kovin tuttua: ”Makarowin-euroja” ”keinoälyyn” ja muuhun haista-paskantieteeseen…, ”elvyttämiseen” (joka lähinnä siirtää työpaikkoja paikasta toiseen) jne.

.

Tämä ”nerouden” isä on Suomessa Mauno Henrik Koivisto.

.

Yksi kysymys: JOS PAINETTAISIIN MARKKOJA NOIHIN SAMOHIN ”TARKOITUKSIIN”,

.

NIITÄ EI TARVISTISI MAKSAA ”TAKAISIN” MINNEKÄÄN ULKO- MAILLE KOSKAAN, VAIKKA NIILLÄ EI SAATAISIKAAN MITÄÄN AIKAISEKSI, kuten näilläkään ei tulla ikinä saamaan!

.

Teknologinen kehitys on Suomessa LAINAA nykyään, entistä enemmän Kiinasta.)

 

Spammiro Botti kommentoi_ 25. heinäkuu 2013 12:46

Kannattajat katsovat, että ohjelma ei ole tieteelinen kuvaus yhteiskun- nasta, vaan toimintaohje, joka johdattaa (tuomittavasta) kapitalismista voittoa tavoittelemattomaan ”oikeaan markkinatalouteen”.

Kyseinen malli ei tekisi kapitalisteista ja yrittäjistä työläisiä,mikä oli neu-vostososialismin ja maolaisuuden idea, vaan se tekisi kapitalisteista ja työläisistä (”uudelleen”) yrittäjiä, kisällejä, jotka pitävät tuottamansa arvon(lisän) itsellään, mitä nyt myynnin ja edunvalvonnan hoitava mes- tari, joka on myös laadusta vastuussa valtiovallalle (kun kisälli on sitä asiakkaalle, ja sitäkin vastuunkantoa mestari valvoo) jonkin siivun ottaa ”palveluksistaan”.Mestari oli ammattikunnassa sekä yritys-, työnantaja- että  ay-johtaja. Joku voisi sanoa, että tuo malli on teknologian kehitty- essä kertaalleen hävinnyt kulttuurievoluutiossa kapitalismille,ensin ma- nufaktuureille, jotka veivät työnjaon äärimmilleen, ja juuri sitä kautta ne loivat edellytykset myös erilleen yksinkertaistettujen työvaiheiden ko- neellistamiselle ja sitä kautta teolliselle kapitalismille, jos työn tuloksen omistajaksi tuli koneiden omistaja.

http://jeero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144806-tulevaisuus-on-punavihrea

Juhani Eero: ” Yleisarvioni on se, että vasemmalla laidalla ei ole nähty näin hyvää ja puoleensavetävää asiakirjaa puoleen vuosisataan. … ”Pu- navihreä tulevaisuus” on visio siitä, minkälainen tulevaisuuden yhteis- kunnan on nykytiedon valossa oltava. … Se ei kuitenkaan ole mielikuvi- tuksellinen maailmanparannusohjelma, vaan sen hahmotukset kasva- vat esiin tämän hetken polttavista ongelmista,siitä tiedosta,joka meille on karttunut näiden ongelmien ratkaisukeinoista, ja lukuisten viime ai- koina syntyneiden edistyksellisten kansalaisliikkeiden arvioista. Puna- vihreä tulevaisuus on visio, joka voi yhdistää ympärilleen kapitalisminvastaisen opposition laajemminkin.

Asiakirja pyrkii luomaan vision, joka kykenisi synnyttämään laajan kansanliikkeen.

Se ei pyri selittämään raskassoutuisen teorian kautta kaikkia mahdol- lisia asioita. Ei kansanliikettä sellaisilla selityksillä herätetä, minkä viimeisin historia on vahvistanut. ”

SB: Miten? Missä? Koska? Kenen syy, että on taannuttu teoreettisesti? Mikään ei ole käytännöllisempää kuin tosi teoria, eikä mikään ole EPÄKÄYTÄNNÖLLISEMPÄÄ kuin EPÄTOSI teoria!

JE: ” Käytännön kamppailu tavoitteiden puolesta on paras opettaja, ei pelkkä teoreettinen valistustyö. Tästä huolimatta tiettyjen peruskäsit- teiden pitää olla hallussa, jotta voitaisiin turvata johdonmukainen eteneminen tavoitteiden toteuttamiseen.

Seuraavassa esitän muutamia ajatuksia, jotka eivät varsinaisesti ole ”Punavihreän tulevaisuuden” kritiikkiä, vaan seikkoja, joita erityisesti haluan nostaa esiin.

 

Markkinatalous

 

Asiakirjassa todetaan: ”Yhteisvarantoja ja niiden perustalta tapahtu- vaa tuotantoa on myös mahdollista järjestää yksityistä voitontavoit- telua ekologisemmin ja tehokkaammin. Mitä enemmän asioita on saatavilla maksutta, sitä vähemmän tarvitaan kilpailulle alistettuja markkinoita” (alleviivaus on minun).

Asiakirja esittää siis, että yhteisvarantojen perustalta tapahtuva tuo- tanto luo maksuttomia hyödykkeitä. Tämä on toki mahdollista hyvin pienimuotoisessa naapuriaputoiminnassa, jossa lähdetään siitä, että kun kaikki auttavat toisiaan, niin pitkän päälle tilit tasaantuvat. Vähän- kään laajemmassa tuotannossa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että hyödykkeiden vaihto on vastikkeellista eli, että tuottaja saa vaihdossa tuotteidensa arvoa vastaavan suorituksen riippumatta siitä, suorite- taanko maksu rahana vai hyödykkeinä.Toki valtio tai kunnat voivat tule- vaisuudessa päättää, että jotkut hyödykkeet ovat niin tärkeitä, että nii- den tuotanto kustannetaan verovaroin. Tämä ei kuitenkaan mitätöi tuotteiden vaihdon vastikkeellisuutta.Tässäkin tapauksessa välittömi- en tuottajien on saatava hyödykkeistään vähintään heidän työvoimansa arvoa vastaava korvaus.

Punavihreänkään Suomen talous ei voi rakentua muulle, kuin markkinataloudelle, joka kuitenkin on aivan eri juttu kuin kapitalismi. ”

SB: Selvä, joskin perustelematon rajanveto: ”punavihreys” sanoutuu irti suunnitelmataloudesta

JE: ” Jos markkinatalous halutaan määritellä mahdollisimman lyhyesti, niin se on hyödykkeiden tuotantoa myyntiin sekä hyödykkeiden myy- mistä oikeaan arvoonsa ottaen huomioon kysynnän ja tarjonnan vaati- mukset. Vaihdon vastikkeellisuuden varmistaminen on markkinatalou- den tärkeä periaate, jota ilman ei mikään vähänkään laajamittaisempi tuotanto ole mahdollista.

Tästä äärimmäisen lyhyestä määritelmästä voidaan purkaa myös vaa- timus siitä, että tuotannon organisoijilla on oltava riittävä määräysvalta tuotteisiinsa ja niiden hinnoitteluun. Markkinatalous ei kuitenkaan edellytä,että tuotantovälineiden omistus on pelkästään yksityisissä käsissä. Myös valtiolliset, yhteisölliset ja muut yritykset voivat toimia markkinatalouden lakien eli vaihdon vastikkeellisuuden periaatteen mukaisesti. ”

SB: Markkinatalous tuossa muodossa ja yritykset eivät ole kaiken tuotannon ainoa, EI KÄ AINA EDES MAHDOLLINEN (mm. tieteelli- nen perustutkimustieto) tuotantosuhteiden muoto: jos perustutki- muksessa asennoidutaan vain markkinapohjalta, siitä tulee tasan saman verran ”tulosta” kuin markkinayrittäjyydestä, joka suhtau- tuu pelkästään tieteen kannalta: eli: EI LASTA EIKÄ PASKAA!

(Eikä se varsinaisesti ole kapitalismin erikoissyy, vaan NIMENOMAAN MARKKINOIDEN SYY

väärään aikaan ja väärässä paikassa; syihin palaan tuonnempana.)

 

JE: ” Kapitalismi

Se, mitä kapitalismi on tuonut markkinatalouteen, on voitontavoittelu. ”

SB: Totta.Ei se sitä kokoaan tuonut ole kehiin,vaan tehnyt nimenomaan yritysvoitosta ”kaikenmittarin”. Se on luonut erityiset pääomamarkki- nat, jotka käyttäytyvät eri tavalla kuin tuote- eli tavaramarkkinat. Sa- malla ne ikiomilla lainalaisuuksillaan ”huolehtivat” eräiden tavaramark- kinoiden edellytysten toteutumisesta, kuten että sama pääomamäärä sijoitettuna elävään työhön, koneisiin tai jopa pelkkiin ”finansseihinkin” tuottaa keskimäärin suurin piirtein saman suhteellisen voiton.

JE: ”Normaalissa” taloudessa taloudellista toimintaa harjoitetaan tarpeiden tyydyttämiseksi. ”

SB: Kapitalismi on siis punavihreän Eeron mielestä ”pervoa” taloutta….

JE: ” Tarpeet → tuotanto. Kapitalismissa tarpeet eivät ole tuotannon lähtökohta, vaan ainoastaan tekijä, joka mahdollistaa voiton saannin sijoitetulle pääomalle. Havainnollistaen: pääoman omistajalle on varsin yhdentekevää, tuotetaanko hänen sijoittamallaan pääomalla tykkejä vai vauvanvaippoja, kunhan hän saa pääomalleen haluamansa voiton. Tuotannon kaava vääristyy muotoon: (tarpeet) →Voitto → tuotanto. ”

Tarpeet ja objektiiviset edut, joiden kuvia tarpeet ovat, eivät kyllä ole riippumattomia objektiivisista mahdollisuuksista, eli juuri mm. hyödykkeiden tarjonnasta.

 

JE: On tärkeää ymmärtää se, että voiton ilmestyminen tuotannon kaa- vaan ei tuo siihen senttiäkään lisää. Voitto merkitsee vain tuotetun uuden arvon uudelleenjakoa. ”

SB: Totta,totta… Voitto ei todellakaan olemuksellisesti edes vaikuta sii- hen, miten puhtaasti markkinoilta haettu hinta muodostuu arvon poh- jalta. Helposti ajatellaan, että voitto on jopa POISSA työntekijöiden omasta tarpeentyydytyksestä. Aivan näinkään ei kapitalismissa ole, sillä työvoimankin arvo muodostuu sen uusintamisen näkökulmasta. Reippaasti työVOIMAN arvon ylittävä maksaminen (vaikka se olisi kuinka ansaittua kapitalistin heidän tuotteistaan saamien myyntihin- tojen perusteella) johtaa työntekijöiden ryhtymiseen kapitalisteiksi, ja sitten taas jossakin vaiheessa kuitenkin mennään nimenomaan työ- voiman arvon mukaan… TUOLLAINEN KIERTO VOI(SI) OLLA KAPI- TALISMILLE JÄRJESTELMÄNÄ HYVÄKSI, mutta se EI MUUTA SEN OLEMUSTA eikä Marxin arvolakia ja lisäarvolakia minnekään.

JE: ” Siitä, mistä voitto syntyy, on väännetty kättä koko nykyaikaisen taloustieteen historian ajan. Kapitalismin taloustieteen luoneen David Ricardon sekä Karl Marxin mukaan uutta arvoa kykenee luomaan vain työ. Tästä kuitenkin syntyy ristiriita: jos kerran vain työ luo uutta arvoa, niin mikä sitten oikeuttaa pääoman omistajan saamaan voittoa? Yri- tykset ratkaista tämä ristiriita johtivat siihen, että taloustiede valjastet- tiin objektiivisen tutkimuksen sijasta oikeuttamaan vallitsevia oloja – siis kapitalismia. Syntyi erilaisia ”tuotannontekijäteorioita”, joiden mukaan uutta arvoa luovat työvoiman lisäksi muutkin tuotannontekijät. Tällainen apologeettinen suuntaus ei valitettavasti ole yhteiskuntatie- teissä mikään harvinaisuus. On selvää, että uutta arvoa luo vain työ.

Mihin sitten perustuu työvoiman kyky luoda omaa myyntiarvoaan suu- rempi arvo? Se perustuu siihen yksinkertaiseen ja ymmärrettävää seik- kaan, että tuotantoprosessissa työ luo laadullisesti uuden hyödykkeen. Lämmityskattilan raaka-aineet – teräslevyt,putket,elektroniikka ja muut – muuttuvat laadullisesti uudeksi tuotteeksi. Putki- ja levykasat, piirilevyt ja muoviraaka-aineet kootaan uudeksi hyödylliseksi esineeksi, josta kuluttaja on valmis maksamaan suuremman summan kuin pel- kästään siihen sisältyvien raaka-aineiden arvon. Tämän uuden laadun tuottamiseen kykenee ainoastaan työvoima. Uusi laatu selittää uuden arvon. Työ luo uuden laadun. ”

SB: On kuitenkin niin, että paitsi että mahdollisimman suuri voitontuo- tanto kaikesta muusta välittämättä ei ole yhteiskunnassa mikään Kor- kein Täyttymys, niin MAHDOLLISIMMAN SUURI ARVON ELI ”RIKKAU- DEN” TUOTANTO EI OLE SITÄ JUURIKAAN SEN ENEMPÄÄ, sillä sehän tarkoittaa MAHDOLLISIMMAN KORKEITA HINTOJA, ja noin ollen var- sinkin syvästi eriarvoisessa luokkayhteiskunnassa elintasoa nostaa tek- nologisen kehityksen seurauksena NIMENOMAAN TUOTTEIDEN TA- LOUDELLISEN ARVON JA SITÄ KAUTTA HINNAN LASKU LAADUSTA TINKIMÄTTÄ. Kisällin tekemä huonekalu on hienompi mutta suunnatto- masti myös kalliimpi kuin automatisoidun puusepäntehtaan liukuhih- nan tuottama,joka vastaa kuitenkin ”perustarpeeseen”,vaikkapa nukku- miseen sen päällä,yhtä hyvin.(Huonekalutehtailija Asko-Avonius testasi hyppimällä aika ajoin sängyt, että ne kelpaavat vähän vaativampaakin kulutukseen.)

Yhteiskunnassa onkin paljon mitä välttämättömintä työtä,joka onnistu- essaan ALENTAA YHTEISKUNNAN RIKKAUTTA ELI ARVOSUMMAA, sillä hyödykkeiden arvo ei määräydy siitä, MIKÄ TYÖMÄÄRÄ KUHUN- KIN SAMANLAISEEN ERI TUOTTEESEEN TODELLA ON KÄYTETTY, vaan siitä, mikä keskimääräinen työmäärä vastaavan tuotteen tuot- tamiseen NYT pitäisi varata. Näin ollen, kun esimerkiksi rakennustek- niikka kehittyy, niin jo olemassa olevienkin rakennusten hinnat LASKEVAT (ja ainakin keskiköyhän elintaso nousee siitä eikä laske).

Pelkän arvon MUODOSTUKSEN tarkastelu (yrityksen sisältä) on yhtä apologeettista ja ja jotakin olevaa tilaa vilpillisesti puolustelevaa KUIN PELKÄN VOITONKIN TARKASTELU!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-poisti-nakosalta-vuonna-2003-lakkauttamansa-agora-keskustelupalstan

Marxilainen taloustiede ei ole teknologianvastaista

Yliopisto-lehden numerossa 6/98 professori Vesa Kanniainen kom- mentoi marxilaiseksi katsomansa Ari Ojapellon ”teknologiakriittisiä” näkemyksiä tavalla, joka antaa aiheen eräisiin kommentteihin. Alle- kirjoittaneella ei näissä talousasioissa ole Kanniaisen keskustelijoilta edellyttämää taloustieteellistä tutkijakoulutusta, ainoastaan pitkä sivuaine rakentamistaloudesta.

Kanniainen toteaa:

– Länsimainen elintaso on tänään kokonaan toinen kuin mitä se oli esi- merkiksi vielä viime vuosisadalla. Jos tulisi nimetä yksi tekijä, mikä tä- hän kaikkein merkittävimmin on kontribuoinut, se olisi ilman epäilyksiä teknologinen kehitys… Eräät ajattelijat ovat nostaneet varoittavan sor- mensa. Heille koulutus, tutkimus, tietokoneet ja tietoyhteiskunta ovat kirosanoja. Niiden seurauksena läntiset kansantaloudet ovat kulkemas- sa kohti tuhoaan… Tietokoneet,automaatio,robotit ja telekommunikaa- tio korvaavat ihmistyön… Tämä tulevaisuuden tulkinta sisältää ajatuk- set voittojen kasautumisesta ja väestön kurjistumisesta. Siksi sitä ei liene väärin luonnehtia uusmarxilaiseksi.

Kritisoiduista Ojapellon näkemyksistä siteerattakoon seuraavia:

-Vaikka koulutuksen ja teknologian avulla aikaansaadulla tuottavuuden nousulla saataisiin markkinaosuustaistossa tilapäistä kilpailukykyä, niin ennen pitkää se hävittää sekä kotimarkkinoiden että vientimarkkinoi- den ostovoiman…Jos automaatiolla aikaansaatu tuotto menee yhä har- vempiin taskuihin ja markkinoilta katoaa ostovoima,niin pääoman omistuksessa olevilta arvopapereilta kuin kiinteistöistä katoaa myös arvo.”

Kanniainen kiteyttää:

– Innovaatioiden talousteorian valossa innovaatiot luovat arvonlisää, Ojapellon mukaan ne sitä syövät.

Saanen tulkita, että esimerkiksi kotitietokoneiden ja matkapuhelinten, joiden eteen on aivan viime aikoina tehty paljon innovaatioita ja joihin on lisätty uusia käyttöominaisuuksia, hintojen olisi Kanniaisen innovaa- tiotalousteorian mukaan pitänyt nousta, ja Ojapellon kysyntäpohjaisen teorian mukaan pysyä suurin piirtein ennallaan, kuten reaalitulotkin. ”

JE: ” ”Punavihreässä tulevaisuudessa” on ansiokkaasti kuvattu niitä ongelmia, jotka taloudellisen toiminnan luonteen muuttuminen tarpeiden tyydyttämisestä voiton tavoitteluksi on aiheuttanut. ”

SB: Se tarkastelu ei riitä. Eikä sitä ole Asiakirjassa senkään vertaa kuin Eeron tarkatelussa.

SB: ” Kuten edellä totesin, ei voitto ole lainkaan välttämätön ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi. ”

Kuten ei ARVOKAAN SUINKAAN OLE TARPEIDEN TYYDYTTÄMISEN ONNISTUNEISUUDEN MITTA!

Se on sitä vain YRITYKSEN SISÄLLÄ mutta ei sen ulkopuolella.

JE: ” Itse asiassa siitä on muodostunut tervettä kehitystä jarruttava ja epävakauttava tekijä. ”

Pelkkään arvoon tuijottamisestakin on tullut huijausta.

JE: ” Voittoa tavoittelematon tuotanto on taloudellisen tuloksensa osalta ainakin yhtä tehokasta, kuin kapitalistinenkin tuotanto. Tämän lisäksi se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kaikkeen yhteiskuntaelämään. ”

SB: Toisiin paikkoihin voitto sopii, toisiin ei. Jälkimmäisessä tapauk- sessa on sitten tarkasteltava NIMENOMAAN HYVINVOINTIA.

JE: ” Kilpailusta

Ehken ole oikeassa, mutta olin edellä esittämästäni lainauksesta hais- tavinani kielteistä suhtautumista kilpailuun. Mikäli aavistukseni pitää paikkansa, niin kysymys on perusteellisesta väärinkäsityksestä. Kilpailu kuuluu erottamattomana osana kaikkeen kehitykseen. Kilpailu on yksi elämän määritteistä. ”

SB: Näin minukin mielestäni on. Kyse on vain, että MISTÄ KULLOINKIN KILPAILLAAN!

 

JE: ” Kilpailua on kuitenkin sekä tervettä että epätervettä. ”

SB: Tasan samaa mieltä!

JE: ” Nykyinen hysteerinen kilpailuttaminen kilpailuttamisen vuoksi ei ole luontevaa kilpailua,vaan ylhäältä EU-direktiivien ja IMF:n ja muiden kapitalististen katto-organisaatioiden pakottamaa.Sen tarkoituksena on palvella kansainvälisten suuryritysten etuja. Kun voittoa tavoittele- matonta sektoria luodaan, on myös pakko luoda lainsäädäntö, joka suojaa sitä tältä epäterveeltä monopolistiselta kilpailulta.

Voittoa tavoittelematon talous ja yhteiskunta

Punavihreässä yhteiskunnassa vallitsevana on voittoa tavoittelema- ton taloussektori. Sen rakentamisen aloittaminen on mahdollista kapi- talismin sisällä.Itse asiassa sitä rakennetaan jo.Erinomaisen Firefox-se- laimen kehittänyt yhteisö kirjoittaa ohjelman kotisivulla olevansa ”ylpe- ästi voittoa tavoittelematon”. Meillä kehitetään yhteisöllistä yrittämis- tä, aikapankkeja ja monia muita taloudellisen toiminnan muotoja, jotka ovat hylänneet kapitalistisen yrittämisen. Suomessa on edelleen varsin kehittynyt osuuskuntalaitos. Jotta tähän myönteiseen kehitykseen saataisiin vauhtia, pitää saada aikaan tietyt uudistukset. ”

EU tarkastelee kaikkea yritysten ja voittojen kannalta. Niiden tarkoitus on muuttaa EKP:n setelipainon tuotteet ”oikeasi rikkaudeksi” eurobyrokratialle.

 

Yksi vastaus artikkeliin “Vasemmistoliiton ”Punavirheä tulevaisuus” on tarkoitettu pelkästään EU:lle”

  1. ”JE: ” Siitä, mistä voitto syntyy, on väännetty kättä koko nykyaikaisen taloustieteen historian ajan. Kapitalismin taloustieteen luoneen David Ricardon sekä Karl Marxin mukaan uutta arvoa kykenee luomaan vain työ. Tästä kuitenkin syntyy ristiriita: jos kerran vain työ luo uutta arvoa, niin mikä sitten oikeuttaa pääoman omistajan saamaan voittoa?”
    ———————————
    Pikadiagnoosin mukaan Marx oli aasi eli åsna. Yrittäjän työ on älytyötä, josta yrittäjän täytyy saada palkintonsa. Muuten hukka perii.

    Mutta oliko Marx paskaa jauhava typerys vai jotakin muuta?

    Jonkinlainen saatanisti tai luciferisti hän luultavasti oli. Näyttää siltä, että hän yritti paskaa puhumalla kiihottaa tyhmät työläiset tuhoamaan kaikki yhteiskuntarakenteet luciferistisen maailmandiktatuurin edistämiseksi. Yhteiskuntarakenteiden tuhoamiseen liittyi myös ei-luciferististen uskontojen tuhoaminen.

Kommentoi