Hiljaista on, kuin vilttitossutehtaalla

Nimittäin Suomen poliittisessa elämässä. Aihetta olisi vaikka suurempaankiin pöhinään. Venäjän karhu elämöi rajoillamme ja vähän rajojemme sisälläkin, mutta poliitikot ovat ihan hiljaa. Onneksi kenraalit sentään puhuu, jotkut jopa läpiä päähänsä.

Ulkoistamisen ihanuudella perustellaan hallituksen kaavailuja murtaa kerta heitolla koko tietosuoja käsitteen ihan käytännössä, kun lääketehtaille suunnitellaan annetavan oikeus päästä suomalaisten terveystietoihin. Tämä lienee niitä koepalloja, joita Sipilän hallitus on laskenut ilmaan saadakseen tuntumaa siitä, mitä kansa ajattelee hallituksen kaavailuista. Ja poliitikot vaikenee kahdella kotimaisella kielellä.

Kansanedustajien työ ei ole työtä sanan varsinaisessa merkityksessä. Kansanedustajan työ on luottamustoimi. Kansanedustajan palkkakaan ei ole palkka vaan palkkio. Se palkkio on muuten kohtuuton pelkästä napin painamisesta. Sitähän se kansanedustajan työ nykyisin on, kun hallitus päättää mitä nappia milloinkin painetaan, niin kansanedustajille jää vain se painamisen vaiva.Siksiköhän kansanedustajat ovat nytkin niin hiljaa maan asioista, kun heillä ei ole mitään henkilökohtaista kantaa, on vain hallituksen kanta tai opposition kanta. Poliittinen keskustelu tai debatti hienosti sanottuna on Suomessa kuollut enemmistöparlamentarismin aikana.

Mitä sitten kansanedustajat tekevät näin kesällä, kun he eivät politikoi? Ainakin he nostavat ylisuurta palkkaa pitkistä lomistaan.

Moni meistä kansalaisista odotti, että tämä kesä menee siihen, että kansanedustajat kiertävät vaalipiireissään keskustelemassa valitsijoiden kanssa sotesta, joka meni kesän korvalla kokonaan uusittavaksi siitä, mitä Sipilän hallitus oli ehdottanut. Niin olisi kansalaistenkin ääni tullut päättäjien tietoon. En ole nähnyt yhtäkään ilmoitusta lehdissä, jossa kansanedustaja olisi kutsunut äänestäjiä keskustelutilaisuuteen.

Poliitikot tuntuvat ajattelevan, kuin se entinen mies, että ollaan hiljaa, saadaan hiiriä.