pimeässä autossa
illasta toiseen
pitkistä lyhkäisille
lyhyiltä pitkille
kirota myöhässä vaihtavia vastaantulijoita
kirota väärin suunnattuja valoja
vaistomaisesti vaihtaen
sokaistunein silmin
pitkistä lyhkäisille
lyhyistä pitkille
pitkistä lyhyille
keskisormella vipua vääntäen
ees taas
ees taas
murehtia ajaessa tätä
nykyajan talvi-iltojen
yksitoikkoista elämää
niin kuin ei parempaa tekemistä oisi
vaikka kirveenvartta
kirveen silmään veistää voisi
pitkin öitä
kiroten herroja
muristen hiljaa
katsellen tuotostaan
huokaisten
kyllä olis kirveellä töitä
Pimeässä ajaminen on kyllä niitä maailman masentavimpia asioita. Ei irtoa runoa itseltä mutta ikävä olo tulee.
No ei tule tosiaan herrojen kehuminen mieleen pimeällä pitkää taivalta ajaessa. Toki somessa ihan kotisoffallakin istuessa tuntuu herrojen haukkuminen olevan yksi ihmisten keskeisimpiä harrastuksia.
Pimeässä ne eläimet…