Jouluna mässäillään

 

 

Suomalaiset käyttävät jouluna rahaa keskimäärin 580 euroa. Kun ajatellaan asiaa maailmanlaajuisesti, niin ei tainnut seimessä nukkuva Jeesus lapsi aavistaa millaisen miljardibisneksen hänen syntymänsä tulisi aikaansaamaan?

 

Näin ateistina en ole tarkkaan ”kartalla” Jeesuksen elämänvaiheista, mutta mitä olen kuullut ja minulle kerrottu, oli hän perin vaatimaton mies. Siksi aavistelen Jeesuksen kauhistelevan kuinka hänen syntymäpäivästään on tullut kerskakuluttamisen ja mässäilyn ykkösjuhla. Siis jos hän kerran istuu Jumalan oikealla puolen tarkkailemassa meidän toilailuja täällä maapallolla, kuten on annettu ymmärtää.

 

Jopa ilmastonmuutos lakaistaan maton alle joulun ajaksi. Riemuiten kerrotaan uutisissa kuinka suomalaiset ryntäilevät jouluostoksille. Elämme ilon ja onnen aikaa täyttäessämme maan ja maailman turhalla muovikrääsällä, kaikenlaisilla muilla turhakkeilla.

 

Joulurauha, joulumieli ja joulun sanoma hankitaan hinnalla millä hyvänsä. Kerran vuodessa on kunnon synttäribileet ja silloin laitetaan raha haisemaan.

 

Mitä yhdestä saastuvasta maapallosta, kun on juhlan aika. Juhliin kuuluu mässäily, mikä juhla se sellainen jossa ei mässäillä? Ja hei, tunteiden näyttäminen, huolenpito olemalla läsnä, lähimmäisen rakkaus, ovat vanhanaikaisia, kun kerran kaiken saa rahalla ostettua. Johan sen nyt talouselämäkin vaatii ja siksi annamme sille myös hyvän joulumielen.

 

Mutta mitä miettivät possuparat näin joulun alla? Kenen hemmetin älykääpiön idea oli, että meidät possut pitää lahdata jouluna? Miksi se älykääpiö ei aiemmin keksinyt nyhtökauraa ja kauramaitoa, ennen kuin hoksasi tehdä meistä kivoista possuista jouluaterian pääruuan. Tuollaisia mietin tänään, kun lataan illalla Eläkkeensaajien pikkujouluissa kinkkua lautaselle.

 

Lahjaa en anna, en ota, joulujuhlassa, riittää kun kinkun syönti kourii sydämestä ja saa aikaan huonon omantunnon, toteaa se toinen valtakunnan mielensäpahoittaja.

 

 

 

 

 

 

 

Jaa käyttäen:


12 Replies to “Jouluna mässäillään”

  1. ”Suomalaiset käyttävät jouluna rahaa keskimäärin 580 euroa. Kun ajatellaan asiaa maailmanlaajuisesti, niin ei tainnut seimessä nukkuva Jeesus lapsi aavistaa millaisen miljardibisneksen hänen syntymänsä tulisi aikaansaamaan?”

    Kyllä talvipäivän seisauksen aikaisia juhlia on vietetty jo ennen Jessen syntymääkin. Jesse lienee syntynyt joskus syksyn saapuessa, mutta kirkolliset tahot halusivat yhdistää hänen syntymänsä muiston talvipäivän seisauksen juhliin. Luultavasti ajateltiin, että Jessen syntymä toi valoa maailmaan samaan tapaan kuin auringon nouseminen korkeammalle horisontissa.

  2. Ennen vanhaan, kun asuttiin pirteissä ja kaupoista ei ostettu juuri mitään, jouluun kuului mahdollisuus syödä tavallista paremmin. Sika kasvatettiin ja teurastettiin, jotta oli kerrankin lihaa riittävästi. Nyhtökauraa annettiin pollelle.

    Sittemmin elintason noustua ja ns. kerskakulutuksen alettua asia on tietenkin toinen. Nyt mietitään joululahjoja, joita kukaan ei tarvitse. Lapsille tietenkin kuuluu lahjoja jonkin verran antaa, lasten iloa ei saa pilata liialla puritaanisuudella. Liika siinäkin on toisaalta liikaa, on vaikka mitä härveleitä, joilla ei paljoa käyttöä välttämättä ole joulun jälkeen.

    Joulun sanoman hämärtymistä kuvaa mielestäni osuvasti Juice laulussaan ”Sika”. Sen sanoma on mitä kristillisin, vaikka ymmärtämätön saattaa luulla sitä jopa jumalanpilkaksi; että Juicen mielestä ”joulun tähti” pitää olla sika. Juicehan siinä ivaa sitä, miten ”Joulun tähti” ON sika, vaikka sen pitäisi olla Jeesus.

    (Juice elokuva pitää kyllä käydä katsomassa.)

  3. Ei muuten mässäillä meillä: laatua, itse tehtyä, kohtuullisia määriä, ei massatuotteita (mm kinkku). Jouluna syödään hyvin mutta laatu etunenässä.

  4. Joulu on vuoden parasta aikaa. Tätäkään ei olisi ateistisessa ja islamilaisessa yhteiskunnassa.

  5. Mulla ei ole laittaa koko joulun ostoksiin kuin 80 euroa. Sillä pitää saada pieni kinkku ja muut ruoat. Lahjan ostan ainoastaan kummipojalleni.

  6. Kyllähän Joulu paljolti tapauskovaisten kohdalla on muuttunut kulutusjuhlaksi. Siinä menossa itseäni surettaa kun lapsenlapsille ei oikein enää voi edes ostaa lahjoja kun ei vanhana ymmärrä mikä kelpaa on cool. Seteleitä tai lahjakortteja ovat kohta lahjat sanokaa minun sanoneen.

    Sian kohtalo on tulla syödyksi ja joulun alla on luonnonnokierron kannalta ottaen paras aika viimeistään saattaa possu lahtipenkkiin. Fiksut ihmiset vierastavat paksusilavaista siankinnkua, kalkkunaa jos pian peräti sushia tai pizzaa jouluateriakseen nauttivat. Maailma muuttuu mutta minä en sen mukana, harmaasuolatun kinkun omakätisesti joulupöydän ykkösherkuksi paistan ja suurella mielihyvällä siitä siivuja suuhuni veistelen ja autuas ja nostalginen on kasvojeni ilme kinkkusiivua iän harvetamilla hampailla mutustellessani.

  7. Meillä on joulupöydässä kymmenien vuosien perinneruokia. Siihen kuuluu rosollit, erilaiset laatikot, kiinni ja auki, monet juustot ja tietysti se kinkku. Kinkku on Paijan tilateurastamon vapaasti kasvatettua possua. Ei puutu kuin saunan muuripadassa valmistettu lipeäkala, se tehtiin ennen kotona. Palan painikkeena on kotona tehty kalja. Siinä suurinpiirtein se mässäily.

  8. Kinnkurulla toki hankitaan, mutta tänä vuonna vain yksi. Suolaa pitää yrittää välttää, mutta kinkkua pitää silti maistaa ja perheelle tarjota.

Kommentoi