Tämä tapahtui aikana kun yleensä käytiin pihanperällä tarpeillaan. Oli yksipaikkaisia, kaksipaikkaisia, jne. Niiden tyhjentämiseen ei tahtonut löytyä vapaaehtoisia, mutta tehtävä se oli.
Niihin aikoihin meillä oli voimassa ohje: Vie mennessäs, tuo tullessas, ja kuse perillä ollessas. Se sääntö säästi askeleita, kun vesi piti kantaa sisään ja ulos. Polttopuut piti tietysti myös kantaa sisään ja tuhkat ulos.
Mutta mennäänpä varsinaiseen asiaa, eli petokseen.
Kallesta alkoi sisällä ollessaan tuntua, että pitää lähteä isommille tarpeilleen. No, hän lähti ja puuceehen päästyään laski housunsa ja istui mittatilaustyönä tehdylle aukolle. Tuli kuitenkin vain mahtava pieru.
No, ei siinä mitään, housut ylös ja Kalle juoksi vesisateessa takaisin sisälle. Jonkin ajan kuluttua alkoi taas tuntua, että on lähdettävä puuceehen ja rituaali toistui samanlaisena – taas tuli aivan mahtava pieru, eikä mitään muuta.
Kalle ihmetteli että mikähän tässä nyt oikein on, mutta ravasi jälleen sisälle.
Eikä aikaakaan kun taas alkoi sama hätä. Tuntui, että on lähdettävä. Nyt Kalle kuitenkin karjaisi: ”Et perse petä minua kolmatta kertaa.” Ja rykäisi kunnolla. Niin, perse petti kolmannen kerran ja oli kunnon vellit housuissa.
Isä opetti Pikku-Kallelle, ettei ollut sopivaa sanoa ”Minua pissattaa”. ”Kun sinua pissattaa, sano vaikka, että sinua laulattaa.” Seuraavana päivänä Pikku-Kalle meni yökylään mumminsa luokse. Hän heräsi yöllä ja sanoi: ”Mummi, minua laulattaa”. ”Nyt on jo liian myöhä lauluun”, Mummi vastasi. ”Mutta kun mua laulattaa ihan hirveästi.” ”No laula sitten, mutta ihan hiljaa mummin korvaan.”
Niin, kannattaa aina puhua totta.
Noinkin voi käydä kun on liian hyvä uskoinen pätee muuten moneen muuhunkin asiaan terv tepivaari
Vuonna 1966 Tampereelle Näsilinnankadun yläpäähän asumaan 2 ylin kerros ja jos asiaa raput alas ja pihanperälle raput ylös ja kas puucc. Kamarissa pönttöuuni ja keittiössä puuhella. Keväällä alko katto vuotaan lumen sulamisen myötä.
Niilo, joitakin vuosia ennen kertomaasi ajankohtaa asuimme äitini kanssa (isäni oli kuollut aikoja sitten) kellarissa, jossa vesi valui seiniä pitkin ja likasanko jäätyi yöllä nurkkaan.
Pönttöuunia ja puuhellaakin on koettu. Pönttöuuni on oikeastaan hyvä keksintö, se myös varaa jonkin verran lämpöä, että ei tule heti kylmä kun tuli sammuu.
Juhanilla on ihan hauskat ja hyvät jutut. Useammat niistä tulee luettua, tosin sotajutut eivät minua paljonkaan kiinnosta, kertoo niitä kuka hyvänsä.
Aikaan, jonka minä muistan, meillä oli ulkorakennuksessa kolm eri osastoa huusissa.Yksi oli naisille, toinen miehille ja kolmas palvelusväelle. Ne olivat kaikki tuplarei- illä ja niihin piti pari kolme rappua nousta, niin sitä korkeampi torni mahtui. Paperina käytettiin tietysti sanomalehteä, kuinkas muuten.
Meillä oli tapana kierrättää ne tornit kompostoimalla mullaksi.