Biokaasu;Tuolla toisessa blogissa väitettiin kaksikin eri virheellistä väitettä. Biovoimaa on riittämättömästi sekä raaka-ainetta. Ensin mainittu pitää paikkansa mutta jälkimmäinen ei. Kaasua on Suomessa varastoitu vuosikymmeniä, biokaasu on kaasu sekin; mitenkäs muuten biokaasun tankkausasemat voisivat toimia. Ne ovat irrallisia yksiköitä kuten nestemäiseten polttoaineiden varastot.
Bioraaka-ainetta Suomi tuottaa reilusti yli biovoimaloiden tarpeen; lantaa, puhdistuslietteitä, pilaantunutta elintarviketta , …jne.
Biovoima on kyllä tulevaisuuden ala mutta jostain syystä ei poliitikkojen suosiossa. Suosiossa ovat tuulivoima, aurinkovoima sekä hakkuujätteellä/hakkeella tuotettu voima. Merkillistö.
Tuulivoima turha yritys
– Aurinko hyvä jos paistaa ja nyt paistaa
– Bio hyvä ottaa talteen.
Käsittääkseni biokaasuvoimala olisi aika monella tilalla kannattava investointi ilman tukiaisiakin.
Valitettavasti poliitikkomme eivät tunnu kannattavan hajautettua pienenergian- ja sähköntuotantoa, vaan suosivat tuollaisia utopistisia huuhaauskontoja, kun kaikenlaiset poliitiset ilmastohihhulit niitä kehuvat.
Tässä julistetaan ihan täydellistä tietämättömyyttä:
Marko; ”Biovoima näillä resursseilla taas on täyttä fuulaa, tuet pyörii ja firmat ympärillä lähinnä kukoistaa. Ainut taitaa olla jätteenpolttolaitokset joista saadaan energiaa hyödynnettyä ja jäte muualle kuin kaatopaikalle”.
Kyllä kannattaisi tutustua ainakin mädätyslaitoksiin. Niistä saadaan lämpöenergiaa ja liikenne polttoainetta, lisäksi maanparannusainetta.
Mielipide, vankkakin, ilman tutustumista aiheeseen, on kyllä juurikin sitä ”fuulaa”.
Ämmässuon kaatopaikan läheisyydessä lämpiää biokaasulla kokonainen kaupunginosa. Hajautettu biopolttoaineiden tuotanto on myöskin huoltovarmuustekijä ja vähentää ulkomaista energian tuotantoa.
Niin ja tuolla ”fuulalla” olen ajellut jo melkoisen matkan, siis bikaasulla.
Mitä sitten biokaasun tukiin tulee, ensinnäkään en niitä osaa kadehtia, toisekseen leijonan osan energiatuista vievät aurinko-, tuuli- ja hake- eli metsäjäte-energia. Vesivoima, joka Suomen oloissa ympäristöä pilaamatta on varsin vaikea yhtälö, eikä varteenotettava. Biokaasu ei energiatukia sinällään oikeastaan saa vaan investointitukia.
Muuten pitäisi erottaa biovoima ja biokaasu. Biovoimaa saadaan useastakin eri lähtestä mutta biokaasua vain mädättämällä.
”Bioraaka-ainetta Suomi tuottaa reilusti yli biovoimaloiden tarpeen; lantaa, puhdistuslietteitä, pilaantunutta elintarviketta , …jne.”
————
Taannoisen netistä lukaisemani (Ympäristöministeriön?) arvon mukaan saattaisi biokasun raaka-aineesta tulla pulaa. Mutta mitä lienee sopivaksi raaka-aineeksi tuolloin arvioitu?
Puu ja muut jäykkävartiset kasvit sopeutuvat mädätykseen huonosti, koska ne sisältävät runsaasti ligniiniä, jota eivät mädättäjäbakteerit kykene puraisemaan.
Turve koostuu pääosin sammaleista. Sammaleissa ei ligniiniä ole, joten turve saattaa soveltua mainiosti mädätykseen. Joka tapauksessa suoturve muuttuu suossa ajan kuluessa bakteerien ansiosta ruskohiileksi ja metaaniksi.
————–
Suomi lienee kiinteän polttoaineen kaasuttamistutkimuksen kärkimaita. Kaasutuksessa erkanee mm. metaania, joka metaanin keveyden takia olla erotettavissa muusta kaasusta ennen polttoa.
—————-
Minä ainakin olen varsin toiveikas erilaisten biokaasuntuottamismenetelmien suhteen.
Biokaasua tuotetaan monella tapaa.
Esim Ämmässuon laitos talteenottaa metaania kaatopaikalla, mädätyslaitos tuottaa biokaasua sekin. Koko alue on sähkön osalta omavarainen (yksi muuten Euroopan suurimmista).
Tietyt poliitikot (mm nyk ympärisöministeri) puhuva poliittisista syistä metsäjätteen edistämisestä, samalla muita tuotantomuotoja vastaan. Politiikkaa.
Kaasuvoimalat: Kaasuvoimalat toimivat nykypäivin maakaasulla (tuontitavara) tai biokaasulla (kotimainen).
Kaasuautot, joiden räjähdysmahdollituuteen viitattiin eräässä blogissa. Silkkaa asiantuntemattomuutta mutta mielipide vahva tällä ydinsähkön apostolilla.
Kaasuauto: LPG, toimii propaanilla, saattaa teoriassa räjähtää mutta teoreeiaa siis. LNG, siis maakaasu, tehdasasenteisena ei ole räjähdysvaaraa jo pelkästään kaasun koostumuksen vuoksi (metaania). CNG, siis biokaasu, pätee sama kuin edellä.
Tuommoisia vahvoja, jyrkkiä mielipiteitä esitetään siis paneutumatta ollenkaan asiaan; tietoa halukkaalle löytyy kyllä. Toisaalta asenteellinen ja keskustelematon kannanotto ja mielipide, aika vaikea yhtälö.