Vuosi: 2018

Julkaistu

Onko Facebook vain tiedonkeruuta ja niiden myymistä varten?

Nyt on paljastunut se tosiasia, jota on jo pitkään ounasteltu. FB eli naamakirja on syyllistynyt laajamittaiseen tietojen myymiseen mm. USA:n pressanvaaleissa.

On ihan selvää se, että kun FB on meille käyttäjille ilmainen, jostain heidän täytyy saada tuloja. FB on erittäin kannattava yritys, eikä ihme, kun on hallussa mahtava tietopankki, jota voi kaupitella esim. vaaleihin puolueille ja yrityksille mainontaa varten.

Tässä on vain jäävuoren huippu. Kuinka paljon FB on myynyt keräämiään tietoja meiltä n. 8 miljardilta käyttäjältä maailmassa yrityksille maailmassa. Tiedot ovat hyvään tarpeeseen mm. mainonnan suuntaamisessa tiettyihin kohderyhmiin.¨Kun mainonta on yleensä kallista, on tärkeätä, että mainonta tavoittaa juuri ne henkilöt, jotka ovat tietyn tuotteen tai palvelun potentiaalisia ostajia.

FB:lla on mahtava tietopankki, joka on kerätty meistä käyttäjistä. Siellä on ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus, harrastukset, poliittinen suuntaus ym. Ne ovat juuri niitä tietoja, joita mainostajat tarvitsevat.

Nyt odotetaan miten EU reagoi tietoihin FB:n keräämien tietojen myymisestä USA.n presidentille hänen vaalikampan jansa vauhdittamiseksi?

Miten meidän  tavallisten FB:N käyttäjien pitäisi suhtautua näihin uutisiin? Pitäisikö lopettaa FB kokonaan? Vai riittääkö, että vastaisuudessa ei kerro ihan kaikkea, mitä FB kyselee?

Julkaistu

Sata vuotta sitten.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/15/dokumenttiprojekti-uhrit-1918

Tuon tuon 100v, dokumenttiprojektin avaan ihan näin tasapuolisuuden nimissä esille. Katselin sen ja täytyy sanoa, jos olivat raakoja punaisten teot, hyvin pärjäävät nämä valkoistenkin laittomuudet, siis laittomuuksia molemmin puolin.

Nuo 2018 tuomioistuimet sitten olivatkin melko merkillisiä, esim ”tuomari” ammuskeli tuomituitaan. Muutenkin nämä ”tuomioistuimet” olivat pääsääntöisesti kaikkea muuta kuin tuomioistuimia ja puolueettomia, helposti tulee mieleen; laittomia.

Laillinen hallintokin vielä 1917-18 oli kaikkea muuta kuin lallinen hallitus, ainakin asiantuntijoiden mukaan ja heihinhän minun ainakin tulee edes jossain määrin luottaa.

Julkaistu

21.3.1918 – 100 vuotta sitten Vapaussota

Eversti Hjalmarsonin joukot etenevät Sorilaan – pettymys kun ei saanut jatkaa eteenpäin, vaikka tie Tampereelle tuntui olevan auki.

”Maaliskuun 21 p:nä oli Hjalmarsonin tehtävänä vallata sillat Kämmenniemen ja Värmälän luona. Mitään muita määräyksiä ei hän vielä 20 p:n iltana ollut saanut, ja kaikesta päättäen ei eversti Wetzerin määräys Nurmin valtaamisesta ylipäänsä koskaan tullut perille.

Tampereelta tulleiden pakolaisten kautta oli Hjalmason 20 p:n iltana saanut varsin selvän käsityksen siellä vallitsevista olosuhteista, ja osastossa oli pyritty lisäämään vastustajan leirissä vallitsevaa hermostuneisuutta puolittain leikillä sytyttämällä suuria tulia Näsijärven jäälle Teiskosta lounaaseen. Näiden toimenpiteiden kautta myös todella eneni jo ennestäänkin ankara levottomuus kaupungissa.

Maaliskuun 21 p:ksi annetut määräykset tähtäsivät Kämmenniemen ja Värmälän kannaksien valtaamisen, jotka saapuneiden tiedotusten mukaan olivat vihollisten miehittämät. Sen oli määrä tapahtua Heiskasen pataljoonan Kämmennientä vastaan kohdistuvan yöllisen hyökkäyksen kautta; muiden joukkojen oli oltava valmiina tukemaan tätä hyökkäystä.

Jo ennenkuin hyökkäys vielä oli alkanut, saatiin kuitenkin klo 2 ap. tieto, että vihollinen oli luopunut Kämmenniemestä ja peräytynyt. Odottamatta määräystä etenivät tällöin sekä Hallström että Heiskanen. Edellinen miehitti taistelutta Kämmenniemen jälkimmäisen jatkaessa matkaa ja vähäpätöisen laukausten vaihdon jälkeen miehittäessä Värmälän.

Saatuaan tästä tiedon lähti Hjalmarson tykistön upseerien ja tiedusteluhenkilökunnan seuraamana aikaisin aamulla Värmälään ja antoi siellä Heiskaselle määräyksen lähettää osaston valtaamaan Nurmin tärkeän tienhaaran. Mukana seurasi tykistöupseeripartio tarkoituksenaan tutkia, mitä mahdollisuuksia olisi Hirviniemen seudulta ampua Tamperetta.

Samalla kun muut joukot jo aikaisin illalla majoittuivat vasta vallatulle seudulle, lähetettiin näin ollen Vöyrin pataljoonasta kaksi komppaniaa jääkäriluutnantti Petreliuksen johdolla Nurmia kohti. Tätä joukkoa seurasi haupitsipatterin päällikkö jääkärikapteeni Lesch.

Kohtaamatta ainoatakaan vihollista saapui Petrelius 2 aikaan Sorilaan. Lähestyttäessä tätä kylää joutuivat hänen varmistusosastonsa venäläisen jalkaväen tulen alaisiksi. Sinne oli juuri Tampereelta saapunut komppania ryssiä turvaamaan Teiskon suuntaa, ja se ei vielä ollut ennättänyt järjestäytyä. Pikaisesti kehitti komppaniansa jääkäriluutnantti Kohonen ja hänen asiaan reippaasti tarttuessa paiskattiin vihollinen lähitaloista takaisin. Kun myöskin Holmqvistin komppania oli kehittäytynyt ja taistelua jatkunut muutamia tunteja, hellitti vihollinen otteensa ja peräytyi Nurmia kohden. Petrelius ei ajanut takaa, vaan sijoitti joukkonsa Sorilaan, missä venäläisten kokoomat elintarvikevarastot joutuivat hänen käsiinsä. Taistelun aiheuttamat tappiot olivat vähäiset; haavoittuneiden joukossa oli kapteeni Lesch.

[Osaston pitää muuttaa suuntaa – pettymys – väliotsikko – jpu]

Sillä aikaa kun tämä tapahtui, oli asemassa osaston esikunnassa Teiskossa kuitenkin tapahtunut huomattava muutos. Sinne oli saatu suotuisia tietoja Näsijärven läntiseltä rannalta, missä Ylisen komppania oli karkoittaen tiehensä verrattain voimakkaita vihollisjoukkoja päässyt Pengonpohjaan ja kärsimättömänä odotettiin määräystä marssia Tamperetta kohti, minne tie näytti olevan avoinna. Silloin saapui sen sijasta klo 2 ip. eversti Wetzerin aamulla aikaisin lähettämä käsky marssia kohti Viljakkalaa ja lähettää Vöyrin koulu takaisin.

Helppo on käsittää, että tämä käsky otettiin vastaan varsin sekavin tuntein sekä päällystön että miehistön taholla. Sen, jonka tarkattavana oli yksinomaan vain paikallinen asema, oli vaikea ymmärtää, mihin perustui päätös, johonka näytti sisältyvän jo käsin kosketeltavasta päämäärästä luopuminen. Näin oli laita erittäinkin Vöyrin pataljoonan. Sen riveissä ei nyt ollut huomattavissa jälkiäkään Kurun päivien väsymyksestä ja alakuloisuudesta, tiedettiin, että osasto oli Tampereen suunnalla ensimmäisenä, ja vallitsevana oli voitonvarman päättäväisyyden tunnelma. Pettymys oli se vuoksi suuri, kun saatiin tietää, että rintamapalvelus vaihtuisi koulunpenkkiin. Hjalmarsonin osasto ei voinut olla uskomatta, että päätös osaston siirtämisestä Näsijärven läntiselle puolelle perustui riittämättömään tietoon todellisesta asemasta näillä seuduilla, ja niinpä osaston päällikkö, ryhdyttyään kaikkiin välttämättömiin valmistelutoimiin voidakseen joka tapauksessa noudattaa vastaan ottamaansa käskyä, lähetti illalla adjutantti luutnantti Gyllenbergin Orivedelle selvittämään johdolle todellista asemaa ja koettamaan saada muutosta aikaan. Joka tapauksessa oli Gyllenbergin otettava tarkemmat tiedot eversti Linderin joukoista, joista siihen asti saadut tiedot näyttivät olevan liian horjuvia pantavaksi seuraavan päivän sotaliikkeiden perustaksi.

Odotellessaan vastausta näihin esityksiinsä antoi Hjalmarson vain valmiusmääräyksen joukoilleen. Niiden oli oltava marssivalmiina majapaikoissaan klo 5 ap. Minne sitten oli suunnattava kulku, oli vielä epävarmaa.

Myöhään illalla saapuivat Orivedeltä Väinönheimon pataljoona ja Snellmanin jääkäripuolipatteri vaivaloisen marssin jälkeen metsä- ja talviteitä. Patteri oli viimeksi kuluneiden 36 tunnin kuluessa katkaissut taivalta pyörein luvuin 90 km, suoritus, joka puhuu puolestansa.”[i]

Tykistön ammuspula karjuva

Jo Vapaussodassa oli valtava pula tykistön ammuksista – kuten sittemmin Talvisodassa. Ryssä hyökkäsi Karjalassa ja Tampereen vapautustaisteluihinkin olisi tarvittu ammuksia.

”Suuremman huomion vaativat Savosta ja Karjalasta tulleet tiedot. Ne eivät olleet ilahduttavia. Vihollinen kävi ilmeisellä tarmolla hyökkäykseen majuri Sihvon koko rintamalla [Karjala – jpu], ja vahvoja joukkoja tiedotettiin koottavan erikoisesti Savon ryhmän oikeata siipeä vastaan. Savossa oli yritys Heinolan kirkonkylää vastaan epäonnistunut ja Kalkkinen täytynyt luovuttaa. Molempien ryhmien päälliköt ilmoittivat ampumatarpeita puuttuvan; tämä puute oli Karjalan tykistössä täydellinen. Sihvo sanoi, ettei hän voi enää vastata rintamastaan, jos ei lisävoimia ja ampumatarpeita asetettaisi hänen käytettäväkseen.”[ii]

——

[i] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivut 268-271

[ii] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 263

Julkaistu

Hengenvaarallinen kasvi leviää myös Suomen luonnossa

Myrkkykeiso muistuttaa kukintoineen viatonta putkikasvia, mutta sen myrkky voi tappaa 15 minuutissa ihmisen elimistöön joutuessaan.

Itseasiassa tuo kasvi on niin myrkyllinen, ettei siihen pidä edes koskea.

IS

Täytyy varmaan olla tarkkana kun kevät koittaa ja tulee käytyä metsiköissä.

Julkaistu

Syyrialaiset naapurini

Ovikelloni soi aamulla ja naapurin vanhin poikahan sen takana oli.

Olivat koko perhe jääneet ulkosalle ja kysyivät minulta avaimia elekielellä, kun englantia eivät osanneet saatikka sitten suomea, kuin muutamia sanoja.

Sain jotenkin selitettyä, etten ole huoltomies, eikä minulla todellakaan ole avaimia naapurien asuntoihin.

Soitin huoltofirmaan ja selitin mikä on tilanne ja pyysin huoltomiehen tulemaan pikaisesti, etteivät nuo nyt palellu ulkosalle. No, tulikin sitten lopulta huoltomies avaamaan oven , vaikka hänelläkin oli asian kanssa kielimuuri, kun tarvitsi nähdä naapurilta passin tai henkkarit todisteeksi ja 20 euroa ovenavausmaksuksi.

Lopulta kuitenkin pääsivät kämppäänsä lämpimään.

Julkaistu

Ilmastomuutosta militarisoidaan

Tämän päivän Aamulehdessä Ulkoministeriön lähetystöneuvos Hanna-Leena Lampi ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Emma Hakala  kirjoittevat hurjia, ja perättömiä otsikolla ”Ilmaston muutos vaikuttaa turvallisuuteen”:

” Ilmastonmuutos on nähty yhtenä tekijänä esimerkiksi arabikevään ja Syyrian konfliktin taustalla (eikä siis USA:n politiikka…). Se vaarantaa myös vesi- ja ruokaturvan.

Ilmastonmuutosta tulee lähestyä kokonaisvaltaisena turvallisuusym- päristön muutoksena. keskustelu ilmastoturvallisuusstrategian luomi- sesta on syytä aloittaa myös Suomessa.

Ilmastonmuutos on noussut ympäristö- ja kehityskysymyksestä yhä selvemmin myös turvallisuusuhaksi.  Yhdessä ympäristön tilan heikke- nemisen kanssa se horjuttaa yhteiskunnallista kestävyyttä jo useissa maissa.  Tutkitusti ilmastomuutos moninkertaistaa riskit konfliktien syntyyn ja pakotettuun muuttoliikkeeseen. Ilmastonmuutos on nähty yhtenä tekijänä esimerkiksi arabikevään ja Syyrian konfliktin taustalla (eikä siis USA:n politiikka…RK). Se vaarantaa myös vesi- ja ruokaturvan sekä saavutetut kehitystulokset useilla alueilla.  ”

RK: Ämmät eivät sattumalta kalistele sotilaalista terminologiaa; siihen totutetaan kansaa kuin miehistönkuljetuspanssarivaunuihin kaduilla…

” Ilmastonmuutos näkyy Suomessakin sekä konkreettisesti sääolo- suhteiden muodossa että heijastuvat maailmanpolitiikan tapahtumis- ta.  Laajojen alueiden Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa ennustetaan tulevan liian kuumiksi ihmisasutukselle vuosisadan puolivälin jälkeen. pakotettu muuttoliike tulee kasvamaan – alan uusimman tutkimuksen mukaan sääolot ovat jo vaikuttaneet Eurooppaan vuosittain tulevien turvapaikanhakijoden määrään. ”

RK: Tuolla perusteella ei saa turvapaikkaa, eivätkä ne ole tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat parempaa viljelysmaata kuivaneiden tilalle, vaan heidät on siirrettävä muualle muin perustein asianomaisilla alueilla. Turvapaikat on tarkoitettu niille, joita uhkaa tappaminen.

” Suomella on kriittisiä ilmastoturvallisuuskysymyksiä myös omasta takaa. Arktinen alue lämpiää kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin.

Jäätiköiden sulaminen lisää kilpajuoksua alueen luonnonvaroista. ”

RK: HÄH!!!???
MISSÄ on kilpajuoksu ja MITÄ LUONNONVARAA KOSKIEN (paitsi tyietuystikalaa, kun EU heitetään wittuun ryöstökalastamasta Britannian rannikoita tyhjäksi)???
OSALLISTUUKO SUOMI johokin kilpajuoksuun ja MILLE LUONNOVAROILLE???
SUOMIHAN JAKAA ILMAISEKSI OMAT LUONNOVARAT POIS, VAIN PASKAT JA MYRKYT JÄÄ!!!!

” Samalla erilaiset taloudelliset ja poliittiset ja strategiset intressit ai- heuttavat ristivetoa. Merkittävimmät kysymykset Suomessa liittyvät inhimilliseen turvallisuuteen. Uhkia aiheutuu suoraan ympäristöälle ja ekosysteemeille, epäsuorasti elinkeinoille ja taloudelle sekä laajemmin kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiselle. Esimerkiksi ruoan ja energiantuotantoon kohdistuu meilläkin uudenlaisia paineita.

Ilmaston- ja ympäristönmuutoksen turvallisuusvaikutuksia käsitellään jo maailmanlaajuisesti YK:n Turvallisuusneuvostoa myöten.  EU:n ulko- asiainneuvosto nosti aiheen esille viimeisimmässä istunnossaan 26. helmikuuta. Kyse ei ole ilmastonmuutoksen militarisoinnista vaan pyr- kimykstä lähestyä ilmastonmuutosta osana kokonaisvaltaisen turvallisuusympäristön muutosta. ”

RK: Ämmät eivät tunne YK:n Peruskirjaa eivätkä toimintaperiaattei- ta. YK:n Turvallisuusneuvosto on YK:n sotilaallisen turvallisuuden eri- koisjärjestö, jonka kaiken toiminnan pitää perustua Peruskirajalla ja Yleiskokouksen päätöksille. Sen valtuuksiin EI KUULU ”poukkoilla” MUILLA ALUEILLA kuten ympäristöasioissa, ELLEIVÄT NE OLE JO KONFLIKTIEN KOHTEENA tai NOIDEN ALOJEN ERIKOISJÄRJESTÖT ja YLEISKOKOUS ole (myös) todenneet perustellusti sellaisten aiheuttamaa SODANUHKAA!

Aivan sama koskee tavallisia kriminaalirikoksia kuten yksittäisiä myrk- kymurhia, vaikka niiden kohteena olisikin vaikka joku turvallisuushen- kilö! On OSOITETTAVA SODANUHKA, jos sellaisia käsitellään Turval-lisuusneuvostossa, ja jos TN omin päin sellaisia alkaa käsitellä, se tar- koittaa, että se ON MILESTÄÄN TODENNUT SODANUHAN ja se on velvollinen sellsien perustelemaan julkisesti ja tieteellisesti!

Tämä on sikälikin erittäin tärkeää, että YLEISKOKOUS, joka ainoana YK-elimenä voi käsitellä MITÄ TAHANSA tärkeinä pitämiään asioita, EI VOI ANATAA LAKIPPÄTÖKSIÄ sellaista asioista, jotka ovat parhaillaan Turvallisuusneuvoston käsiteltävinä aiksempien lakien toimeenpanon kannalta, muutoin kuin TN:n esityksestä, sellaisna kuin se ehdottaa!

TN ei saanut käsitellä Iranin ydinohjelmaakaan,ennen kuin asianomai- nen erikoisjärjestö, Muhamed el-Baradein silloin johtama ATOMI- ENERGIAKOMISSIO oli tutkinut, voidaanko ohjelamaa perustellusti epäillä sotilaalliseksi. Täsmälleen vastaava koskee ympäristöasioita!

” Ilmastonmuutoksen suorien ja epäsuorien turvallisuusvaikutusten analysointi ja niihin vastaaminen edellyttää sektorien välistä vuoropu- helua ja tirdonvaihtoa eri toimijoiden välillä. Mikään yhteiskunnallinen taho ei enää kykene vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan monitahoiseen uhkaan. Viranomaisten, tutkijoiden ja järjestöjen yhteistyössä jokaisella on roolinsa – oleellista on se, että kaikkien tietämys saadaan käyttöön. Verkosteoitumista toimijoiden välillä tulisikin tiivistää.

Haagissa järjestettiin Hollannin ulkoministeriön aloittesta ilmaston- ja ympäristömnmuutosten turvallisuus turvallisuusvaikutuksia käsitellyt ”Planetary Security” -konferenssi, jossa NATOn ja EU:n kenraalit pohtivat aihetta paneeleissa tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. ”

Tällaiset asiat kuuluvat YK:ssa Yleiskoukselle, ja erikoisjärjetöille.

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1956/19560001/19560001_2#idp5205136

Sellaiseen mistä ruvetaan tekemään päätöskiä Turvallisuusneuvos- tossa, ulotetaan, mahdollisesti aiheettomasti myös pysyväisjäsenten veto-oikeus niihin! Sitten kun USA vetää hanttiin, NIISSÄ EI AINAKAAN TAPAHDU MITÄÄN!!!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/10/yk-n-kriisinhallintaa-haukutaan-turhasta-kun-sita-ei-osata-eika-haluta-kayttaa-1

 

Julkaistu

Nyt on viimeinen taisto rintamaamme yhtykää

Se viimeinen taisto käydään nyt soterintamalla. Kepu ja kokoomusjoukot ovat päättäneet vallata Suomen siten, että Kepu perustaaa maahaan 18 maakuntaa, joiden kautta se aikoo hallita Suomea tulevaisuudessa. Kokoomus taas aikoo vallata sosiaali -ja terveyspalvelut yksityisille paljolti  ulkomaiden omistuksessa oleville suurille lääkärifirmoille, kuten Mehiläinen, Terveystalo jne.

Annammeko me kansalaiset sen tapahtua ilman taistelua? Emme anna.

Me vaadimme, että sote -ja maakuntauudistusta muutetaan ja paljon. Maakuntauudistus siirretään yli vaalien niin, että kansa saa sanoa mielipiteensä asiasta vaaleissa. Valinnanvapauslakiehdotus hylätään kokonaan ja terveydehoito sekä sosiaalihuolto jää kokonaan yhteiskunnan hoidettavaksi.

Parhaiten terveydenhoito hoidetaan nykyisellä rakenteella lisäämällä vain resursseja eli lääkäreitä ja sairaanhoitajia  jonojen lyhentämiseksi. Itse systeemissä ei ole vikaa, on vain lääkäripula.

Jos käy niin, että Kepu ja Kokomus v oittaa sotesodan, niin me kansalaiset voimme vaikuttaa toteutukseen. Pannaan yksityiset lääkärifirmat boikottiin ja Kepu ja Kokoomus vaaleissa myös boikottiin.

Julkaistu

20.3.1918 – 100 vuotta sitten Pakolaisten joukkomurha

Punakaartilaiset raiskasivat ja murhasivat 100 vuotta sitten.

Joukko nuoria yritti paeta punakaartien hirmutekoja kapinallisten hallussa olevalta alueelta Suomen hallituksen valvomalle alueelle. He jäivät pakoreissullaan kiinni.

Joukossa olleet kaksi nuorta naista raiskattiin, kidutettiin ja murhattiin punakaartilaisten toimesta. Kahdeksan miestä kidutettiin ja murhattiin samoin punakaartilaisten toimesta. Jostakin syystä punakaartilaiset jakoivat vangit kahteen ryhmään, joista kaksi murhattiin 20.3.1918 ja loput kahdeksan 21.3.1918.

Nämä rikokset on kuvattu erittäin tarkasti kahdeksalla kirjan sivulla viitetietoineen. On kerrottu niin murhamiesten kuin murhattujen nimet ja samoin punapäällikön nimi, joka käski tappaa vangit.

Siis kylmiä faktoja, eikä kuten punaisten kertomat sepitykset.

20.3. murhatut olivat:

Jaakkola Antti, 21-vuotias ylioppilas Vehkalahdelta,

Makonin Eugen, 17-vuotias yhteiskoulun oppilas Haminasta.

21.3. murhatut olivat:

Hauhio Eino, 18-vuotias kirjanpainon oppilas Haminasta,

Husgafvel Helmi, 25-vuotias tuomiokunnan kirjuri Haminasta,

Jaffe Nikolai, 17-vuotias yhteiskoulun oppilas Haminasta,

Kattelus Einar, 18-vuotias talollisen poika Sippolasta,

Lainio Aino, 24-vuotias lakitieteen ylioppilas Haminasta,

Pukki Matti, 30-vuotias talollisen poika Luumäeltä,

Purho Hugo, 21-vuotias talollisen poika Sippolasta,

Tynys Matti, 21-vuotias hevosmies Vehkalahdelta.[i]

 

Lainaan pätkiä kirjasta:

”Takaa-ajajistaan tietämättä he ajoivat Savitaipaletta kohti. Ylitettyään Lennusjärven he tulivat Kaulion kylään, jossa väijyksiin asettuneet punaiset vangitsivat heidät ja veivät heidät Taavettin asemalle punakaartin esikunnan kuulusteltaviksi. Kuulustelun jälkeen punakaartilaiset ottivat heidän rahansa ja kellonsa ja kertoivat, että heidät viedään Savitaipaleelle. He telkesivät vankinsa kylmään rautatievaunuun odottamaan kuljetusta. Heille ei kerrottu, että punakaartin esikunta oli määrännyt heidät murhattavaksi matkalla.”[ii]

Väinö Uski oli kehunut, että ”hän yhdessä useamman muun punakaartilaisen kanssa oli kuljettanut yllämainitussa joukkueessa olleen Neiti Helmi Husgafvelin erääseen lehmäläävään, jossa olivat hänet raiskanneet ja kuumilla raudoilla polttaneet sekä sitten kiduttamalla tappaneet.”[iii]

——

[i] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 116

[ii] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivut 110-111

[iii] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 114