Satuin kuulemaan Ylen lähetystä radiosta. Siinä kuulijat saivat soittaa ja kertoa tarinoita sata vuotta sitten tapahtuneista kansalais-, sisällissodan tapahtumista. Olkoon sodan nimi, se minkä jokainen parhaaksi tuntee. Lähinnä kai kyse oli joidenkin omaisten kohtalosta.
Kyllä olikin kertomuksia monenlaisia, niin punaisesta, kuin valkoisestakin näkökulmasta katsottuna. Niitä kerrottiin ääni väristen ja varmaan kyynel silmäkulmassa. Ihmiset kertoivat tarinoita, joita heille oli kerrottu, mitkä enemmän, tai vähemmän väritettyinä. Minä väitän, että yksikään ei ollut omien kokemuksien tuotetta, sata vuotta sitten.
Helppohan sitä on kertoa jokaisen tarinaa, jonka voi oikeaksi kuvitella ja sisäistää sen omaksi. Niistä ajoista on kuitenkin paljon kerrottu tarinaa oikeata ja väärää. Yhtäkään tarinaa en voi sanoa vääräksi, mutta ne ovat aikoja jotka herättävät suuria tunteita vielä sadan vuodenkin päästä.
Pakko meidän on elää kuitenkin nykyaikaakin.
Tarinat ovat ikävä tapa kääntää puukkoa haavassa.
Historiasta pitää kertoa kylmiä tarkkoja tosiasioita – ei väritettyjä tarinoita.
Toisaalta, oli tarina totta tai ei, se voi olla perheen tai suvun painolastina. Parempi se on tuoda esille kun istua sen päällä hiljaa.
Punaiset ovat keksimällä keksineet kauhutarinoita, joissa ei ole toden häivääkään. Niitä on sitten kirjoitettu lehdissä ja kerrottu edelleen.
Aamulehtikin ensin erehtyi julkaisemaan sellaisen valheen ja myöhemmin perui, ettei se ollutkaan totta.
Kun asiasta ei kukaan ole henkilö tasolla nähnyt itse ne kaikki ovat tarinoita ei sen kummepia .
Se on asiassa faktaa että molemmat teki myös muuta kun vain sotivat .
Mutta kun toisen osa puolen puolelta teloitettiin ne murhaajat niin toisen osapuolen vastaavat armahdettiin kaikki .
Sen vuoksi ne haavat punaisten puolella vuotaa jatkossakin eikä ne haavat umpeudu .
Jos olisi ollut rehellisiä oikeudenkäyntejä heidänkin teoistaan asia voisi nykypäivänä olla aivan toista mitä se on nyt .
Mitkään romaanit ei ole totuus sisällisodasta ne ovat fiktiivisiä jokahinen toiset taas vain toisen osa puolen satuja
Mutta niitä valkoisia jotka tekivät hirmu tekojaan ilman todellista syytä ei olisi pitänyt kenenkään kyllä armahtaa .
Niin oma sukuni oli viimeiseen asti kyllä valkoisia jokahinen kahden sukulais miehen kohtalona oli mielisairaala .
Jossa viettivät loppu elämänsä heidät kun oli määrätty teloitus kommppaniaan eivätkä sitä kestäneet kumpikaan .
Ja ei tuossa sodassa kukaan ollut voittaja kun asian oikein oivaltaa . terv tepivaari
Oliko pakko aloittaa aseellijnen kapina ja murhata aseettomia siviilejä?
Sille ei ole minkäänlaista puolustusta.
V 1917 nälänhätä sen aloitti ei siinä ihmisiä tarvittu, se mistä se nälänhä johtui oli kun ei maksettu kunnon palkkaa ihmisille jotka olisi sadon korjannut talteen .
Ja kuka sen murhaamisen sitten aloitti, oliko oikeus sitä jatkaa itse kuten tekivät ne murhaajat olisi pitänyt laittaa leivättömän pöydän viereen .
Se sisällisota oli vain jatkumo noille molempien murhille .
Juhak ei takuulla ollut paikalla silloin kun nuot alkoi jotenka mieti ensin ettet kerro mitä mietit terv tepivaari
Totuus on jokaisen sodan ensimmäinen uhri. Myös Suomen sisällissodan
Olen tarkastanut. Sekä äidin että isän perheet pysyivät sivulla, heidän kyliinsä ei osunut tämä sota. Siksi minulla ei ole vahvaa tarinaa. Punaisia käytännössä olisivat olleet molemmat jos olisi heihin kohdistunut.
Sen sijaan jo pienenä minulle annettiin tälle sodalle nimi. Sitä kutsuttiin veljessodaksi. Mielestäni se on hyvä nimi.
Vuonna 1918 Suomi ja Venäjä sotivat keskenään Vapaussodan. Sen Vapaussodan rauhansopimus solmittiin pitkien ja vaikeitten rauhanneuvottelujen jälkeen Suomen ja Venäjän välillä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Vapaussodan_rauhansopimus.htm
Jos kyseessä olisi ollut sisällissota tai veljessota, niin rauhansopimusta Suomen ja Venäjän välillä ei olisi tarvittu.
Juhani ei olisi jos sota olisikin ollut pelkästään venäjän rajalla ei ollut niin .
kun samaan aikaanSuomessa taisteltiin veljiäkin vastaan ja ne valtaosin oli Suomalaisia .
Siksi se sota oli sisällisota veljes sota ja kapinakin ja myös pieneltä osin vapaus sota .
Ja siellä oli murhajiakin molemmin puolin vain toisen puolen kaikki murhaajat armahdettiin .
Muut teloitettiin kuka minnekkin eikä sillä ollut niin väliä kuka se kiinni saatu oli kun oli työväkeä ja joku ilmiantoi ilman että toisella olis ollut mitään suhdetta punakaartiin
Ja ei kannata kertoilla satuja siitä etteikö molemmilla puolin olisi ollut reserviä toisesta maasta punasilla venäjältä ja valkoisilla Saksasta ja Ruotsista .
Mutta näin se oli kaikkia sotia mitä tuolla mainitsin ei pelkkä vapaus sota joka sen piti olla ja jossa ajetaan vieraan rautasaapas Suomesta . terv tepivaari
Itse olen Kyuun linjoilla tässä asiassa. Suvuilla on omat painolastinsa puolin ja toisin ja niistä olisi päästävä eroon. Asioista puhuminen lienee yksi keino.
Niin tuo rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä.
Esimerkiksi voisi ottaa vaikkapa nyt ajankohtaisen Koreoiden tilanteen. Koreat ovat teknisesti tälläkin hetkellä sodassa keskenään, sillä rauhansopimusta ei ole allekirjoitettu Korean sodan päättymisen jälkeen. Aselepo kyllä solmittiin 1953 ja se on tilanne tällä hetkelläkin.
Toisekseen, jos tarkastelee sisällisodan tapahtumia, niin hyvin vähän oli sotatapahtumia venäläisjoukkojen ja Suomen valkoisten välillä. Ylipäätään venäläisiä osallistui hyvin vähän sotatapahtumiin. Venäjä oli vetämässä joukkojaan pois Suomesta ja nopeutti vetäytymistä Saksan ja Venäjän välillä solmitun Brest-Litovskin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti.
Asiasta, niin sodan nimestä kuin muustakin voidaan tietysti vääntää maailman tappiin asti, jos halutaan. Mutta mielestäni asiassa ei ole vain yhtä totuutta.
Juuri noin on asiat terv tepivaari
Oma perhe ja suku ollut kokoomustaustaisia mutta aina on puhuttu sisällissotana.
Edes mennistä en viitsi kertoilla mitä olivat itse en oikeasti ole mitenkään puolue politiikkaan sekaantunut
Tuolla hulluimmalla sodalla on monta nimeä ei ainoastaan yhtä terv tepivaari
Vapaussodassa Suomen armeija ja Venäjän armeija sotivat keskenään Karjalan lisäksi hyvin monilla paikkakunnilla Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa, jne.
”Kun Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 Neuvosto-Venäjän edustajat aluksi kiistivät, että maiden välillä olisi vallinnut sotatila, voitiin Suomen puolelta lyödä pöytään asiakirjoja, jotka todistivat, että venäläiset joukot olivat osallistuneet sotatoimiin neuvostohallituksen nimenomaisten käskyjen perusteella. »Trotskin ja Podvoiskin käskyt ovat meille murhaavia», venäläiset neuvottelijat raportoivat Moskovaan. Trotski oli silloin sotaneuvoston puheenjohtaja ja Podvoiski sota-asiain komissaari [puolustusministeri – jp].”
Juhani silti sisällisodassa käytiin suurimmat taistelut aivan supi Suomalaisten välillä muuksi et voi laittaa esim Tampereen Kalevankankaan taisteluja näsilinnan taisteluja mutta toki näitä Venäläisiäkin vastaan sodittiin .
Jääkärien alkuperäinen asiahan olikin ajaa Venäläiset Suomesta pois .
Pohjanmaalla aseidenriisunta sujui olosuhteisiin nähden helposti Satakunnasta en tiedä mutta tuskinpa sielläkään kiivaita taistoja oli
Nimittää voit sotaa vapaus sodaksi sitä se pelkästään kyllä ei ollut sillä on edelleen monia nimiä kansan keskuudessa veljesota sisällisota kapina ja vapaussota
Muttei yksistään vain yksi olipa se sitten ihan mikä hyvänsä .
Ja suurin virhe oli armahtaa murhaajia valkoisten puolelta kokonaan .
Ja pelkästään toiselta puolen teloittaa siihen ei Juhani joko halua vastata taikka syyt voi olla aivan muuta . terv tepivaari
Vain 3% suomalaisista oli venäläisten puolella, eli 97% oli tavalla tai toisella itsenäisyyttä ajaneen Suomen puolella. Eli tätä on ihan turha spekuloida kun ei johda mihinkään. Minulle riittää että ollaan nyt itsenäisiä.
Nimiä löytyy kyllä montakin erilaista. Onkohan sitä oikein virallista olemassakaan. Kaikille yhdistävä tekijä on se, että haava on yhtä syvä ja kipeä. Olkoon sitten tarina totta, tai kertojan mielikuvituksen tuotetta. Niitä samanlaisia, tai samantapaisia sotia käydään monissa maissa vielä tänä päivänäkin.
Armahduslailla armahdettiin punaisia joukkomurhaajia, jotka olisi pitänyt teloittaa.
Joo sitä ennen oli teloitettu reilu kymmenen tuhatta ja ei se tappaminen aina ollut oikeaan osunutta .
siinä teloitettiin monta niitä joista joku oli viha päissään tehnyt ilmiannon että olisi punainen vaaikka ei sitä ollut
Eik se punaisten tappaminen vankileireillä siihen Suomen lakiin loppunut vaanbrittien sanmaan että jos yksikin vielä teloitetaan lopettaa he auttamsen talous puolella .
Mutta kaikki valkoisten puolelta armahdettiin ainuttakaan ei teloitettu vaikka olivat murhia tehneetkin . terv tepivaari
Verkosta=Viimeisenä virkatyönään valtionhoitajana Svinhufvud antoi asetuksen, jolla huomattava määrä punavankeja armahdettiin tai heidän rangaistuksiaan lyhennettiin. Punaisten armahduksen sisään oli leivottu kuitenkin oikeudellisesti täysin kestämätön armahduspäätös, jossa summaarisesti vapautettiin huomattava joukko (vert. edellä: noin 8.000 teloittajaa tai teloituksiin aktiivisesti osallistunutta valkoista) teloittajia tai muita rikoksiin syyllistyneitä valkoisia.
Että Eemelin mielestä, kun punamurhaajia armahdettiin, valkoiset olisi kaikki pitänyt tuomita?
Meikäläinen diggaa Pohjois-Amerikan intiaaneja, minäkin voisin kyynel kulmassa kertoa vaikka Mustan kattilan verilöylystä, jossa Guster tappoi naisia ja lapsia hyökäten intiaanien talvileiriin, tämä heimo ei ollut sotinut kenenkään kanssa vaan eli rauhassa.
Niin, eri asia olisi kuulla paikalla olleilta kuinka se meni.
Edelleen Suomessa jauhetaan ihan turhaan tästä sata vuotta sitten käydystä ITSENÄISYYS-SODASTA. Pitäisikö olla enemmän huolissaan mitä tapahtuu nykyään…
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181910-svinhufvudin-kyseenalainen-armahdus-asetus-7121918
Mutta mitäpä se auttaa nykyisin ketään asiasta on sata vuotta ja varmuudella osallistuneet ovat manan majoilla kaikki .
Nyt olis pikkuhiljaa alkaa uusi kausi eletty aika noinkin kaukaa ei auta ketään vaikka kuinka revittäs asioita esiin . terv tepivaari