YLE, HY: ”Kauhea pula” sekä ”tekoälyn” tuottajista (koodareista, TARJONNASTA) ETTÄ KÄYTTÄJISTÄ (asiakkaista, KYSYNNÄSTÄ)!

https://www.tiede.fi/keskustelu/78944/yle-hy-kauhea-pula-seka-tekoalyn-tuottajista-koodareista-tarjonnasta-etta?changed=1544887423

HY:n hallintoneuvoiston puheenjohtaja ja tekoälyapulaisprofessori…

HETKINEN (SANO PUTKINEN): MISTÄ NYT ON SE KAUHEA PULA – JA KENELLÄ?!

Minä kyllä luulen tajuavani, kun on pula vaikka rahasta, työstä, tiedosta, asunnoista, viinasta, naisista,miehistä tai vaikka huvittelumahdollisuuk- sista, mutta TÄSSÄ PULASSA on jotakin mikä ei istu tavallisiin kuvioihin …

Mitä sanovat (MARKKINA)TALOUSTIETIETEILIJÄT?

Minun tyhmästä päästäni ajatellen, kun ei ole kysyntää eikä tarjontaa, EI OLE ITSE MARKKINOITAKAAN!

”  Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista

https://yle.fi/uutiset/3-10551255

Bussikuskit ja kirjastonhoitajat pitäisi saada suunnittelemaan tekoälyä – ”meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoälykoulutuksesta”

Suomen ensimmäinen insinööritutkintoon johtava tekoälykoulutus käynnistyy ensi vuonna.

tekoäly

14.12.2018 klo 06:23

Tästä on kyse

Tällä hetkellä Suomessa ei pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena. Yliopistot tarjoavat kuitenkin kymmeniä tekoälykursseja.

Kajaanin ammattikorkeakoulu aloittaa Suomen ensimmäisen insinööritutkintoon johtavan tekoälykoulutuksen.

Asiantuntija uskoo, että tekoälyn ammattilaiset työllistyvät hyvin tulevaisuudessa.

Bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri ja lakimies. Heidän kaikkien pitäisi tietää, kuinka tekoälyä hyödynnetään.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaispro- fessori Teemu Roos. Hän on muun muassa vetänyt Helsingin Yliopiston avointa tekoälykurssia (HS), johon rekisteröityi noin 100000 suomalaista.

Roosin mielestä tekoälykoulutusta ei pitäisi mainostaa vain insinööreil- le ja muille ”tietokonenörteille”. Tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.

– Näkisin, että meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoäly- ja teknologiakoulutuksesta ja siihen pitäisi tarttua. On tärkeää, että meillä olisi mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä miettimässä, mitä haluamme tekoälyllä tehdä, Roos sanoo.

Myös pääministeri Juha Sipilä julisti alkuvuodesta, että yli miljoona suo-malaista on koulutettava uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta Suomesta tulee tekoälyn soveltamisen kärkimaa.

Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista

Tällä hetkellä missään Suomessa ei kuitenkaan pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena.

Muun muassa Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto tarjoavat kymmeniä kursseja tekoälystä, joita voi opiskella esimerkiksi tietotekniikan tutkinnon ohella.

Opiskelijoiden, jotka eivät opiskele teknologiaa on tällä hetkellä vaikea opiskella tekoälyä, koska kursseille osallistuminen vaatii, että tekoälyn ja koodauksen perusteet ovat hallussa.

Asiantuntijan mukaan tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.

… JA SENKÖ TÄYTISEN TAKIA ”KAIKKEA PITÄSI NIMITTÄÄ TEKOÄLYKSI”, MIKÄ EI KUMMINKAAN OLE SITÄ!!!??

Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan.

Teemu Roos

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan alalla on pulaa juuri muista kuin teknologisten alojen opiskelijoista, jotka pystyisivät omaksumaan tekoälyn periaatteet ja sitä kautta tunnistamaan sen mahdollisuuksia.

– Onhan selvää, että koodari, joka ei tunne varhaiskasvatusalaa, ja jolla ei ole omia taaperoita, ei tunnista kaikkia uusia mahdollisuuksia, jotka voisivat helpottaa päiväkotien arkea, Roos sanoo.

Suomen ensimmäinen tutkintoon johtava koulutus alkaa

Tähän voi olla tulossa muutos.

Nimittäin Kajaanin ammattikorkeakoulu kertoo tarjoavansa ensi vuo- den syyskuusta alkaen insinööritutkintoon johtavaa koulusta, jossa voi erikoistua tekoälyn kehittämiseen. Tämä olisi tiettävästi ensimmäinen koulutus Suomessa, jossa opiskelija voi keskittyä pelkästään tekoälyn opiskeluun.

– Koulutuksessa lähdetään siitä, kuinka teknologiaa ymmärretään ja kuinka sen päälle oikeasti tehdään lisäarvoa tuottavia palveluita, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.

Muissakin Suomen korkeakouluissa on tekoälyn ammattilaisuuteen joh- tavia koulutuksia, mutta ei samaa mallia kuin Kajaanin ammattikorkea- koulussa. Osittain on myös kyse siitä, miten tekoäly missäkin määritellään.

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan teko- älystä puhuttaessa törmää usein siihen, ettei tiedetä, mikä on tekoälyä.

– Onko esimerkiksi tilastotiede tekoälyä? Mielestäni se on ainakin hyvin lähellä sitä. On väärä kysymys, kuinka paljon koulutuksia on tekoälyotsikon alla, koska se miten koulutus nimetään ei ole niin merkityksellistä kuin se, mitä kyvykkyyksiä opiskelijoilla on.

Roos kertoo törmänneensä tapauksiin, joissa olemassa olevia koulutuk- sia markkinoidaan tekoälykoulutuksina, vaikka koulutus ei tarjoaisi uutta oppia.

– Koska tekoäly on niin pinnalla, trendinä on ollut, että olemassa olevaa koulutusta brändätään tekoälynä, vaikka vain jatketaan sitä, mitä ollaan aiemmin jo tehty. Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan, Roos sanoo.

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén uskoo, että eri alojen tuottaman datan hyödyntäminen tekoälyn avulla on tulevaisuudessa iso bisnes. Mimmi Nietula/Yle

T.: TUOKIN LATTEUS ON KUULTU NOIN MILJARDI KERTAA…

Yleensä jonkin kansainvälinen tiedehanke , ensi lupaavasti edettyään, KATKEAA siihen, kun joku kaupallistaa oman osuutensa… Sellaista projekteista on mullakin kokemuksia.
”  Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet sitä kaupallistaa.

Matti Sarén

Supertietokone mukana koulun penkillä

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtorin mukaan heidän koulutukses- saan uutta on muun muassa opiskelijoiden käyttöön valjastettu super- tietokone, jota hyödynnetään opintojen aikana. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen opiskelijoiden käytössä oleva supertietokone, joka vastaa teholtaan satoja kotitietokoneita.

– Tuomme supertietokoneen kapasiteettia uusien käyttäjien saataville. Uusilla käyttäjillä tarkoitan opiskelijoiden lisäksi yrityksiä, joilla tähän saakka on ollut haastavaa päästä supertietokoneitten käyttäjiksi.

Supertietokone hankittiin opiskelijoiden käyttöön yhteistyössä tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa. Supertietokone ehti olla tutkimuskäytössä viisi vuotta.

– Sillä pystytään ajamaan edelleen aika tehokkaita koodeja, vaikka se ei meidän tutkimuskäytössä ole enää sitä ajankohtaisinta ja uusinta teknologiaa. Tämä on opiskelijakäytössä erinomaisen hyvä alusta harjoittelulle ja opiskelulle, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo.

Uudessa tutkinnossa opetellaan muun muassa rakentamaan ja suunnit-telemaan tekoälyyn perustuvia palveluita. Insinööriopiskelijat voivat esimerkiksi poimia dataa teollisesta prosessista, peleistä tai liikuntasuorituksista ja miettiä kuinka datalla tehdään uusia palveluita.

– Kotihoidossa olevan potilaan sänkyyn voidaan asentaa liikesensori, joka kertoo onko potilas käynyt yöllä vessassa.

Insinööriopiskelijoiden tehtävänä on miettiä, kuinka liikesensorista saatu data kaupallistetaan. Data pitäisi esimerkiksi järjestellä niin, että kone oppii tietyn potilaan kohdalla vessassa ramppaamisen olevan riski diabetesta.

Tutkinnon tavoitteena onkin tuoda uudenlaista tekoälyosaamista Suomeen, ja sitä kautta saada kotimaisia palveluita markkinoille.

– Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet kaupallistaa sitä. Pyrimme antamaan eväät, jotta Suo- meenkin saataisiin lisäarvoa näistä datapohjaisista palveluista, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.

Seksikkään tittelin omaaville ammattilaisille riittää kysyntää

Datatieteilijä on seksikäs ammatti. Titteli on keikkunut kysyttyjen am-mattilaisten listoilla jo pitkään ja alan ammattilaiset ovat monessa yrityksessä kovaa valuuttaa.

– Jos jokin oppilaitos profiloituu tälle alalle, ja koulutus on laadukasta, uskon opiskelijoiden työllistyvän tulevaisuudessa erinomaisesti, Yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos sanoo. ”

T.: Yhä jää hämäräksi, KENELLÄ TÄSSÄ SE KAUHEA PULA ON ja MISTÄ???

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön supertietokone, jota uuden tekoälykoulutuksen insinöörit hyödyntävät koulutuksessaan. Mimmi Nietula/Yle

” Jos Kajaanin ammattikorkeakoulun tekoälyn insinööritutkinto on en- simmäinen laatuaan, kuinka voidaan varmistaa, että koulutus on laadukasta ja opiskelijoista tulee oikeasti tekoälyn ammattilaisia?

Koulun rehtori Matti Sarén uskoo laadukkuuden perustuvan yhteistyö- hön. Kaikkia sisältöjä ei tehdä Kajaanissa vaan koulu nojaa siihen, että maailmalta löytyy kumppaneita ja materiaaleja, joiden avulla opiskelijoista voidaan leipoa rautaisia ammattilaisia.

– Koulutusten sisältöjen tekemiseen käytetään Suomen kovimpia kave- reita, jotka tekevät alan liiketoimintaa suomalaisissa yhtiöissä. Haemme toimintamallia, jossa tämän nopeasti kehittyvän alan uusin osaaminen olisi tarjolla myös opiskelijoille, Sarén sanoo.

Sarén vilauttelee isoja kansainvälisiä tekijöitä, kuten teknologiayritys IBM, Microsoft ja virtualisointiin erikoistunut yritys VMware.

Yritysten kanssa aiotaan tehdä paljon yhteistyötä, ja tarkoituksena on, että opiskelijoiden projektit keskittyvät oikeisiin palveluihin ja oikeiden ongelmien ratkaisuun.

Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on.

Teemu Roos

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan tekoäly sopii mihin tahansa alaan ja juuri siksi kaikkien pitäisi ymmärtää sen mahdollisuudet.

Miten bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri tai lakimies sitten voi tekoälyä hyödyntää?

Tekoäly voi tehdä diagnooseja sairauksista tai käydä läpi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.

– Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on. Se ei tarkoita, että se olisi mitään mystistä mustaa magiaa vaan se on systemaattista datan hyödyntämistä ja asioiden automatisointia, Roos sanoo.  ”

T.: Sellainen ei ole ”tekoälyä” vaan tavallista ATK_teknologiaa.

Kannattaa muistaa:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/08/terve-menoa-tarja-halonen-europuoskaritieteen-gangsterikummitati

https://hameemmias.vuodatus.net/search/query/?query=europuoskaritiedett%C3%A4

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/03/tahto-vaan-vai-absoluuttisen-vapaa-tahto-1

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/kaikki-tutkijat-pelkki-hlynpllreit-suomen-akatemian-suuren-projektin-ptsseminaarissa/

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/11/ovatko-itameresuomalaiset-vallannet-maansa-kantapersermaaneilta

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/04/miksi-kukaan-maisteri-ei-hakenut-piraatti-petruksen-firmaan-ohjelmoijaksi

Miksi kukaan maisteri ei hakenut Piraatti-Petruksen firmaan ohjelmoijaksi?

Hakuilmoitus oli tämän näköinen: (Poistunut julkaisusta)

***
Ansioitunut ja osaava HUUHAAn metsästäjä Lauri Gröhn:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/266611-turun-sanomat-hopsii-ohjelmoijapulasta

Turun sanomat höpsii ohjelmoijapulasta

29.12.2018 17:05 Lauri Gröhn

TS 29.12.2018

Ai että IT on ”tulevaisuuden ala”, kuva. Digimurros oli 35 vuotta sitten. 

Ohjelmistoalalla liikaa työvoimaa, liikaa yrityksiä 

21.12.2017 Lauri Gröhn

Ns. ammattilehdet höpöilevät vuosikymmenestä toiseen, kuva. Ohjelmistoalalla ei ole innovaatioita. Alalle on tyypillistä, että kymmenet, jopa sadat yritykset tekevät samoja päällekkäisiä keskinkertaisia b2b-ohjelmia. Ja ymmärtämättömät organisaatiot ostavat niitä ja niiden ylläpitoa. Ohjelmistoalalla ei ole puutetta työvoimasta, vaan puutetta terveestä järjestä ja ideoista, joista voisi kehittyä innovaatioita.

Eipä tulee mieleeni yhtään Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenyritysten innovaatiota. Kertokaa, jos tiedätte!

Lisäys 7.2.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Rasmus Roiha alusti tänään Uudet teknologiat tilaisuudessa Turun yliopistossa. Kysyin kysymys- osiossa yhdistyksen jäsenten innovaatioita. Roiha sanoi että Siilasmaan virusohjelmisto. Voi ei. Virusohjelma lisensioitiin alkujaan islantilaiselta yritykseltä. Kysyin  muita. Roiha rupesi kenkkuilemaan todeten yleisölle minut tunnetuksi skeptikoksi.

Roihan kalvoissa  kerrottiin ohjelmisto- ja IT-yritysten kasvusta. Super- cell esiintyi niissä positiivisena häiriötekijänä. Mutta Supercell ei ole ohjelmistoyritys, vaan edustaa sisältöalaa. Neogamesin jäsen, tuskin ohjelmistoyrittäjien. Mutta käyrät saatiin komeasti kohomaan yhden onnenkantamoisen avulla.

Lisäys 11.9.2018:

”Olemme sekoittaneet useita ohjelmistoihin liittyviä käsitteitä infor-maatiotalouden, tekoälytalouden ja digitaalisen ohjelmistointensiivi- sen liiketoiminnan rakentumisen keskustelussa. Käsitteiden sekoittu- minen on vaarallista: sen tuloksena potilaan sairaudesta tehdään väärä diagnoosi, suoritetaan virheelliset hoitotoimenpiteet tai jopa iso täysin turha operaatio ja päälle määrätään kallista väärää lääkettä.” Mika Helenius:

https://www.linkedin.com/pulse/koodaripulan-ratkaisu-l%C3%B6ytynyt-mika-helenius?trk=portfolio_article-card_title

Supercell ei ole ohjelmistoyritys:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/265254-supercell-ei-ole-ohjelmistoyritys

Jaa käyttäen:


3 Replies to “YLE, HY: ”Kauhea pula” sekä ”tekoälyn” tuottajista (koodareista, TARJONNASTA) ETTÄ KÄYTTÄJISTÄ (asiakkaista, KYSYNNÄSTÄ)!”

  1. Suomi kouluttaa nykyään lähinnä eri alojen hölynpölytoimittajia, ”infosotilaita”.

    Se on ihan jees, että ammattikorkeakoulu saa supertietokoneen ja sillä voi sitten päästä joku ”muukin”, joka sellaista välttämättä tarvii, tekemään hommia vaikka opiskelijaksi kirjautumalla. Ja saa vielä tutkinnonkin.

    Mutta ei näillä supertitokoneillaan mitään todellista tekoälyä tehdä. On pelkkää paskanajauhamista jauhaa sellaista.

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/04/myytti-konesuperalysta-poksahtaa

    Sitä paitsi Obinan ”keinoälyt” eivät ole ollenkaan tätä, vaan tarkoittaa muita , ”täysin uudenlaisia” tietoneitkakin, joita olisi tarkoitus vasta tehdä… esimeriksi ”aivojen mallintamisen” pohjalta…

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/09/nobelisti-obama-levittaa-vaarallista-uususkontoa-ajattelevista-koneista

    EU lykäsi kerrankin 2.8 miljardia (meidän jäsenmaksurahoja) TÄYSIN JÄRJETTÖMÄÄN ”aivojenmallinnusprojektiin” (Elon Muskin maanhiehelle, Etelä-Afrikka, ja kaverille Markramille), josta ”pienemmät” haistapaskantieteilijätkin hyppäsivät takajaloilleen…

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/07/europuoskaritieteen-kupla-poksahtaa

    Halonperkele on uskonkiihkossaan pannut koko Suomen tieteen päreiksi.

    Ensin on raivattava oikea tiede alta ja sitten mikä tahansa paskanjauhuu rupee kelpaamaan…

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/tasavallan-presidentille-16-11-2003-hallituksen-esityksen-vuoksi-akatemian-puheenjohtajaksi

    Roistot ovat koko ajan ratsastaneet Halonperkeleellä.

Kommentoi