http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menestysta-ammattikorkeakoul-uralla-ttylta-ptkituille-profiille
” Toivotan menestystä ammattikorkeakoulu-uralla TTY:lta potkaistuille proffille
17.9.2014 19:51 Risto Koivula
TTY:n professorin raju tilitys Rakennuslehdessä
” Tampere irtisanoi professoreita ja osa lähti ovet paukkuen itse
Talotekniikka 04.09.2014 – 09:51 16
Tampereen teknillisen yliopiston hyvä maine rakentajien silmissä on ra- pautunut nopeasti. Rakennusosaston keulakuvana tunnettu professori Ralf Lindberg lähti alkuvuodesta petyttyään sekä yliopiston johtoon että joihinkin kollegoihinsa. Myös professori Jarmo Laitinen aikaisti eläkkeelle lähtöään. Kovin paukku oli, että yliopisto irtisanoi kaksi talotekniikan professoria, Timo Kaleman ja Hannu Ahlstedtin ja ilmoitti puolittavansa talotekniikan opetuksen. …
RK: Minä tein kerran ”maailmanluokan” tieteellisen keksinnön muodolli- sesti Lindbergin alaisena työllistettynä, jonka pääsin esittämään NATOnkin AEROSPACE-tutkimuksen keskukseen Loughborough´n yliopistoon Ohutseinämäisten rakenteiden 4. Maailmankongressiin juhannuksena 2004. Sinne valittiin n. 30 edellisen 3 vuoden ajalta ansioituneimmaksi katsottua tutkimus- tai kehitystulosta tarjotuista, joita oli moninkertainen määrä.
Eturivissä istuivat kuuntelemassa maailman johtavat pilvenpiirtäjän- suunnittelijat Sydneyn Gregory Hancockin johdolla,jonka tuloksilla oli ollut tärkeä merkitys minunkin tuloksilleni, ja toisessa rivissä NATOn AEROSPACE-spesialistien tieteellinen kärki. Kongressin puheenjohtajan Joseph Loughlanin (NATO) mukaan esitykseni kilpaili myös parhaan esityksen pokaalista, antoipa ymmärtää vielä kannattaneensa itsekin sitä (ymmärtääkseni). Tietysti se oli hyvin kapea ote väitöskirjasta, joka on yhä persetaskussa.
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf
http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA869#v=onepage&q&f=false
http://www.students.tut.fi/~koivular/
Ylläpito on poistanut linkin, sillä linkin kohteena oleva palvelin on saastunut haittaohjelmilla
Laitos maksoi konferenssimatkan, mikä koostui pääasiassa osallistumismaksusta ja matkalipuista, käytin noin puolet määrärahasta.
Muutoin yhteenkään ainoaan sähköpostiinkaan asiaa koskien ei vastat- tu mitää Laitoksen, Osaston, Yliopiston sen enempää kuin työllistänei- den työvoimaviranomaistenkaan taholta. Tulkitsin, että tämä oli tälle ”YLIAMMATTIKORKEAKOULUVÄELLE” ”vääränlaista tutkimusta” (sitä naurettavaa tiedettä…) ja aivan ilmeisesti julkaisufoorumikin oli ”väärä”…
Sellaiset asiat joissa vain opetetaan, KUULUVATKIN AMMTTIKORKEAKOULUUN!
Tässä mielessä yliopiston johto ei ole tehnyt TÄSSÄ asiassa väärää ratkaisua TÄLLÄ KERTAA.
Tiedevihamielisuus, ja täydellinen ymmärtämättömyys siitä jokin väärin käsitetyn ”käytännön” tai julistus-luonteisen ”ammatillisuuden” ”hyväksi” ei kuulu tiedeyliopistoon.
Menestystä ammattikorkeakoulu-uralle asianomaisille henkilöille.
Kyseinen TTY:n laitos ja herrojen oppi-isä, laitoksen silloinen johtaja, vii- me vuonna Herrassa edes mennyt betonisuunnittelija tekn.tri Lauri Mehto aloitti Yhdessä saman osaston rakentamistalouden professorin Raimo Salokankaan kanssa Suomen yliopistolaitoksen ”yliammattikor- keakoulullistamisen”,joka on ollut katastrofi,joka tarkoitti tieteen alas- ajoa ja sen esittämistä ”viholliskuvana” ”ammattimiehille” ja ”-naisille” (jollaisia tiedeyliopistosta elinkeinoelämälle valmiina ei valmistu). Nämä eivät olleet mitään keskeisiä hahmoja yliopistolla, vaan niitä olivat sähköpuolen Nokia-proffat, mutta näiden annettiin huseerata, ihan oikein, vähämerkityksellisellä osastolla. Mutta olisi pitänyt vetää niistä ”tuloksista” OIKEAT eikä, väärät, tasan päinvastaiset johtopäätökset. Vieläkään se ei ole absoluuttisen myöhäistä.
Nuo herrat tekivät itse kunnollistakin tutkimusta spesiaalialoillaan Mehto esimerkiksi betonin kestävyyden (mm. hydratisoituminen) ja Salokangas esimerkiksi kansantalouden panos-tuotos-laskentamallien alalla taloudellisissa ennusteissa.Mutta he komentelivat ja terrorisoivat muita, mm. minua, asioissa, joista eivät ymmärtäneet enempää kuin sika Pohjantäh- destä: ”Rakennusstatiikalla eli teknillisesslä mekaniikalla rakentamises- sa on saman verran merkitystä kuin että huopakattoon tuli reikä”, sanoi Salokangas, jonka mielestä teekkarit opiskelivat ”liikaa” mekaniikkaa ja rakennusstatiikkaa…
Sen enempää ei juuri olisi voinut kokonaisuutena ottaen olla väärässä. Ja arvatkaapa kuka diplomityön tekijä siitä myös ärähti ensimmäisenä, kun eräät tahot kuten rakentajateekkareiden kiltalehti sitä minulta kysyivät.
Mahdollisuuksien ikkunan tuolle aivopierulle ja ideologiselle risti- retkelle tiedettä vastaan, TIETEEN JA TEKNOLOGIAN ”VASTAK- KAINASETTELULLE” loi se, että ei ollut lähdetty AJOISSA kehittämään akateemiselle tutkitulle tiedolle perustuvia (oikeita) ammattikorkekouluja!
Jos taas tästä POISTETAAN TIETEENVASTAISUUS mm. siten, että tämä malli EI ESIINNY TIETEENÄ SELLAISENAAN eili yrtä tunkea TIETEEN TILALLE, niin tästä tulee on nykyisten ammattikorkea- koulujen aivan perusteltu, ammattikuva- ja työmarkkinapohjainen malli!
Taustalla oli myös NOKIA, sillä TTY oli ”Nokian yliopisto”. Mutta ei ole enää.
Täällä myöhempiä ärärhdyksiä:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/167522?page=1#167522
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innovaatiopuheripuli-pysaytti-innovaatiot
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/04/nokia-ja-holynpolytiede
Tiedeyliopistoja ja ammattikorkeakouluja ei pidä asettaa sosiaalisesti eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Hyvillä ammattikorkeakoulun suunnittelijantaidoilla sitä paitsi tienaa paremmin kuin yliopiston tutki- jan. Siirtyminen tiedeyliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä on teh- tävä mahdolliseksi ja helpoksi. Molemmatkaan tutkinnot ainakaan huippusuunnittelijalle eivät ole pahaksi. Mutta kyllä ihmiset jompaan kumpaan lopulta suuntautuvat.Ja tiedettä opettavat tutkijat, ammat- tia sen osaajat. Tiedeyliopistoja voidaan pienentää ja jopa vähentää ammattikorkeakoulujen hyväksi. Jos tässä prosessissa on kyse siitä siitä se on varmaan ihan jees.
Sellainen ”poikien” ”ruotsinvallanaikuinen” idea netinkin aikakaudella, että ”vain opetetaan”, ei kanna sen enempää yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussakaan.
Sellainen hyvä puoli tuosta on että TUOLLA ”TIEDETOHULLA” EI AINAKAAN IKINÄ NATOON PÄÄSE!
Koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki kokeilee rakennuslaboratorion laitteita. Antti Eintola / Yle
… jatkuu:
[Myös korkeakoulututkinnon suorottajan pitäisi voida vaihtaa AMK-tut- kintoon ilman uusia hakija ja menettämättä suorituspisteitään! Ei tässä muuten juuri mitään uutta ole… T.]
” Lisää joustoa ja valinnanvapautta
Yhteistyön tavoitteena on luoda mahdollisimman vetovoimaisia tutkin- toja. Tutkintojen profiilit ovat erilaiset ja osaamistavoitteet määritellään työelämän tarpeista.
– Opiskelijat saavat entistä enemmän mahdollisuuksia opiskella ristiin. Myös valinnan vaihtoehtoja on enemmän, sanoo koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki.
Saamme aina parhaat voimat opetuksen toteuttamiseen.
Matti Pentti
Tutkintoa voi myös vaihtaa joustavasti.
– Amk-tutkinnon suorittaja voi hakea siirtohaulla tekniikan kandidaatin tutkintoon ja jatkaa diplomi-insinööriksi ilman vähintään vuoden kestäviä ns. siltaopintoja, sanoo professori Matti Pentti.
– Meillä on opetusyhteistyössä käytettävissä kaksi hyvää opettajakun- taa, kaksi poolia. Se takaa, että saamme aina parhaat voimat opetuksen toteuttamiseen.
Kuulostaa järkevältä, sanovat opiskelijat
Hervannan rakennustalossa opinnot sujuvat vielä vanhojen ohjelmien mukaan. Tiivistyvä yhteistyö saa teekkareilta kiitosta.
– Uskon, että yhteistyö sujuu hyvin. En ainakaan näe mitään estettä miksei sujuisi, sanoo Muuramesta kotoisin oleva Aarni Alakorpi.
Teekkarit eivät katso nenänvartta pitkin ammattikorkeakoululaisia.
– Ihan insinöörejä he on siinä missä mekin. Kyllä heiltä löytyy osaamista, sanoo Alakorpi.
Lohjalta Tampereelle opiskelemaan tullut Sakari Aarnio on samaa mieltä.
– En keksi yhteistyöstä mitään negatiivista sanottavaa. Esimerkiksi talotekniikan opetusta on meillä tosi vähän. Toivottavasti sitä pystytään yhteistyön avulla lisäämään.
Professori Pentti: ”Opetus kannattaisi keskittää Hervantaan”
Ammattikorkeakoulun Kaupin kampuksella ja yliopiston Hervannan kampuksella on välimatkaa lähes kymmenen kilometriä.
Alkuvaiheessa rakennustekniikan opiskelijat pyörivät kahdella kampuk- sella. Jos tarpeen, opettajat liikkuvat Kaupista Hervantaan tai päin vastoin.
Professori Matti Pentti toivoo, että myös TAMK:n rakennustekniikan opis- kelijat ja opettajat siirtyisivät muutaman vuoden kuluttua Hervantaan.
– Päätöksen asiassa tekevät tietysti ylemmät tahot, mutta olisi erino-maisen toivottavaa, että sekä ammattikorkeakoulun opiskelijat että opettajat tulisivat tänne Hervantaan.
– Silloin olisimme samalla kampuksella ja yhteistyötä tehtäisiin vieri vieressä, kuittaa Pentti. ”
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menestysta-ammattikorkeakoul-uralla-ttylta-ptkituille-profiille
” Toivotan menestystä ammattikorkeakoulu-uralla TTY:lta potkaistuille proffille
17.9.2014 19:51 Risto Koivula
TTY:n professorin raju tilitys Rakennuslehdessä
” Tampere irtisanoi professoreita ja osa lähti ovet paukkuen itse
Talotekniikka 04.09.2014 – 09:51 16
Tampereen teknillisen yliopiston hyvä maine rakentajien silmissä on ra- pautunut nopeasti. Rakennusosaston keulakuvana tunnettu professori Ralf Lindberg lähti alkuvuodesta petyttyään sekä yliopiston johtoon että joihinkin kollegoihinsa. Myös professori Jarmo Laitinen aikaisti eläkkeelle lähtöään. Kovin paukku oli, että yliopisto irtisanoi kaksi talotekniikan professoria, Timo Kaleman ja Hannu Ahlstedtin ja ilmoitti puolittavansa talotekniikan opetuksen. …
RK: Minä tein kerran ”maailmanluokan” tieteellisen keksinnön muodolli- sesti Lindbergin alaisena työllistettynä, jonka pääsin esittämään NATOnkin AEROSPACE-tutkimuksen keskukseen Loughborough´n yliopistoon Ohutseinämäisten rakenteiden 4. Maailmankongressiin juhannuksena 2004. Sinne valittiin n. 30 edellisen 3 vuoden ajalta ansioituneimmaksi katsottua tutkimus- tai kehitystulosta tarjotuista, joita oli moninkertainen määrä.
Eturivissä istuivat kuuntelemassa maailman johtavat pilvenpiirtäjän- suunnittelijat Sydneyn Gregory Hancockin johdolla,jonka tuloksilla oli ollut tärkeä merkitys minunkin tuloksilleni, ja toisessa rivissä NATOn AEROSPACE-spesialistien tieteellinen kärki. Kongressin puheenjohtajan Joseph Loughlanin (NATO) mukaan esitykseni kilpaili myös parhaan esityksen pokaalista, antoipa ymmärtää vielä kannattaneensa itsekin sitä (ymmärtääkseni). Tietysti se oli hyvin kapea ote väitöskirjasta, joka on yhä persetaskussa.
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf
http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA869#v=onepage&q&f=false
http://www.students.tut.fi/~koivular/
Ylläpito on poistanut linkin, sillä linkin kohteena oleva palvelin on saastunut haittaohjelmilla
Laitos maksoi konferenssimatkan, mikä koostui pääasiassa osallistumismaksusta ja matkalipuista, käytin noin puolet määrärahasta.
Muutoin yhteenkään ainoaan sähköpostiinkaan asiaa koskien ei vastat- tu mitää Laitoksen, Osaston, Yliopiston sen enempää kuin työllistänei- den työvoimaviranomaistenkaan taholta. Tulkitsin, että tämä oli tälle ”YLIAMMATTIKORKEAKOULUVÄELLE” ”vääränlaista tutkimusta” (sitä naurettavaa tiedettä…) ja aivan ilmeisesti julkaisufoorumikin oli ”väärä”…
Sellaiset asiat joissa vain opetetaan, KUULUVATKIN AMMTTIKORKEAKOULUUN!
Tässä mielessä yliopiston johto ei ole tehnyt TÄSSÄ asiassa väärää ratkaisua TÄLLÄ KERTAA.
Tiedevihamielisuus, ja täydellinen ymmärtämättömyys siitä jokin väärin käsitetyn ”käytännön” tai julistus-luonteisen ”ammatillisuuden” ”hyväksi” ei kuulu tiedeyliopistoon.
Menestystä ammattikorkeakoulu-uralle asianomaisille henkilöille.
Kyseinen TTY:n laitos ja herrojen oppi-isä, laitoksen silloinen johtaja, vii- me vuonna Herrassa edes mennyt betonisuunnittelija tekn.tri Lauri Mehto aloitti Yhdessä saman osaston rakentamistalouden professorin Raimo Salokankaan kanssa Suomen yliopistolaitoksen ”yliammattikor- keakoulullistamisen”,joka on ollut katastrofi,joka tarkoitti tieteen alas- ajoa ja sen esittämistä ”viholliskuvana” ”ammattimiehille” ja ”-naisille” (jollaisia tiedeyliopistosta elinkeinoelämälle valmiina ei valmistu). Nämä eivät olleet mitään keskeisiä hahmoja yliopistolla, vaan niitä olivat sähköpuolen Nokia-proffat, mutta näiden annettiin huseerata, ihan oikein, vähämerkityksellisellä osastolla. Mutta olisi pitänyt vetää niistä ”tuloksista” OIKEAT eikä, väärät, tasan päinvastaiset johtopäätökset. Vieläkään se ei ole absoluuttisen myöhäistä.
Nuo herrat tekivät itse kunnollistakin tutkimusta spesiaalialoillaan Mehto esimerkiksi betonin kestävyyden (mm. hydratisoituminen) ja Salokangas esimerkiksi kansantalouden panos-tuotos-laskentamallien alalla taloudellisissa ennusteissa.Mutta he komentelivat ja terrorisoivat muita, mm. minua, asioissa, joista eivät ymmärtäneet enempää kuin sika Pohjantäh- destä: ”Rakennusstatiikalla eli teknillisesslä mekaniikalla rakentamises- sa on saman verran merkitystä kuin että huopakattoon tuli reikä”, sanoi Salokangas, jonka mielestä teekkarit opiskelivat ”liikaa” mekaniikkaa ja rakennusstatiikkaa…
Sen enempää ei juuri olisi voinut kokonaisuutena ottaen olla väärässä. Ja arvatkaapa kuka diplomityön tekijä siitä myös ärähti ensimmäisenä, kun eräät tahot kuten rakentajateekkareiden kiltalehti sitä minulta kysyivät.
Mahdollisuuksien ikkunan tuolle aivopierulle ja ideologiselle risti- retkelle tiedettä vastaan, TIETEEN JA TEKNOLOGIAN ”VASTAK- KAINASETTELULLE” loi se, että ei ollut lähdetty AJOISSA kehittämään akateemiselle tutkitulle tiedolle perustuvia (oikeita) ammattikorkekouluja!
Jos taas tästä POISTETAAN TIETEENVASTAISUUS mm. siten, että tämä malli EI ESIINNY TIETEENÄ SELLAISENAAN eili yrtä tunkea TIETEEN TILALLE, niin tästä tulee on nykyisten ammattikorkea- koulujen aivan perusteltu, ammattikuva- ja työmarkkinapohjainen malli!
Taustalla oli myös NOKIA, sillä TTY oli ”Nokian yliopisto”. Mutta ei ole enää.
Täällä myöhempiä ärärhdyksiä:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/167522?page=1#167522
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innovaatiopuheripuli-pysaytti-innovaatiot
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/04/nokia-ja-holynpolytiede
Tiedeyliopistoja ja ammattikorkeakouluja ei pidä asettaa sosiaalisesti eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Hyvillä ammattikorkeakoulun suunnittelijantaidoilla sitä paitsi tienaa paremmin kuin yliopiston tutki- jan. Siirtyminen tiedeyliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä on teh- tävä mahdolliseksi ja helpoksi. Molemmatkaan tutkinnot ainakaan huippusuunnittelijalle eivät ole pahaksi. Mutta kyllä ihmiset jompaan kumpaan lopulta suuntautuvat.Ja tiedettä opettavat tutkijat, ammat- tia sen osaajat. Tiedeyliopistoja voidaan pienentää ja jopa vähentää ammattikorkeakoulujen hyväksi. Jos tässä prosessissa on kyse siitä siitä se on varmaan ihan jees.
Sellainen ”poikien” ”ruotsinvallanaikuinen” idea netinkin aikakaudella, että ”vain opetetaan”, ei kanna sen enempää yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussakaan.
Sellainen hyvä puoli tuosta on että TUOLLA ”TIEDETOHULLA” EI AINAKAAN IKINÄ NATOON PÄÄSE!
Jos sitten kumminkin tekee tiedettä, pitäisi SEN RINNALLA OPISKEL- LA SAMASSA PAIKASSA IHAN TOINEN, ”FIRMA-AMMATTI”. Tutkimuk- sessa henkilökunnasta kuten proffista ei ole mitään apua, he keskitty- vät firmapuoleen, AMK- tai DI-. Rahat he kyllä ovat valmiit ottamaan väitöskirjoista – SIJOITTAAKSEEN NE AMMATTIKOULUTUSPUOLEEN.
Mää en pätkääkään vastusta akateemista ammitti(korkea)koulutusta. Mutta TIEDEONGELMIIN SE EI TUO RATKAISUJA.