Markkinatalous on osoittanut, että kaikki muut talousjärjestelmät häviävät sille. Viimeisin osoitus oli, kun Neuvostoliitto romahti ja sen mukana suunnitelmatalous.
Mutta markkinatalous ei sovi kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Siitä on osoituksena mm. hoivayhtiö Pihlajarinne, joka luopui sote-kokeilusta, kun siitä maksettavat korvaukset eivät riittäneet Pihlajarintelle. Se oli kova isku vasten Orpon ja Sipilän kasvoja, jotka ovat markkinoineet valinnanvapautta innokkaasti.
Kun kohteena on ihminen, kuten hoiva-alalla, niin siihen ei sovi markkinatalous. Hoivabisnestä pyörittäville yriyksillä on kaksi tärkeätä sidosryhmää, on asiakkaat ja osakkaat. Kumpaa sidosryhmää hoivabisneksen johtajat suosivat? Osakkaat, jotka ovat sijoittaneet rahojaan hoivayritykseen odottavat mahdollisimman korkeita osinkoja sijoittamilleen pääomille. Asiakkaat taas odottavat, että he saavat hyvää hoitoa ajallaan.
Mitä hoivayrityksen johto tekee, kun vaatimukset osingoista vaan tiukkenevat? Muuta vaihtoehtoa ei ole, kuin vähentää väkeä ja/tai korottaa hintoja. Jos hinnat ovat jo korkeita, kuten Suomessa on yksityisellä puolella, jota hallitsee muutama hoivayritysketju, niin jää keinoksi parantaa tuottoja vain väen vähentäminen. Siitä on seurauksena se, että palvelu huononee, josta kärsivät asiakkaat, jotka viulut maksaa.
Kun palvelu menee tarpeeksi huonoksi on vaarana jo asiakkkaiden turvallisuus. Kysymyksessähän ovat iäkkäät ja sairaat ihmiset.
Näin ollen hoiva-ala ei sovi markkinatalouden piiriin, sillä se on huono isäntä. Valtiovalta ja kunnat ovat tehneet suuren virheen, kun ovat alasajaneet vanhusten hoidon tyystin ja luovuttaneet sen riistokapitalistien haltuun.
Terve kilpailu on hyvä asia kaikkialla. Parantaa laatua ja laskee hintaa.
Väinö osuu nappiin.
Sipilän hallitus Orpoineen ajaa kovaa oikeistomenoa
toivoa sopii ettei toteutuisi ikinä.
Sairaat ja vanhukset sekä lapset ovat yhteiskunnan vastuulla
ja sitä ei voida antaa pörssiyritysten rahastettavaksi
sillä niiden tahojen motiivina on ainoastaan voittokerroin.
Perusteluja Putkinen väitteellesi. Mitä vaan voi väittää, mutta on myös pystyttävä todistamaan väitteensä oikeaksi. Aina tulee esiin kartelleja ja kaikista ei edes tiedetä. Mm. vähittäiskaupassa on vain kaksi suurta, jotka voivat hyvin sopia hinnoittelusta, kuten on epäiltykin jo pitkään. Mutta todistaminen on vaikeaa, kun sopijat sopivat asioista salassa ja salaisesti.
Kartellit ovat laittomia, ne pitää paljastaa ja syylliset laittaa tuomittavaksi.
Nimenomaan oikea vapaa kilpailu on todella hyvä asia. Esimerkiksi täällä Varkaudessa Lidlin tulo kaupunkiin pudotti selvästi elintarvikkeiden ja todennäköisesti monien muidenkin tuotteiden hintoja. Täällä kilpailevat asiakkaista melko lähellä toisiaan Prisma, Tokmanni, Lidl ja K-kaupan Citymarket. Pienempiäkin kauppoja on olemassa.
Kyllä mielestäni Väinö on aivan oikeassa; Vapaa kilpailu ennemmin tai myöhemmin vähentää toimijoita ja oikeaa kilpailua silloin ei ole.
Kartellit ovat laittomia? Niin ovat mutta todistappa asia. S- ja K-ryhmä hallitsevat koko Suomessa, Lidl ei vaikuta hintatasoon, ei ole todistettu. Lidlit ovat pääsääntöisesti sijoitetut alueille, joissa ostovoima on vähäisintä.
Tulee mieleen että muodostuuko tästä,siis hoivayrityksien eräänlainen ”tulitikkuleikki” jos ja kun pääosaa näyttelee pääomien voittojako kun yritykset eivät ole ns.sosiaalipainotteisia puhuttaessa sairaista suurine kuluineen – jotta markkinat ovat suosiollisia voiton tavoitteluissaan.
Ja suoritettavat maksut joista aiheutuu sairaalle ehkä suuriakin kuluja,niin ”rahalaitokset” huolehtivat ulosoton uhalla maksettaviksi eräpv.mennessä.
Edm.mainitut eivät ole sosiaaliperusteisia vaan ”täyden laskun omaavia lähettiläitä”.
Helleuniako ?
Valvooko valtio ”taustapiruja” pääkallopaikallaan,vaiko markkinoiko omiaan ?
Kuten Väinö edellä ” todistaminen vaikeaa kun sopivat keskenään diileistään” salaisin kansioin.
Ja tuosta terveestä kilpailusta sen verran että onko se toiveunta ja arjen lopullista realismia kokonaisuutta ajatellen,jossa asiakkaatkin hyötyisivät ?
Arvon kanssablogistit. Aate tai hallintotapa eivät paranna potilasta. Lääkäri parantaa potilaan.
Niin julkinen kuin yksityinenkin voivat järjestää asiat niin hyvin tai niin huonosti että joko lääkäri ja potilas kohtaavat tai sitten eivät.
Yksityinen monopoli ei johda asian tekemiseen parhaalla tapaa kovinkaan usein. Julkinen monopoli voi toimia vain jos sen valvonta ja hallinto on jossain määrin järkeen perustuvaa. Nykyään se on lähinnä puoluepolitiikkaa.
Kun hyvä ruisleipä (Reissumies) maksaa 1,66 €/kg, täysmaito 0,88 €/l ja hyvä kermajuusto 3,75 €/kg – niin siitä saa kiittää nimenomaan vapaata, toimivaa kilpailua, eikä hyväntekeväisyyttä.
Hinnat Varkaudessa ovat pudonneet tälle tasolle kiitos Lidlin ja Tokmannin tuoman todella kovan kilpailun. Esimerkiksi erittäin hyvä pahvipakkauksessa oleva kotimainen kaurahiutale maksaa Lidlissä 0,69 €/kg – kilpailun ansiosta.
Kun Lidl tuli Varkauteen ja tarjosi mm. täysmaitoa noin hintaan 0,90 €/l, niin Prisma joutui pudottamaan täysmaidon hinnan samalle tasolle reilusti yli euro/litra tasolta. Nimenomaan kilpailun ansiota.
Yksittäiset tuotteet eivät ole totuus. Vrt S-ryhmän halpuutus. Muista tuotteista kauppa ottaa irti sen eron.
Ei muuten kannattaisi olla naivi.
Vanha totuus; kauppias ei mitään anna ilmaiseksi. Halpa tuote, kate otetaan toisesta. Se on nähty kaikissa kauppaketjuissa.
Tämä totuus, että kauppa tarvitsee voittoa, ei koskaan muutu.
Ihan ensimmäiseksi kauppa tarvitsee voittoa jo maksaakseen kustannukset ja palkat ja se siis tulee sen tavarantuottajan hinnan päälle joka paikassa.
Ei ole järjestelmää, missä nämä tulisivat jonkun toisen taskusta.
Edelleen kauppa on sitonut hommaan pääomaa, mill silläkin on kulut ja nekin pitää maksaa.
Lopuksi tuon sijoituksen ja kaupan pyörittämisen osalta kauppakin haluaa jotain tuottoa itselleen.
On se ihme, jos tuota ei ymmärrä ja kuvittelee,että nuo kustannukset katettaisiin 0-marginaaleilla.
Tietenkin kauppa elää tehdäkseen voittoa. Kilpailun tapahtuessa se voitto ei kuitenkaan voi olla rajatonta. Kilpailu tapahtuu monella saralla – työntekijä voi mennä muualle töihin jos yksi paikka ei tarjoa hyviä työoloja. Asiakas voi mennä toiseen kauppaan jos se tarjoaa paremmat hinnat. Toimittaja voi myydä eri kaupalle jos yhden kanssa ei suju.
Katsokaa vaikkapa brittilää, tässä radio-ohjelmassa puhutaan keskikohdan tienoilla mitä Amazonin de facto monopoli on tehnyt verkkokaupan työntekijöiden oloille. Kun ei ole optioita, pitää mennä yhteen firmaan jonka palkka on murusia, työolot karmivia eikä edes wc-taukoja ole.
Kilpailu ei ole vain parasta hintaa. Se on valppautta.
Neukkulan kommunismissa ei ollut kilpailua. Hinnat oli määrätty samalle tuotteelle samaksi joka paikassa. Ei tarvittu hyvää palvelua kun ei ollut kilpailua, joten palvelu oli hyvin töykeää. Kauppojen hyllyillä oli tavaraa, jota kukaan ei halunnut ostaa – mutta yleensä ei sellaista tavaraa, jota olisi haluttu.
Kun sitä haluttua tavaraa joskus sattui tulemaan kauppaan, niin heti syntyi valtava jono jonottamaan sitä tavaraa ennen kuin se kohta taas loppuu. Ihmiset saattoivat käyttää koko työpäivän seisten kaupan jonossa.
Oikea toimiva kilpailu on aivan erinomainen asia. Ei ole tarpeen ostaa huonoa tavaraa, kun joku toinen myy vastaavaa laadukkaampaa tavaraa. Ei ole tarpeen kärsiä töykeästä ja huonosta palvelusta kun voi valita kilpailutilanteessa toisen vaihtoehdon.
No ni asia meni leivän hintaan.
Kun terveyttä hoidetaan on halpaa kirjoittaa lääkemääräyksiä, mutta se muu toiminta edellyttää kalliita laitteita ja niillä tehdyt toimet pätevien lääkärien tekemänä tulevat kalliksi ja entä sitten esim sydänpäivystys 24/7. jos ja kun asialla on esim kaksi tai kolme pörssiyritystä niin kartelli on sopimattakin valmis. Tuskimpa tulisi toimimaan ja mitä tekisi Sipilä Orpoineen yrityksen sanoessa pillit pussiin tai hinta vaadittavalle taholle. Entä laittaisiko kolme yritystä kalliit laitteen päivystyksineen sotepaikkakunnille kun nyt itketään yksien varassa ja lääkäripulassa eli riittäisikö hyviä lääkäreitä kolmelle yritykselle? Eläköön valinnanvapaus!
Sairauksien hoidossa pätee sama ongelma kun julkishallinnon hankinnoissa muutenkin. Unohdetaan tärkeä kolmikirjaiminen lyhenne nimeltä TCO – Total Cost of Ownership. Kansankielellä sanoen katsotaan vain välitöntä hetkellistä vaikutusta eikä kokonaisuutta.
On halvempaa antaa resepti ja lähettää kotio, menee vähemmän lääkärin aikaa. Jos annettaisiin vaikkapa fysio- tai psykoterapiaa, se maksaisi hetkellisesti enemmän. Toki silloin henkilö olisi työkykyinen nopeasti ja maksaisi enemmän veroja takaisin eikä joutuisi käymään lääkärillä yhtenään.
En ole kuullut minkään asteen ratkaisuehdotusta miten tämä kilpailutus tai yksistyistäminen tätä ongelmaa korjaisivat. En tosin ole kuullut myöskään ehdotuksia miten asia korjattaisiin julkisella puolella vaikka se olisi kansantalouden etu.
Julkisen puolen ongelma on poliittiset päättäjät. Kuntapäättäjä tekee alimitoitetun budjetin joka johtaa suurempiin ja pitempiaikaisiin kuluihin ja itse potilas kärsii pitempiaikaisesti.
Nykyinen sote on pidetty pitkään hirressä, kun odotetaan ja se olisi korjattavissa ottamalla soterahoitus pois kunnilta valtion ohjaukseen sekä satsattaisiin ennaltaehkäisyyn ja hoidettaisiin aina itse asia kertatoimena. Lääkärit tietäisivät yksityiskohtaisesti.
Harkimollakin on sanottavaa joka liittyy politiikan piiriin:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254947-nobelistin-ryopytys-jatkuu-hjallis-harkimo-suomi-maksanut-kalliin-hinnan-pikkupiirin
Julkisen palvelu tekee yleensä huonompaa työtä kuin yksityinen.
Niin, yksityisen pitää palvella hyvin, jotta ”hyvä kello kauas kuuluu” ja saa uusia asiakkaita.
Jos on tarjolla vain julkinen sektori, niin heidän ei tarvitse tehdä työtään kunnolla – palkka juoksee joka tapauksessa.
Olen saanut julkisen sektorin terveydenhuollosta todella heikkotasoista apua ja joutunut esimerkiksi taistelemaan saadakseni paremman lääkärin, joka osaisi asiansa. Vastaukseksi tarjottiin, että mene yksityiselle lääkärille. Lopulta uskoivat, että olen tosissani ja sain paremman lääkärin – olin valmis tekemään asiasta julkisen ja taistelemaan loppuun saakka. Näkivät sen minusta. Väittivät ensin, ettei asiakas saa valita lääkäriään, mutta alistuivat lopulta tahtooni.
John, mihin tuo väitteesi perustuu, kun kansainvälisessä vertailussa Suomen julkinen terveydenhulto sijoittuu ykköseksi niin laadun, kuin hinnanki osalta.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/pihlajalinna-vetaytyi-jyvaskylan-valinnanvapauskokeilusta-mutta-jatkaa-tampereella-tama-on-tappiollista-toimintaa-meille-201104175/
–
Aiheesta myös Aamulehdessä ja tämä on esimakua valinnanvapaudesta.
Onko hyvää palvelua vetäytyä – keräävätkö vain rusinat ja ellei niin vetäytyvät.
Mihin perustuu valinnanvapaus jos ei ole mistä valita? Sekö on hyvää palvelua?
Kilpailu teki hyvää myös linja-autoliikenteessä. Kun kilpailu sallittiin, niin matkojen hinnat suorastaan romahtivat.