Veneilytaito on romahtanut, siellä jylläävät vesien bemarit, audit ja mersut

Viimeisin Airiston tapahtuma saa karvat pystyyn veneilytaidon vastuullisilta osaajilta.

Nämä ökyveneet ökykuskeineen eivät tunne väistämissääntöjä, ei viittoja lateraalimerkkineen, ei kompassia, merikorttia, eivätkä tiedä missä kuljetaan ja millä nopeudella eivätkä ole kokeneet suurien peräaaltojen vaikutusta muihin veneilijöihin.

Tuon onnettomuuden syyt näyttävät aivan selviltä kuvauksien perusteella. Ökyveneellä on ollut hurja nopeus, ohittanut  purjeveneen kyljet yhteen kajahtaen, kuski kännissä tai katsonut kännykästä GPS:ää.

Sama vastuuttomuus on myös maanteillä ja kaupungeissa, joissa holtittomuus kielii järjen valuneen selän ydinkanavaa alas perseeseen.

Olli Rehn heitti pyyheen kehään

Suomi nuolee taas näppejään EU;n korkeista viroista. Ennakkoon pidetään hirveetä messua, kuten Rehnistä, mutta kun tullaan kalkkiviivoille, niin huomataan, että  vain suomalaiset kannattavat ehdokasta.

Nyt sitten puoluetoveri ministeri Lintilä on älähtänyt. Ehdolla on nyt liian vanha nainen. Yli-ikäraja on virkaan 65 vuotta, mutta tämä nainen täyttää pian 66 vuotta. Lintilän mielestä taas rikotaan EU;n omia sääntöjä.

Isot maat päättävät korkeista viroista EU:ssa ja pienillä jää vain murusia.

Kannattaa muistaa seuraavan kerran, kun korkeaa EU:n virkaa ollaan täyttämässä, että Suomessa pidettäisiin pienempää meteliä vaikka meillä olisi kuinka hyvä ehdokas.

Historia toistaa itseään. Kun Paavo Lipposen valinta EU:n komission puheenjohtajaksi piti olla  varma, niin hänkin jäi nuolemaan näppejään, vaikka silloinen Saksan liittokansleri Helmut Kohl oli kuulemma luvannut viran Lipposelle.

EU on isojen EU. Pieniä viedään, kuin pässiä narussa.

 

Omalla työmaalla toimi henkilöt erottettiin muulla tavalla

Niillä olikin eri sukupuoli kun naisilla taikka miehillä ne olivat vessan ovissa eroteltu nimikkeellä toimihenkilöt

Josta tietysti väänneltiin vaikka mitä ja ne poistettiin oli ne silti parikymmentä vuotta

Rakennuksilla on ollut eriväriset kypärät nyt tosin ne on aika kirjavasti työmiehenkin päässä voi olla valkoinen kypärä

No onko sillä kypärän värillä suurtakaan merkitystä kellä se valkoinen kypärä on päässä

Jos työtoverilta tippuu vasara katolta ja osuu kaverin päähän suojaa valkoinen ihan yhtä hyvin

Työmiehen päätä kun herrankin päätä

Toinen asia on nuot värikkäät suoja vaatteet on aivan hyvä asia että ne näkyy tuo työ tapaturma vaara on aivan oleellinen rakennus työmaalla

On ihan turhaa kirjoitella että pitää itse katsoa no työnjohdolla on myös vastuunsa työmaalla

Ja se vastuu ei poistu sanomalla ei me ehditä joka paikkaan valvomaan kun sitten vaikka nosturi kaatuukin kun vaikka asfaltti petti tassun alta

Monasti se asfaltti on aika ohutta eikä kestä nosturin rasitetta mutta kaikkea sitä matkalla on nähnyt

Milloin kaatuu rakennus telineet taikka nosturit ja tilastoissa näkyy rakennuksien työtapartuma  kuolemat isoina lukuina

Näillä mennään  taas huomenna uuteen työviikkoon seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Kyllä on synkkä lista

Alkaa oleen melkoista menoa Suomessa kun hukkuneita on ollut lähes päivittäin ainakin kaksi

Nyt ei voi edes sanoa että kun on lämmin sää hukkuu enemmän nytkin on lämpö vain plus 15,2 astetta

Melkoista menoa mistä lienee johtuvan kun näin menee mutta eipä siihen sitten paljon ole selittämistä

Monessako on sitten mm sairauskohtaus kyllä niilläkin on oma osansa kun ihmiset vanhenee se on aina mahdollista

Hukkuneiden määriä en viitsi laittaa mutta nyt jo sellaset luvut jossa viime vuoden tilasto kalpeneee

Varsinkin lasten määrä hukkuneissa on huolesttuva määrä

Näillä mennään kuitenkin ensi vuoteen seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Vuoksen viimeiset taistelut 1944

 

Olohuoneen sotahistorioitsija menee vuoteen 1944 ja viimeisiin koviin taisteluihin Vuoksen alueella. Mukana on myös erinomainen video liittyen taisteluihin. Olkaa hyvä.

”Selän takana virtasi Karjalan valtasuoni, vuolas Vuoksi. Oli vuosi 1944 ja Äyräpään sekä Kylä-Paakkolan korkealla harjulla kohti lounasta tähyilleet suomalaiset sotilaat tiesivät, mitä sieltä oli tulossa. Tästä se oli yrittänyt ennenkin.

Hyökkäykset VKT-linjan murtamiseksi alkoivat samaan aikaan 4. heinäkuuta molemmilla sivustoilla, läntisessä päässä Viipurinlahdella ja idässä Vuosalmella. Kun 23. Armeijan komentaja Aleksandr Tšerepanovin yritykset suomalaislinjojen puhkaisemiseksi olivat tyssänneet Noskuanselän kallioihin ja niiden suojiin pureutuneiden puolustajien vastarintaan, hän sai lähteä.

Leningradin Rintaman komentaja Leonid Govorov nimitti Tšerepanovin tilalle kenraaliluutnantti Vasili Švetsovin. Samalla 23. Armeijan tähtäin siirrettiin Noskuasta Vuosalmelle. Edeltäjän erottaminen oli motivoimassa uutta komentajaa.” (IL)

Panssarivaunujen tuotannon ja menetysten vertailu

 

Kesäkuussa 1941 Venäjällä oli Saksaa vastassa 28 800 panssaria. Vastaavasti Saksalla itärintamalla 3 671 panssaria.[i] Tämän lähteen mukaan Venäjällä oli 7,8 kertainen ylivoima panssareissa Saksan ja Venäjän välisen sodan alkaessa.

 

Panssarivaunujen yksityiskohtaisempia määrä ja laatutietoja siinä tilanteessa voi lukea täältä.

 

Tuotannosta ja menetyksistä sodan kuluessa kertoo taulukko:[ii]

 

 

1941

1942

1943

1944

1945

Yhteensä

Venäjän tuotanto

6 274

24 639

19 959

16 975

4 384

72 231

Saksan tuotanto

3 256

4 278

5 966

9 161

1098

23 759

Venäjän menetykset

20 500

15 000

22 400

16 900

8 700

83 500

Saksan menetykset

2 758

2 648

6 362

6 434

7 382

25 584

Tammikuussa 1945 Venäjällä oli Saksaa vastassa 14 200 panssaria. Vastaavasti Saksalla itärintamalla 4 881 panssaria.[iii] Venäjän ylivoima oli enää 2,9 kertainen.

 

Englanti lähetti Venäjälle avuksi 3 782 panssaria. USA lähetti Venäjälle 1 682 kevyttä panssaria ja 5 374 keskiraskasta panssaria.[iv] Lisäksi puolitela-ajoneuvoja 1 158. Jne., jne. Yhteensä jenkit toimittivat 312 200 ajoneuvoa ryssille.[v] Passasi niillä huristaa Varsovaan, Berliiniin, Prahaan, Wieniin, jne. Yksilöityä USAn materiaalista apua Venäjälle löytyy täältä. Siitä yksilöidystä luettelosta näkyy, että se 312 200 on aivan liian pieni lukema – syytä en tiedä. Porterin kirjan taulukoissa on jotakin sotkua. Sen mukaan pelkästään Studebakerin ”hinausajoneuvoja” on toimitettu 114 200, mutta luokasta ”Kuorma-autot” Studebakerit puuttuvat kokonaan. Kotisivullani olevassa luettelossa taas: 427 284 kuorma-autoa (Studebecker, Dodge). Grrr… Joo, se 312 200 ei sisällä ilmatorjunta-ajoneuvoja, panssarintorjunta-ajoneuvoja, raketinheitinajoneuvoja, jne., jne.

Huomioita numerojen perusteella

    • Vuonna 1944 Saksan panssarivaunutuotanto oli suurimmillaan ja reilusti suurempi kuin tappiot. Varusteluministeri Albert Speer teki hyvää työtä.
    • Vuonna 1943 Venäjän panssarivaunutappiot olivat suuremmat kuin tuotanto. Vuonna 1944 tappiot olivat karkeasti yhtä suuret kuin tuotanto.
    • Vuosi 1943 oli molemmin puolin varsinainen panssarivaunujen romutusvuosi. Siihen vuoteen mahtui mm. Operaatio Zitadelle. Zitadellen loppuvaiheessa käytiin Prohorovkan taistelu. Prohorovkan taistelun ensimmäisenä päivänä ryssät menettivät lähes 650 panssaria ja II SS-panssariarmeijakunta 70 panssaria, joista 22 korjattiin taistelukelpoisiksi seuraavaan päivään mennessä.[i]

[i] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 185

[ii] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 185

[iii] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 185

[iv] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 172

[v] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 173

[vi] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 93

 

Veitset terävksi .. ja melko helposti.

En ole koskaan ollut näiden sähköisten teroittimien ystävä mutta … tänä aamuna tuli tilaamani Chef`sChoise sähköteroitin. Kaikkeen sitä sitten sortuukin. No, kun sitten laite tuli ja hyvin ohjein varustettuna, pakkohan sitä oli sitten kokeilla.

Ei siinä muuta kun laite pöydälle, töpseli seinään ja ohjeiden lukemisen jälkeen töihin.

Teroitusprosessi siinä on kaksivaiheinen sähköisesti ja kolmosvaihe manuaalisti. Jotenka aloitin kiinalaisesta kokkiveitsestä. 1. ja 2. vaiheen suoritin ohjeiden mukaisesti, sitten 3. vaihe manuaalisti. Kokeilu sanomalehdensiivuun ja hyvä näytti tulleen.

Sipaisinpa sitten tuolla huippuveitselläni Miyabilla sinne manuaalipuolelle muutaman kerran. Sanomalehti siivuttui moitteettomasti molemmilla.

Sitten käsittelin pari peltiveistä, halpoja pieniä marketveitsiä ja kas, tomaattikin leikkautui kauniisiin siivuihin. Hmm. Pitäisikös nyt sitten päätellä ostokseni olleen kohtuullisen hyvä?

Niin tai näin mutta uskoisin, että tällä laitteella on käyttöä kaikille veitsenkäyttäjille, ei tarvitse viedä teroitettavaksi liikkeeseen; niissä muuten teroitellaan juuri tämäntyyppisillä laitteilla. 10 min työ ja hinta n 10€/ veitsi. Ihan hyvä kate.

Turku on Suomen paras kaupunki

Tiedän, että nyt heitin provokatoorisen väitteen, mutta niin se on. Turku on mainettaan paljon parempi ja se huono maine saattaa juontua Ruotsin vallan ajalta.

Kun ruotsalainen nuori upseeri käyttäytyi huonosti, häntä rankaistiin lähettämällä hänet Suomeen. Ruotsalaisten upseerien keskuudessa oli sanonta, ”jos Hämeenlinnaa ei olisi, olisi Turku maailman ikävin paikka”. Hämeenlinna oli siis se kaikkein ikävin paikka. Nyt on muistettava, että tämä kaikki tapahtui 1800-luvulla, jolloin kaupungit olivat vielä pieniä hökkelikyliä.

Tänään on Turku elinvoimainen ja väkiluku kasvaa kaiken aikaa. Laivateollisuus on se, joka vetää muuta teollisuutta ja palveluja  ja sen myötä työpaikkoja.

Maantieteellisesti on Turku upea seitsemine kukkuloineen ja Aurajoki joka virtaa läpi kaupungin tuo elämän virtaa joen rannoille. Noin puolisen tusinaa ravintolalaivoja odottaa asiakkaitaan aivan Turun keskustassa Aurajoen rannoilla.

Turun saaristo on maailman upein. Se täytyy nähdä. Ruotsin laivoilla siitä näkee osan. Sitten on rengasmatka saaristoon, jonka voi tehdä polkupyörällä, autolla tai bussilla.

Turku on Suomen vanhin kaupunki. Sen katsotaan syntyneen samoihin aikoihin, kuin Turun tuomiokirkon yli 700  vuotta sitten.

Turku on myös kuuluisa ”suurista pojistaan”. Mm. Presidentti Mauno Koivisto, kuvanveistäjä Väinö Aaltonen ja urheilijasuuruus Paavo Nurmi olivat turkulaisia.

Olen muuttanut Turkuun perheeni kanssa vuonna 1971 siis lähes 50 vuotta sitten. Vanhan stadin kundin sopeutuminen Turkuun vei muutaman vuoden. Tosin sopeutumista edesauttoi se, että isoäitini oli turkulainen. Merkillinen yhteensattuma oli, että isoäitini kuoli samana vuonna, kun me muutimme Turkuun.

Nyt kaikki lapsenlapseni ovat syntyneet Turussa ja viihtyvät täällä hyvin, joskin opiskelevat paljoin ulkomailla. Nuorin on juuri lähdössä vaihto-oppilaana USA:han.

Tulkaa Turkuun, Suomen upeimpaan kaupunkiin.

 

Russia is over

Venäjä, noloa

Moderneja aluksia ja vanhoja jättejä – tällaisia sotalaivoja Venäjä toi Itämeren suurharjoitukseensa https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006193353.html

Ei tässä muuta.