Politiikan keskikenttä voisi voittaa jättipotin

Vihreät ja persut ovat nosteessa, politiikan keskikenttä laskussa – onko tämä ajan henki ja ainoa mahdollinen lopputulos? Katin kontit sanon minä ja väitän että itse asiassa nyt on keskikentän puolueilla mitä mahtavimmat mahdollisuudet kannatuksen nousuun. Siellä on vain unohdettu, että keskitiellä oleminen ei saisi tarkoittaa mielipidehiljaisuutta vaan sitä että ne mielipiteet ovat fiksuja.

Reaktio vastaan pelisilmä

Katoin sitten Kokoomusta, Kepua tai Demareita, isoissa julistuksissa äänekkäpimipä ovat reagointi siihen kun joku muu on väärässä. Tämmöinen ”ei ainakaan noin” -politiikka toimii populisteille, mutta ei maltillisella puolen. Tässäkin on mielestäni mennyt konseptit sekaisin. On tärkeää olla pelisilmää ja katsoa mitä poliittisella kentällä tapahtuu, jotta osaa kehittää strategiaa sen pohjalta. Nykypäivänä on ehkä myös hyödyllistä ymmärtää, että reaktiotwiitti kannattaa pistää pihalle aika nopeasti. Sisällön pitäisi kuitenkin olla muuta kuin pelkkää vastakkainasettelua. Maltillisella puolen vastaukseen on sisällyttävä lihaa luiden ympärille. Raivoaminen ei riitä.

Äärilinja vastaan linjanveto

Kaiken ytimessä on mielestäni kyvyttömyys muodostaa omaa, selkeää linjaa. Niin keskustaoikeisto kuin -vasemmistokin pystyisi brändäämään itsensä nykypäivän henkeen jopa melko helposti. Linjan pitää kuitenkin olla selkeä, omaperäinen ja määrätietoinen. Nämä puolueet selvästikin pelkäävät määrätietoisen linjan vetämistä, olettaen jotenkin että linjanveto implikoisi äärimielisyyttä. Linjan on vain oltava rakentava, keskitietä lähellä, mutta se voi silti olla jämäkkä. Tällä hetkellä linjanvedot ovat täyttä höttöä – samoilta puolueilta, jotka vielä vuosikymmen-pari sitten uskalsivat kertoa mitä ajoivat. Kun viestinnän pitäisi terävöityä, se tylsistyy ja sitten mietitään miksi uusia äänestäjiä ei löydy.

Väitän pokerinaamalla, että asiat kuten maahanmuutto, verotus, työllisyyspolitiikka, ympäristönsuojelu, koulutus, hoiva ja asuminen voidaan käsitellä selkeästi, määrätietoisesti kantaa ottaen, ilman että päätyy populismiin tai politiikan karikkoisemmille reuna-alueille. Siteeraan oman puolueeni sinänsä erittäin taidokkaasti kirjoitettua periaateohjelmaa, joka on todellakin hyvää tekstiä, mutta samalla kovin ujo. Pitää olla kiinnostunut puolueesta ja tuntea sen ihmisiä ennen kuin tuo teksti aukeaa konkretiaksi ja siinäpä se ongelma on. Sillä ehkä pidetään kiinni nykyjäsenistä, mutta tulevaisuuteen sillä ei katsota. Vastaavan kritiikin voi antaa muillekin vanhoille keskitien kulkijoille. Niiden kaikkien linjanvedoissa luennoidaan ja pohditaan – vaan kun lukee Persujen tai Vihreiden ohjelmia, niissä sanotaan. Tässä on vissi ero. Väitän, että myös maltilliset mielipiteet voi sanoa suoraan ja yksiselitteisesti.

Nurkkaan maalaus vastaan lähtökohdat

Moni perinteinen puolue on oppinut vuosikymmenien aikana, että tiukoilla linjanvedoilla voi maalata itsensä nurkkaan ja vaikeuttaa parlamentaarista yhteistyötä. Tämä on hyvä oppi myös tänä aikana, mutta jotenkin ihmeellisesti tätä rikotaan kahdella tapaa. Samat puolueet, jotka eivät juuri mistään uskalla ottaa tiukkaa kantaa, ovat kuitenkin hetkessä valmiina laittamaan ukaaseja yhteistyölle jo ennen kuin sitä on ehditty ehdottaakaan. Toisaalta, monissa linjakysymyksissä taas ei sanota edes omia lähtökohtia selkeästi. En oikein edes tiedä mitä pitäisi suositella vaikkapa demareille tai kepulle tässä kohtaa. Miten olisi kertoa omat lähtökohdat ja tavoitteet, mutta ilmaista ne suoraselkäisesti, keskittyen asiaan eikä uhkakuviin ja vihollisten nimeämiseen. Väitän, että edelleenkin enemmistö niin poliitikoista, toimittajista kuin kansalaisistakin ymmärtää että yhteistyön hetkellä tehdään kompromisseja. Nekin on helpompi rakentaa jos tiedetään mistä lähdetään liikkeelle.

Keskelläkin on ideologia

Viimeisenä esitän, että jämäkkä ideologinen linjanveto pelkän pusipusikielen sijaan mahtuu myös keskelle. Minä toivon, että pääsen näkemään Kokoomuksen määrittävän itsensä pohjoismaista markkinaliberalismia ajavaksi puolueeksi, esimerkiksi Elina Lepomäen ajatuksia soveltaen. Olen varma, että myös kepulle ja demareille voi löytyä ideologinen määränpää, joka on toisaalta ajankohtainen, sanomaltaan väkevä ja kantaaottava, mutta myös rakentava ja maltillinen, kansan enemmistölle ainakin varauksin sopiva.

Kovin moni on kovin väsynyt jyrähtelevään populismiin ja kaipaa sille vaihtoehtoa. Minä väitän, että politiikan keskitielle on väkevää kysyntää. Vain tarjonta puuttuu.

Maaseutuasukkaan kuluja.

No sitten tuli eteen talvirengaskausi; Nokian Hakkapeliitat nyt alle, renkaat rengashotelliin, kevääksi Michelinin kesärenkaat; koko potti 1000€.  Jokainen miettiköön sopimuksen edullisuutta.

Joka tapauksessa mielestäni tein aika edullisen kaupan.

 

Eurooppalaisen elämäntavan suojelu

Useissa maanosissa ja maissa pidetään oman elämäntavan säilyttämistä arvokkaana.

Schinasin vastuulla komissaarina on ”eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen”.

Miksi salkun nimi ei saisi olla sen tavoitteiden mukainen?

Europarlamentin vihreiden ryhmän europarlamentaarikko Magid Magid ei taida rakastaa eurooppalaista elämäntapaa. Muualta tulleiden varmaan pitäisi hän mukaansa määritellä tapamme ja kulttuurimme.

*

Ote artikkelista:

MONI europarlamentin kysymyksistä koski odotetusti Schinasin titteliä.

Europarlamentin vihreiden ryhmän europarlamentaarikko Magid Magid, somaliaktivisti ja entinen Sheffieldin pormestari, piti kärkevän puheenvuoron Schinasin salkun nimestä.

*

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006260791.html

3.10.2019

Kreikkalainen komissaariehdokas Margaritis Schinas puolustaa torstaina kiivaita vastalauseita herättänyttä salkkuaan. Eurooppalaisen elämäntavan suojelun alle kuuluu muun muassa maahanmuutto.

KREIKKALAINEN Margaritis Schinas puolusti torstai-iltana komissaarisalkkuaan Euroopan parlamentin kuulemisessa. Schinasin salkun titteli ”eurooppalaisen elämäntavan suojelu” on herättänyt paljon reaktioita etukäteen. Moni on pitänyt nimitystä loukkaavana.

Schinasin rooli tulevassa komissiossa on merkittävä, sillä hän työskentelee varapuheenjohtajan roolissa useiden eri komissaarien kanssa. Yksi heistä on kansainvälisten kumppanuuksien salkkuun ehdolla oleva Jutta Urpilainen, jonka työhön sisältyy maahanmuuttopolitiikka lähtö- ja kauttakulkumaissa.

.

[ Kuvittelevatko Brysselin –porukat voivansa ohjata politiikkaa pakolaiset lähtö- ja kauttakulkumaissa?]

Porvoolainen saari peittyi merimetsojen ulosteeseen

Suomessa voi pyydystää Wikipedian mukaan 34 nisäkäslajia ja 28 lintulajia.

Miksi merimetso on suojeltu manner–Suomessa (ei Ahvenanmaalla) ?

Onko merimetso rinnastettava Intian pyhään lehmään?

.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Riista

*

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006254042.html

28.9.2019

Porvoolainen saari peittyi merimetsojen ulosteeseen, ja kyläläiset tuntevat olonsa voimattomaksi rauhoitettujen lintujen edessä

Ympäristökeskuksen tutkijan mukaan merimetso­yhdyskunta voi pesiä samalla saarella kymmenenkin vuotta, jos se saa olla rauhassa.

STENKAPPAN on mennyttä, se näkyy kylärannasta saakka. Luoto hohtaa valkoisena, ja puut ovat kuollutta harmaata käppyrää.

”Keväällä se oli vielä normaali saari”, sanoo Daniel Grönqvist, jonka työpaikka sijaitsee lähistöllä Gäddragin kylän tuntumassa Porvoossa.

Kun Grönqvist kävi huhti–toukokuussa isänsä kanssa laskemassa verkkoja vesille, vehreän Stenkappanin tuttu kalasääski oli tapansa mukaan palannut pesäänsä luodolle. Satavuotisten tammien ympärillä lenteli muutama merimetso, ei sen kummempaa.

Kaksi päivää myöhemmin luotoa peitti satojen metsojen musta matto.

”Kalasääskihän sai siinä luvan muuttaa.”

.

NYT luotoa peittää läpitunkematon kerros linnunkakkaa. Kesäpäivinä tuuli saattoi levittää ulosteen löyhkän satojen metrien päähän kylärantaan saakka, Grönqvist sanoo.

.

Kalasääsken lisäksi ovat kaikonneet myös ihmiset: Kyläläiset ovat perinteisesti käyneet Stenkappanilla uimassa, mutta tänä kesänä siitä ei tullut mitään.

”Ei kukaan halua mennä maihin enää”, Grönqvist arvelee.

Hän ei usko typpipitoisen ulosteen peittämien puiden enää virkoavan.

”Jotenkin tämä ei ole enää luonnonsuojelua minun mielestäni.”

MERIMETSO palasi Suomen saariston pesimälinnustoon 1990-luvun lopulla. Linnut tulivat muista Itämeren maista.

Sittemmin kanta kasvoi erittäin voimakkaasti, mutta nyt kasvu on tasaantunut. Muutaman viime vuoden aikana pesiä on laskettu Suomessa noin 26 000 vuodessa.

Ulkosaaristossa merimetsojen valtaamat luodot ovat jo arkea, mutta Stenkappan sijaitsee aivan mantereen tuntumassa. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen kertoo, että merimetsot ovat siirtyneet ulkosaaristosta kohti mannerta ulkosaaristossa saalistavien merikotkien vuoksi.

Metsojen tulo Stenkappanille on saanut paikalliset ja mökkiläiset varpailleen.

”Eivät ne ole ennen täällä pesineet. Mökkinaapurit pelkäävät, että seuraavaksi ne valtaavat niemenkärjet”, Grönqvist kertoo.

Kyläläiset ovat yrittäneet selvittää, miten metsojen asettumisen voisi estää, mutta merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti.

”Ei niille saa tehdä yhtään mitään”, Grönqvist sanoo.

Rusanen kertoo, että lintujen häätäminen saarelta vaatisi ely-keskukselta haettavaa poikkeuslupaa. Poikkeusluvallakin lintuja saa häätää tosin vain ennen munintaa.

KYLÄLÄISET tuntevat olonsa voimattomaksi lintujen valtaaman saaren edessä.

”Kaikki ovat niin vihaisia. Yksi ehdotti jo, että mennään kaatamaan puut, mutta linnuthan vain siirtyvät seuraavalle luodolle.”

Rusanen muistuttaa, että merimetsojen pesät ovat rauhoitettuja ympärivuotisesti. Hän sanoo, että lintujen häätökin voisi vain saada ne siirtymään saarelta toiselle.

”Paras olisi, jos ne liittyisivät johonkin toiseen olemassa olevaan yhdyskuntaan.”

Lintujen käytöstä ei voi kuitenkaan ennustaa. Rusanen kertoo, että yhdyskunta voi pysyä samassa paikassa hyvin kymmenenkin vuotta, jos se saa olla rauhassa. Yhden merimetso­yhdyskunnan tiedetään pesineen samalla saarella jo 15 vuoden ajan.

*

Aikaisemmin aiheesta Pirkan Blogeissa:

https://www.pirkanblogit.fi/2019/juhak/oolantilaiset-ja-rantaruotsalaiset-jalleen-vauhdissa/comment-page-1/

Oolantilaiset ja rantaruotsalaiset jälleen vauhdissa

 

Viime vuonna lokakuussa jopa +20,9 C lämmintä… nyt mennään jo miinukselle

Vouhotetaan kun ilmasto lämpenee, nyt ollaan sitten hiljaa kun ollaan miinus asteilla, viime vuonna oli lämpimämpää jopa kuumaa lokakuun puolivälissäkin. Katsokaapa linkki viime vuoden lämpötiloista lokakuun kohdalla…

Saa katsoa onko aamulla lunta, vaimon autoon vaihdoin jo talvirenkaat.

Eikö ilmaston kylmenemisellä vouhoteta nyt kun on kylmää ja kerätä kolehtia että maailma pelastuu…???

”14.10.2018  Monin paikoin mitattiin lokakuun kaikkien aikojen korkeimpia lämpötiloja. Maan lämpimin havainto tehtiin Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla, jossa mitattiin 20,9 astetta. Edellinen lokakuun lämpöennätys oli Helsingin Malmilla vuonna 1985 mitattu 19,4 astetta. Se ylitettiin tällä kertaa jopa Oulussa saakka (20,5 C)”

Lokakuun 2018 kuukausikatsaus

Mahatma Gandhi 150 vuotta

Intian valtion perustaja Mahatma Gandhi (1869 – 1948) oli yksi viime vuosisadan huomattavimmista valtiomiehistä. Hän ehti kuitenkin toi- mia itsenäisen Intian johtajana vain jokusen viikon, kun tuli ”omien”, hindunationalistin murhaamaksi.

Gandhi oli syntyisin läntisestä Gujaratin (osa)valtiosta ja hänen äidin- kielensä oli gudžarati . Myös nykyinen pääministeri Narendra Modi on sieltä, samoin oli Pakistanin perustaja Mohammad Jinnah. Gandhin isä oli ammattiministeri korkeaa kastia.

Gandhin valtteja oli, että myös hänen vastujansa ja kilpailijansa kuten englantilaiset siirtomaaisännät sekä kommunistinen ja islamilainen it-senäisyyliike arvostivat korkealle hänen esimerkkiään, oppiaan  ja toi-mintamallejaan. Kaikki nämä olivat II maailmansodan Liittoutuneen puolen perillisiä. Gandhi perusti ohjelmaansa ja ideologiaansa toteut- tamaan  Indian Congress -puolueen, joka on nyt oppositiossa. Kuten alla näkyy suitsutus kilpailijan perustajalle on suurempaa kuin omille patriarkoille.

Gandhin opin kulmakiviä olivat eteläisen Aasian valtiollinen itsenäisyys ja yhtenäisyys, kaikkien poliittinen tasavertaisuus riippumatta varalli- suudesta, kansallisuudesta,uskonnosta,kastista (jotka kiellettiin, mutta pelkkiä tapoja ei valvottu); väkivallaton kaikkien väestöryhmien joukkoliike ja ”kansalais”tottelemattomuus siirtomaavaltaa vastaan, raskaan teollisuuden soveltumattomuus Intiaan jne.

Vastustajat omaksuivat  ”pointteja” Gandhilta, toisaalta hänen seuraa- jansa hänen kuoltuaan eivät olleet dogmaattisia, vaan esimerkiksi väki- vallattomutta saatettiin tulkita (tarkoitusten tasolla varmaan oikein), että ”siitä oli sovittu englantilaisten kanssa” – eikä se koske aivan muita mahdollisia varsinkin ulkoisia uhkia, että ”raskatakin teollisuutta tarvitaan jonkin verran palvelemaan kevyttä” (mitä se suurin piitein aina tekee) jne.

Gandhin ajattelu mukaan lukien  kuvan lause oli huomattavn kunfutse- laista. Tosin kyeessä saattoi olla hänelle tyypillinen retorinen keino sekoittaa keskenään uskontoja ja pakottaa niitä yhteistoimintaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mahatma_Gandhi

Mohandas Karamchand Gandhi (gudžaratiksi મોહનદાસ કરમચંદ ગાંધી, IAST: mohandās karamcand gāndhī, 2. lokakuuta 1869 Porbandar, Intia30. tammikuuta 1948 New Delhi, Intia), tavallisesti kutsuttu nimellä Mahatma Gandhi oli Intian itsenäisyysliikkeen johtaja. Hänet tunnetaan väkivallattoman vastarinnan satyagrahan kehittäjänä.

Gandhi kasvoi Intiassa hinduperheessä ja opiskeli lakimieheksi Lon– toossa. Hän aloitti yhteiskunnallisen toimintansa Etelä-Afrikassa, missä hän työskenteli asianajajana 17 vuoden ajan. Hänen kansalaistottele- mattomuuteen perustuvan vastarintansa ansiosta maan intialaisten syrjintä lopetettiin. Gandhi palasi Intiaan 1915 ja ryhtyi kamppailuun In- tian itsenäistymiseksi Brittiläisestä imperiumista. Gandhi käytti tavoit- teidensa ajamiseen väkivallattomia keinoja kuten puheita, kirjoja ja artikkeleita sekä paastoja, lakkoja ja marsseja. Hän joutui toistuvasti brittien vangitsemaksi. Paljolti Gandhin ansiosta Intia itsenäistyi vuonna 1947. Koska Pakistan samalla irtautui Intiasta, Gandhi joutui hinduradikaalin salamurhaamaksi jo seuraavana vuonna.

Gandhin elämä ja opetukset ovat innoittaneet monia kansalaisaktivis- teja. Intiassa Gandhia kutsutaan yleisesti ”kansakunnan isäksi”, ja hänen syntymäpäivänsä on kansallinen juhlapäivä.

https://gandhi.gov.in/

Narendra Modi

@narendramodi

Bapu unites the world!

Among the highlights of today’s programme was the excellent rendi- tion of Bapu’s favourite ’Vaishnav Jan To’ by artists from 124 nations.

This is a must hear. #Gandhi150

 

Sotamarsalkka William Slim, oikeanlainen vastapuoli itsenäisyysliikkeellä…

Gandhin vastapuolena ja ”hiljaisena gentlemannisopimuskumppani- na” toimi epäilemättä useinkin sotamarsalkka William Slim, Intian brittiläisen armeijan komentaja.

Slim oli Gallipolinveteraani, joka toimi kesällä 1941 Kansainliiton joh- dolla komentajana Irakissa ja myös Itä-Syyriassa ns. Syyrian vienti- sodassa (Operation Exporter),  eräässä II maailmansodan tuntemat- tomassa ratkaisutaitelussa. ja sitä seuranneessa Iranin operaation Countenancessa, jossa britit ja NL:n tukemat kurdilaiset, azerilaiset ja armenialaiset joukot jakoivat Iranin tilapäisesti.

Vuonna. 1948 Työväenpuolueen pääministeri Clement Attlee nimitti Slimin vastoin edeltäjä Monty Montgomeryn ehdotusta Brittiläisen  Yleisesikunnan päälliköksi, vuonna  1952 Australian 13.  kenraalikuvernööri.

Iranista Slimin uudelleen nimetty,nyt Brittiläis-Intialainen 14.eli ”Unoh- dettu” armeija siirtyi Burmaan yrittämään avata sen kautta läntisille Liittoutuneille uuden huoltoreitin Kiinaan Tiibetiin linnoittautuneelle Kuo Min Tangille. Vain Neuvostoliitolla oli tuolloin sellaisia lentokoneita, joilla pystyi lentämään Himalajan yli. Slim Bill tiesi, mitä se olisi merkin- nyt Intian itsenäisyysliikkeessä, jos englantilaisia itseään olisi ruvennut liikaa Bakun öljy ”janottamaan”…

Slim oli valmistunut Sandhurstin sotilasakatemian sijasta Birmingha- min yliopiston köyhien ylioppilaiden upseerikurssilta ensisijaisena ta- voitteenaan pomon ura siviilissä kuten teollisuudessa, sillä konkurssin tehneen rautakauppiasisän rahat eivät riittäneet varsinaseen yliopisto- koulutukseen. Hänet kutsuttiin kuitenkin palvelukseen kusisimpaan ku- viteltavissa olevaan paikkaan jopa I maailmansodankin oloissa, Turkin Gallipoliin, jonne lähetettiin ”vähän kaikenlaista” väkeä, eikä perimmäi- nen tarkoitus edes ollut voittaa, ainakaan julkilausutun suunnitelman mukaisella kaavalla. Häntä luultiin rivistä nousseeksi, mikä taas entisen Turkin imperiumin alueella olikin paikallisten mielestä upseerille suuri kunnia ja ”todisti suuresta pätevyydestä”, jota virkoihinsa syntyneillä feodaaliupseereilla ei suinkaan aina ollut. Hänet komennettiin Intiaan jatkokoulutukseen ja uusiin tehtäviin, joissa hän menestyi aina hyvin, koska pystyi johtamaan paikallisia, keitä nämä sitten kulloinkin olivatkin.

William Slim tapasi toimia niin,että ”oikea taho voittakoon” (ei esimer- kiksi aina ehdottomasti juuri oma taho… sen hän oli tullut tuntemaan jo Gallipolissa). Ja näin yleensä myös kävi. Ja se kävi ylimmän poliittisen johdon kuten Winston Churchillin ja myöhemmin Louis Mountbattenin linjan mukaan.

William Slimiä pidetään yhtenä historian parhaista sotilaskomentajis- ta, vaikka hän ei sotilaalliesti jyrännyt juurikaan muita kuin Bagdadin ja itä-Syyrian fasistit. Slim on kirjoittanut muistelmat ”Epävirallista historiaa”, josta on otettu 17 painosta ja otetaan yhä lisää.

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/mahatma-gandhin-patsas-helsinkiin

Mahatma Gandhin patsas Helsinkiin

Ulkoministeriö 20.9.2019 17.34

Helsinki liittyy 21. syyskuuta niiden monien eurooppalaisten ja muiden maanosien kaupunkien joukkoon, joissa on omistettu muistomerkki Intian itsenäisyysliikkeen johtajalle Mahatma Gandhille. Allotrianpuis- tossa paljastetaan tunnetun intialaisen kuvanveistäjän Gautam Palin tekemä pronssifiguuri, joka esittää Gandhia luonnollisessa koossaan vuoden 1930 suolamarssilla.

Ulkoministeri Pekka Haavisto ja Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar osallistuivat Mahatma Gandhin patsaan vihkimistilaisuu- teen Allotrianpuistossa Helsingissä perjantaina 20.9.2019.

Gandhi syntyi 2. lokakuuta 1869. Patsas on Intian hallituksen lahja Suomen valtiolle Gandhin syntymän 150-vuotisjuhlavuonna. Kuluvana vuonna juhlistetaan myös Suomen ja Intian diplomaattisuhteiden seitsemää vuosikymmentä.

Suolamarssi oli vuonna 1930 Intiassa järjestetty väkivallaton mielen- osoitus. Marssin aloitti Mahatma Gandhi, ja siihen otti osaa arviolta 60000 ihmistä, jotka marssivat 380 kilometriä vastustaakseen brittihallinnon määräämää suolaveroa. Suolamarssin ansiosta maailman huomio kiinnittyi Intiaan ja itsenäisyysliikkeestä uutisoitiin ensimmäistä kertaa laajasti.

Intia itsenäistyi 15. elokuuta 1947. Gandhi sai nauttia elämäntyönsä täyttymyksestä vain puoli vuotta, sillä hän joutui salamurhaajan uhriksi 30. tammikuuta 1948.

Gandhin nimi iskostui pysyvästi maailman tietoisuuteen Intian itsenäi- syyden yhtenä perustajana, kansakunnan isänä ja väkivallattoman vastarinnan opin eli satyagrahan kehittäjänä. Hän kuuluu maailmanhistorian suurten kansanjohtajien joukkoon.

Gandhi ei pitänyt termistä “passiivinen vastarinta”, koska hän taisteli aktiivisesti pahuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa vastaan. Hän piti tärkeänä, että tässä taistelussa ei käytetä niitä keinoja, joita hän vastustaa.  Hänen taktiikkansa oli rehellisyys, avoimuus, väkivallatto- muus, valistus, vapaaehtoinen köyhyys, median taitava hallinta ja ilmiömäinen kurinalaisuus.

Gandhi on tunnettu osuvista aforismeistaan, joista yksi on kirjoitettu Helsingin patsaan jalustan laattaan: Rauhaan ei ole tietä, rauha on tie. Gandhin viisaus on säilyttänyt ajankohtaisuutensa nykyisellä ilmaston- muutoksen, ympäristön pilaantumisen ja vihapuheen aikakaudella. Patsas on myös uusi kiintopiste Suomen kasvavalle intialaisyhteisölle. Säiden salliessa sen ympärillä voidaan järjestää vaikka joogatapahtumia.

Suomi otti Intian lahjan kiitollisuudella vastaan. Helsingin kaupunki an- saitsee tunnustuksen siitä, että se tarjosi patsaalle arvoisensa paikan ja teki tarpeelliset perustustyöt. Patsaslahjan antamisesta ja vastaanot- tamisesta on tehty sopimukset valtion toimijoiden ja kaupungin välillä sekä Intian suurlähetystön ja ulkoministeriön välillä.

Tutkijat varoittavat Auringon aiheuttamasta ”minijääkaudesta”, joka voi viilentää maapalloa 2030-luvulla

Brittiläiset ja venäläiset tutkijat ennustavat, että maapallon ilmastoa saattaa viilentää seuraavina vuosina uusi minijääkausi.
Tutkijoiden tekemä matemaattinen malli Auringon magneettikentän muutoksista viittaa siihen, että auringon aktiviteetti saattaa alkaa väliaikaisesti laskea vuodesta 2021 lähtien.

SKY NEWS kertoo, että matematiikan professori Valentina Zharkova Northumbrin Universitystä on laventanut aiempaa venäläistutkimusta, jossa on ennustettu Auringon tuottamien kahden magneettisen mallin liikkeitä.
Zharkova väittää, että hänen mallinsa tarkkuus on 97 prosenttia, ja siinä on mukana aiempia minijääkausia. Ennusteen mukaan auringon aktiiviisuudessa on tulossa harvinainen ajanjakso, jolloin auringonpilkkuja ei ole tulossa käytännössä lainkaan.
Vimeksi tällainen tapaus oli vuosien 1645 ja 1715 välisenä aikana, jolloin Euroopassa oli minijääkautena tunnettu ajanjakso. Tuo ajanjakso tunnetaan Maunderin miniminä.

Zharkova kuitenkin varoittaa, että mallia ei voi käyttää todisteena siitä, että tällä kertaa tulee minijääkausi, koska ilmaston lämpenemisen vaikutus voi olla voimakkaampi.
Enalleen tilanne palaa 2040-2050 luvulla. Zharkovan tutkimus aiheesta on ilmestynyt Astronomy&Geophysics-julkaisussa.

Aurinko ei kuitenkaan ole suinkaan ainoa asia, joka vaikuttaa ilmastoon. Euroopan ilmastossa on ollut voimakkaita muutoksia viimeksi kuluneiden 3000 vuoden aikana, kuten 1300-luvulta alkaen 1800-luvulle jatkunut ”pieni jääkausi, jolloin ilmasto kylmeni huomattavasti. – –
Cardiffin yliopiston äskettäin julkistama tutkimus antaa asiaan lisävalaistusta:
Vimeksi kuluneiden vuosituhansien aikana kylmien ajanjaksojen lisäksi Euroopassa on ajoin ollut niinkin lämmintä, että viinitarhat ovat kukoistaneet Iso-Britanniassa ja Walesissa.
Näitä suuria ilmastovaihteluita selittävät tutkimuksen mukaan todennäköisesti Pohjois-Atlantin merivirtaukset.
———————————-
Kirjoitukseni lähde: Internet TM (Tekniikan maailma) 28.12.2017, artikkelin otsikko sama kuin tässä.

Aamunautintoja.

Joitain aikoja sitten kirjoittelin alkavan syksyn aamuista ja puuhellasta.

Nyt se syksy alkaa taipua lopuilleen ja aamuisin alkaa olla jo hieman viileää. Meillä kun patterit on säädetty + 18.

Kun siinä 04 aikaan heräilen, köpöttelen keittiöön ja panen hellan tulille; ah, siinä puolen tunnin sisään alkaa huomata, että keittiöstä tulvii miellyttävää lämpöä vanhoihin jäseniin.

Meidän nuoriso (20 + ja vanhemmat 50 +, väittävät meitä fossiileiksi, ehkä oikeassa ovatkin mutta sanoisin, kyllä fossiilinakin ihan kiva on olla.

Ei kaiken pidä syntyä vain napista vääntäen, tai klikkauksella netin näytöllä.

Ihmisellä tulee olla sellaisia pieniä arkipäivän nautintoja; elämyksistä en välitä.