Sunnuntai

 

 

herään talviaikaan

valoisaa jo seitsemältä

huomaan myrskyn kaataneen puun talon vierellä

räkä alkaa vihdoin irrota nokasta

lima kurkusta

vesijumppa olisi tänään

pakko jättää väliin

kolmatta kertaa peräkkäin

terveyden kanssa ei passaa leikkiä

ei uhmata

vaikka kuinka himoittaisi jo kuntoilu

lämmitän uunia

odotan kissaani yöjalasta

kylän yllä hiljaisuus

luonto nuokkuu

sen viisarit ovat vielä

kesäajassa

4 Replies to “Sunnuntai”

  1. Eipä tuota tämänaamuista tunnelmaa paremmin voisi kuvailla. ”Meidän kissa” tulee mistä tulee, asettuu tuohon saunan terassille, tietää, että kun sen huomaan, herkkuja tulee. En muuten vieläkään tiedä oikeasti, kenen kissa se on, vaan meillä tykkää käydä herkuttelemassa; ei ahdistele lintuja, ei meidän kanoja, siis kelpo katti.

  2. Mirri.
    Tulit ikään kuin salaa elämääni,
    istuit katseeni piiriin.
    Arka olit ja varovainen,
    vaan kun aika kului, olit luottavainen.
    Tulit saunamme rapuille odottamaan,
    josko huomaisin tulijan odottavan.
    Näinhän minä ja toimeen ryhdyin,
    aamiaisen mieleises rakensin mielihyvin.
    Söit tarjoukseni, mielihyvin,
    istuit rapuille peseytyin.
    Lähdit reiteilles tuntemattomiin,
    vaan tuttuihin maisemiin palaillen.
    Näin kului vuosia monia,
    kuvakulmia monia somia.
    On vuosia kulunut kolmisen,
    vaan tervetulleeks portailles palaillen,
    sinut toivotan meilihyvin.

Kommentoi