Radiotiedustelu ja vahva kenttätykistö ovat tarpeen (75 vuotta)

2.7. illalla radiotiedustelumme sieppasi vihollisen tärkeän viestin. Sen mukaan 63.Kaartindivisioona aloittaisi hyökkäyksen 30.Panssariprikaatin tukemana 3.7. aamuyöstä Ihantalan suunnalla. Ryhmä Vihman tykistö ampui aamuyöllä kahdella tykistöryhmällä yhteensä 12 patteristolla vastavalmistelun vihollisen ryhmitysalueelle käyttäen 4 000 kranaattia. Naapureiden 17.D:n ja 4.D:n tykistö vahvensi vielä Ryhmä Vihman tykistön tulta kuudella patteristolla.[xli]

3.7. klo 9 hyökkäyksessä vihollinen tunkeutui suomalaisten asemiin Pyöräkankaalla, mutta heitettiin takaisin vastahyökkäyksellä. Tämän vastahyökkäyksen tykistövalmisteluun osallistui 15 suomalaista kenttätykistöpatteristoa, eli 180 tykkiä. Tykistömme ampui 3.7. 12 000 kranaattia.[xlii]

Koko artikkelini Tali-Ihantalan torjuntavoitosta karttoineen ja tarkkoine lähdeviitteineen löytyy täältä:

http://jput.fi/T_I_torjuntavoitto.htm

 

9 vastausta artikkeliin “Radiotiedustelu ja vahva kenttätykistö ovat tarpeen (75 vuotta)”

  1. Sääli vaan että ne tiedustelulait tulevat heikentämään tiedustelun tasoa, eivät parantamaan sitä.

    Sen siitä saa kun ostetaan lait lobbareilta eikä asiantuntijoilta. Venäjä ja rikollisjärjestöt kiittävät. Ja katsoen tuota Trevoc-tapausta, voipi olla että rikollisjärjestöt myös vakoilulaitteet meille myyvät.

    1. Kyuu, olet osittain oikeassa.

      Suomen signaalitiedustelu on ollut varsin tasokasta ennen tiedustelulakeja.

      Sen sijaan vaikkapa agenttitiedustelua ei ole aiemmin juuri ollut kun ei ole ollut sen sallivaa lakia. Toki esimerkiksi sotilasasiamiehet ovat suorittaneet tiedustelutoimintaa keräämällä tietoa julkisista lähteistä – mutta nyt voidaan laillisesti lähettää myös oikeita ”vakoojia” Venäjälle, ilman että siitä rapsahtaa Suomessa rangaistus.

  2. Agenttitiedustelusta en sano mitään, sillä sitä en tunne. Nettiajan signaalitiedustelun minä sen sijaan tunnen väkevästi.

    Agenttityöllä on epäilemättä saatavilla yhäkin suuria tuloksia ja tästä näkyy uutisoinnissa jatkuvasti. Soluttautuminen, henkilöiden seuraaminen, sen semmoset, ovat epäilemättä tehokkaita toimia.

    Netin massavakoilu sen sijaan heikentää tiedustelun tuloksia, tämä on todettu jo liian monta kertaa, liian monessa maassa. Sillä voi saada kiinni pikkurikollisia, mutta ei isoja.

    1. Olen varma, että Suomen tiedusteluelimet eivät suorita suomalaisten massatiedustelua netissä. Ryssien liikennettä pitäisikin valvoa.

      Oletan, että käytetään algoritmeja, joilla etsitään viesteistä epäilyttäviä sisältöjä, jotka viittaavat esimerkiksi terroritekojen valmisteluun tai suomalaisten vakoiluun. Sitten kun sellainen viesti sattuu kohdalle, niin se voidaan lukea – ja niin pitääkin mielestäni tehdä. Ei Suomella ole edes resursseja mihinkään massavalvontaan.

      Ainakaan minun maileissani ei ole mitään sellaista, mitä Suomen viranomaiset eivät saisi lukea. Joskus aikaisemmin olen käyttänyt vahvaa salausta luottamuksellisissa viesteissä. Samoin minulle on lähetetty salattuja viestejä.

  3. Jatkosodan aikana 41 tai 42 sieppasi radiotiedustelumme sanoman isosta liittoutuneiden convoista Murmanskiin… Tietenkin tästä tiedotettiin heti Saksalaisille ja tämä saattue upotettiin sittemmin lähes kokonaan aseveljemme u-boattien ja luftwaffen toimesta… mikä oli ihan oikein…. Hitler käski tämän johdosta antamaan Suomen radiotiedustelulle kaiken avun mitä tarvitsimme… Luultavimmin radiotiedustelumme oli sodan lopulla maailman paras.

    1. Juuri näin asia oli.

      Lisäksi Reino Hallamaa oli erinomainen verkottuja. Hän vaihtoi viestimateriaalia myös japanilaisten kanssa, joten salasanomien purku helpottui.

  4. Jussi, muisten nyt omasta päästäni tätä, kun siellä Ihantalassa siepattu vihollisen radioviesti paljasti hyökkäyksen h-hetken ja ryhmitysalueen, niin sinne ryhmitysalueele ammuttiin puoli tuntia ennen h-hetkeä massiivinen keskitys… ja kun hyökkäyshetki koitti niin sieltä ei lähtenyt ketään hyökkäämään….

    1. Vastaavaa tapahtui useampaan kertaan, joskus 10 minuuttia ennen ryssien hyökkäyshetkeä. Vangiksi saadut ryssät kertoivat että suomalaisen kenttätykistön tulitus oli yhtä helvettiä.

      Joskus pataljoonan taisteluvahvuudeksi jäi kymmenkunta miestä. Pataljoona vietiin taakse lepoon ja täydennettäväksi – ja kohta uudelleen suomalaiseen lihamyllyyn.

      Kuhlmeyn Stukat ja Jabot tekivät tarkkuustyötä ryssien siltoihin, panssarikeskityksiin ja tykistön tuliasemiin – mutta Suomen kenttätykistö oli todellinen lihamylly ryssien jalkaväelle – radiotiedustelun avulla.

      Radioviesteistä avattiin myös ryssien kirouksia Suomen tehokasta kenttätykistöä kohtaan. Vaikka tuli avattiin esimerkiksi 10 patteriston voimalla eri suunnista ja eri etäisyyksiltä, niin Suomen kenttätykistö osasi ampua niin, että kaikkien tykkien ensimmäiset kranaatit olivat perillä maalissa hyvin tarkasti samaan aikaan. Siis ei avattu tulta samaan aikaan, vaan siten, että murkulat olivat perillä samaan aikaan. Se oli tuhoisa tykistötaktiikka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *