Jyri Häkämiehen osatotuus

Keskiviikkona 23.1. 2019 MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä ( n. 36 min kohdalta) olivat keskustelemassa ulkomaisen työvoiman tarpeesta EK:n Jyri Häkämies ja SAK:n Jarkko Eloranta.

Haastattelussa Jyri Häkämies totesi melko sanatarkasti seuraavaa: ”Jos puhutaan yleensä maahanmuutosta, niin on nyt hyvä muistaa se, että Suomessa yli 10 vuotta olleiden ulkolaisten osalta heidän työllisyysasteensa on n. 90%”

Valitettavasti ei toimittaja eikä SAK:n Eloranta millään tavalla kyseenalaistanut tuota Häkämiehen väittämää. Totuus kuitenkin on ettei tuo väittämä pidä paikkaansa. Ei silloin, kun puhutaan yleensä ulkomaalaisista, mikä käsittää kaikki maassaolijat. Työperäiset maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat, pakolaiset, perheenjäsenet ym.

Tuo väittämä pitää kyllä osapuilleen paikkansa silloin kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta tai opiskelujen myötä maahantulleista ja tänne sitten jääneistä. mikä käy ilmi alla olevasta graaffista.

 

Sen sijaan pakolaisuuden/turvapaikan vuoksi maahamme tuleilla tilanne onkin paljon heikompi. Vielä kymmenenkin vuoden jälkeen pakolaisten/turvapaikanhakijoiden työllisyysaste on vain n. 50%.

Kun sitten tarkastellaan maahantulijoiden taustoja lähtömaan perusteella , niin tilanne näyttää entistä moninaisemmalta, riippuen siitä mistä päin maailmaa tulija on.

Kuten yllä olevasta kuviosta nähdään lähialueilta sekä EU, Efta ja Pohjois-Amerikan sekä Aasian maista tulevien työllisyys on hyvin lähellä suomalaisten tasoa tai jopa yli, mitä osaltaan selittää näiltä alueilta tapahtuva työperäinen maahanmuutto. Sen sijaan Lähi-idän ja Afrikan maat edustavat tilaston surkeampaa puolta. Työllisyysaste kymmenen maassaolovuodenkin jälkeen on vain noin 50%. Yksittäisten maiden kohdalla jäädään vielä reilusti tuonkin alle.

Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden alhaista lukua selittää myös osaltaan naisten ongelmallinen tilanne. Kulttuurillisista syistä, vaikka näin ei saisikaan sanoa, noista maista tulevat naiset jäävät pääsääntöisesti neljän seinän sisälle kotiin. Omasta keittiöstä käsin on melko vaikea työllistyä.

Tilastokeskuksen tilastot ovat vuodelta 2014, joten niissä ei vielä näy vuoden 2015 muuttoaalto, mutta eipä tilanne tuosta liene ainakaan parantunut.

Helsingin osalta on saatavissa hieman tuoreenpaakin tietoa.

Helsingissä ulkomaalaistaustaisten osuus on melko suuri, joten tuosta saa aika hyvän kuvan siitä missä mennään. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on Helsingissä lähes 2,5 kertainen suomalaistaustaisiin verrattuna.

Pienenä kuriositeettina mainittakoon, jotta Helsingissä oli työttömiä ulkomaalaistaustaisia vuoden 2016 lopussa 11 225 henkilöä. Eli ”bussikuskireserviä” löytyy maastamme jo tälläkin hetkellä ilman että lisää tarvitsee tuottaa.

Kaikkea yllä olevaa kun miettii, niin tulee väkisinkin siihen johtopäätökseen, ettei  työvoimapulaa ja  huoltosuhdeongelmia saada ratkaistua  pelkästään maahanmuuttoa lisäämällä.  On myös tehtävä jotain jo maassa olevien suhteen, jos esim. taloudellista huoltosuhdetta halutaan parantaa.

Tämä kirjoitus lähti osaltaan siitä, kun nyt niin paljon puhutaan valeuutisista.  Lieneekö vaaleilla vaikutusta asiaan. Mielestäni lähes yhtä haitallista  on se, että kerrotaan vain osatotuus ja sekin vain silloin, kun sillä pystytään tukemaan omaa agendaa.

Jaa käyttäen:


3 Replies to “Jyri Häkämiehen osatotuus”

  1. Jos olisi pysytty markkakannassa, niin silloin olisi voinut olla todellista työvoimapulaa. Mutta jos ei markkaan palata, ei ole mitään syytä työvoimaa tänne tuoda.
    Markkakaan ei tosin olisi lisännyt työvoiman kysyntää, jos ay:n elämäntapasyndikalistit olisivat panneet lakkoilullaan maamme talouden ranttaliksi.

Kommentoi