Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen heikentää matematiikan opetuksen tasoa

Kuvittele seuraavat tilanteet:

A. Opetat vaativaa, lukion pitkää matematiikkaa ryhmälle, jossa osa oppilaista on selvästi matemaattisesti heikkolahjaisia. Osaa oppilaista ei matematiikka myöskään erityisesti kiinnosta, mutta he ovat valinneet sen, koska  siitä saa parhaiten pisteitä jos hakee yliopistoon lukemaan historiaa, englannin kieltä, filosofiaa tai yhteiskuntatieteitä. Opetat ryhmälle uusia, vaativia asioita ja oppitunteja on rajatusti. Osa oppilaista on tietenkin lahjakkaita ja haluaa edetä nopeammin., mutta aikasi kuluu paljolti yrittäessäsi epätoivoisesti vääntää rautalangasta asioita heikompilahjaisille.

Vai

B. Opetat vaativaa, lukion pitkää matematiikkaa ryhmälle, joka on valinnut sen siksi, että on jo peruskoulussa ollut kiinnostunut matematiikasta ja havainnut olevansa matemaattisesti ainakin melko lahjakas. Ryhmän jäsenistä suurin oasa suunnittelee lähtevänsä todennäköisesti opiskelemaan luonnontieteitä.

Kummanlainen ryhmä on otollisempi sille, että Suomeen syntyy uutta matemaattista osaamista, kummassa ryhmässä lahjakkuus jalostuu paremmin? Opetusministerimme on ilmeisesti elinkoenoelämän ”viisaan päättelyn” johdattelemana valinnut vaihtoehdon A. Niin voi päätellä siitä, että jatkossa minkä tahansa aineen opiskeluun yliopistossa saa eniten pisteitä pitkästä matematiikasta. Määrä korvaa laadun. Voisi jopa ajatella, että paradoksaalisesti kysymyksessä on eräänlainen kommunistinen idea. Peruskouluahan aikanaan juuri haukuttiin siitä että kaikki laitettiin opiskelemaan samat asiat. Sen sanottiin olevan peräisin DDR:stä. Nyt elinkeinoelämä ja kokoomuslainen opetusministeri uskovat kaikkien oppivan pitkää matematiikkaa!

Uudistus on siis  typerä paitsi muiden aineiden niin matematiikan itsensäkin kannalta. Täytyy vaan toivoa, että seuraava opetusministeri olisi järkevä, kuuntelisi opettajiakin eikä vain  ”visionäärejä” ja korjaisi pisteytyksen.

Jos joku ei tiedä, mitä pitkässä matematiikassa opetetaan, niin linkki kevään yo-kokeeseen: http://yle.fi/plus/abitreenit/2019/kev%C3%A4t/M-fi/index.html

 


31 vastausta artikkeliin “Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen heikentää matematiikan opetuksen tasoa”

  1. Sanni Grahn-Laasonen ei ole saanut kuin pahaa mieltä aikaan, pitäisi syrjäyttää tehtävistään ja ohjata uudelleen koulutukseen, tämä henkilö ei ole oikeassa tehtävässä.

      1. Sinänsä kokemukset sopulihommista ja poliittisista pesteistä eivät todellakaan tuota tuollaiseen tehtävään tarvittavaa ammattitaitoa.

    1. Näköjään sekoomuslainen hyväksyy sekoomuslaisen töppäilyt..Sääli, että ”isänmaallinen” puolue taitamattoman ministerinsä kanssa romuttaa erinomaista suomalaista koulutusjärjestelmää..

      1. Kokkareet kävelee vaikka jyrkänteeltä alas kun näin komennetaan, omia aivoja ei saa käyttää. Tulee kommunistit näistä mieleen…

    2. Ikävä kyllä kyvytön ministerin vakanssilla kykenee tekemään haitallisia päätöksiä.
      Esimerkkinä vaikka tuo paskapönttölaki, mitä tervejärkinen ihminen ei olisi hyväksynyt.

        1. Saattoi olla taustaltaan ympäristöministeriön kotkotuksia tuo paskalaki. Arvelen, että kyseinen ministeriö olisi ymmärtämättömien vihreitten soluttama. Siellä lienee sattumasähkön ja sähköautojenkin tuki.
          ——————————
          Opetusministeriö on puolestaan pedagogiikasta viisveisaavien freudentalistien soluttama.

        2. Paskalaki oli vain esimerkkinä kyvyttömän ministerin tekosista ja tiedän oikein hyvin, että sen päätöksen teki Lehtomäki.
          Granh-Laasosen päätös matematiikka-asiassa on samaa tasoa fiksuudessa..

  2. Sekoomuksen huolihan on se, että heidän yliälykkäät lapsensa turhautuvat ala-asteella joutuessaan ”köyhien” lasten kanssa samaan luokkaan..

  3. Aajtuksena oli tietenkin saada lisää matematiikan osaajia, mutta pakko on aika huono motivaattori varsinkin jos se matematiikka ei oikein tartu. Vähemmän matemaattisia varten on lukiossa lyhyt matematiikka, eikä sekään mitätön ole. Teollisuus on huolissaan opilskelijoiden heikosta matematiikan osaamisesta. Paraneeko se, jos historiaa ja englantia lukemaan menevät pakotetaan opiskelemaan pitkää matematiikkaa?

    1. Tuskin paranee.
      Ennemminkin paranisi, jos teknisiin ja luonnontieteellisiin opintoihin vaadittaisiin se pitkä matikka.
      Nythän teknisen sisäänpääsyyn kelpaavat ”vihreät” lyhyen matikan lukijat, joille pitää järjestää matikan tukikoulutusta, jotta edes jotenkin pärjäisivät opinnoissaan.

    2. Minun mielestäni perusongelma on peruskoulun tasapäistävä pyrkimys. Mennään eteenpäin suunnilleen heikoimpien tahtiin, että ne heikoimmat eivät putoaisi kelkasta. Silloin huiput turhautuvat kun mennään liian hitaasti eteenpäin.

      Matemaattisesti lahjakkaille oppilaille pitäisi olla erikseen ”pitkän matikan luokka”, jonne sitä ”rupusakkia” ei päästettäisi, vaikka haluaisivatkin.

  4. Valinnaisaineena tuota voidaan nykyisin peruskoulussa jonkin verran toteuttaa, eli tunti viikossa lisää niille jotka osaa ja joita kiinnostaa ja sen valitsevat. Riippuu tietysti koulusta, toteutuuko. Jos koulussa sen pari oppilasta vaan haluaa niin ei mitään ryhmää tietenkään tehdä. Ja matematiikan opettajista, tarjoavatko sellaista kurssia.

  5. Totta kai saamme haukkua kokomusta vai mitä??

    Se tais olla kylläkin SDP joka teki opetukseen kaikilla (?) tasoilla rajuja heikennyksiä??
    Lue itse : 422/2012 tai 423/2012
    (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/?_offset=13)
    Jos koulussa tuntimääriä lisätään mutta opettajia ei lisätä => isommat ryhmät??

    Pykälien tekijänä nimi alla on Jukka Gustafsson?? Tutki itse!

    1. Niin, Kokoomuksen haukkujista ei todellakaan ole puutetta tällä foorumilla. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen EI ole ollut leikkaamassa koulutuksesta, vaan on tehnyt parhaansa, jotta työmarkkinoille saataisiin porukkaa, jollaista siellä tarvitaan.

      Tänäänkin on hirmuinen puute osaavasta ja työhaluisesta työvoimasta.

      ”Tohtoreita” tehtaillaan kyllä vauhdilla, mutta suurelle osalle niistä tohtoreista ei ole tarvetta työmarkkinoilla.

      Joitakin ammattiin valmistuneita ei ole turvallista palkata kyseiseen ammattiin. Poistettiin nääs valintakokeet. Sanni on yrittänyt sentään palauttaa valintakokeita edes joihinkin aloihin.

      1. Valintakokeet poistettiin lähihoitajilta. Alasta tuli jossain määrin sellainen ”jos et muualle pääse niin mene lähihoitajaksi”. Ei tajuttu, että lähihoitajan työ on tärkeää ja vastuutakin on, kun ollaan ihmisten ja lääkkeiden kanssa tekemisissä. Onneksi ne valintakokeet nyt palautetaan, mutta olisi saatu palauttaa heti eikä vasta kun ongelmat kaatuivat käsiin.

        Ja ammattikoulusta vähennettiin lähiopetusta, mikä heikensi osaamista. Eivät amislaiset kirjekursseilla opi vaikka se onkin halvempaa. Sannin aikana tämäkin ”uudistus” taisi tulla. Raha oli taas numero uno.

  6. Ehkä jonkinlainen tutkimus asiasta olisi ollut paikallaan ennen päätöksiä: kuinka moni valitsee lyhyen matematiikan vaikka kyvyt hyvin riittäisivät pitkään (esim. peruskoulussa arvosana 9-10)? Ja mistä se johtuu? Potentiaalia olisi niissä jotka osaavat mutta siitä ei pidä rankaista niitä joiden lahjakkuus on jossain muussa kuin matematiikassa. On kummallista että johonkin historian opintoihin pyrkiessä saa parhaat pisteet matematiikasta kun kumminkin haluttaisiin ihmisiä luonnontieteellisille aloille.

    1. Jos lahjakkuus on esimerkiksi musikaalisuus ja henkilö haluaa vaikkapa palkatuksi viulunsoittajaksi tai oopperalaulajaksi, niin silti ei voida kouluttaa määrättömästi viulunsoittajia tai oopperalaulajia – ei ole työpaikkoja.

      On parempi kouluttaa esimerkiksi osaavia rakennusmestareita – heille on kysyntää työmarkkinoilla. Kuinka ollakaan ohjelmistosuunnittelijoista on huutava pula, ja heillä pitäisi olla matemaattista osaamista ihan perusteellisesti. Sinne kun pistetään matikkaa heikosti hallitsevia, niin seurauksena on hirmuisen kalliit vahingot.

      1. Silloin on kysymys jatko-opintopaikkojen määrästä. Lukion pitäisi vielä olla yleissivistävä ja moni meneekin lukioon juuri siksi, ettei vielä tiedä miksi ”isona” haluaa. Pakottamalla ei saada rakennusmestareitakaan, ei siitä kapellimestarista tule mestaria välttämättä vaikka kuinka painostettaisiin. Parhaiten kaikki toimii, kun eri tehtäviin saadaan niissä lahjakkaita ja motivoituneita tekijöitä.

  7. Mieti miksi pitää huonontaa suomen koululaisten huikeita oppimistuloksia??
    Maailman parhaiden tulokset putoo kuin lehmän häntä??
    Mikä ja kenen idea on ettei suomalaiset saa olla viisaita??
    Ketä häiritsee viisaat suomalaiset??

  8. Ei tuntimääriä Jukka Gustafssonin aikana tietääkseni lisätty. Gustaffson oli itse asiassa aika konservatiivinen eli tässä tapauksessa järkevä opetusministeri. Tuntijakouudistus hoidettiin ilman että olisi koetettu keksiä pyörää uudelleen. Alakoulusta taisi joku uskonnon tunti lähteä ja yhteiskuntaoppia tuli tilalle. Opettajien määrästä ja ryhmäkoosta päättävät kunnat, mutta tietenkin valtio asettaa velvoitteet opetukselle kuten mitä ja paljoko opetetaan ja antaa kunnille rahaa. Nykyinen hallitus leikkasi kunnilta noin miljardin ja siksi Tampereellakin budjetti on yhä alijäämäinen vaikka nouskausi on ollut päällä jo pitkään.

    1. Sanni Grahn-Laasonen poisti subjektiivisen päivähoito-oikeiden, kasvatti varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja leikkasi ammatillisesta koulutuksesta. Nyt sitten valittaa, kun uusi hallitus haluaa maksuttoman toisen asteen.

      1. Jos Sanni poisti subjektiivisen päivähoito-oikeuden, niin sitten löytyi yksi hyvä teko 🙂 Sehän nimittäin tarkoittaa vain, että vanhemmilla ei ole oikeutta viedä lasta kahdeksaksi tunniksi päivähoitoon jos jompi kumpi on itse kotona. Eli saa viedä vain neljäksi tunniksi, paitsi ”sosiaalitapaukset”. MInusta siinä ei ole kysymys mistään ”lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen” vaan aikuisen oikeudesta löhöilyyn. Asiasta vaan saivat kunnat itse päättää ja esimerkiksi Tampere päätti olla oikeutta poistamatta. Se tarkoitti vähemmän rahaa muualle, esimerkiki peruskouluun.

        Epäilen kyllä että tätä ei Sanni yksin päättänyt…

  9. Toisaalta maa jossa ei ehditä kiireiltään lapsia tekemään saa olla ja mennä hautaansa rauhassa, harmaantuvan kansakunnan toivot kun on vähissä.

  10. Norppa:
    ”Nykyinen hallitus leikkasi kunnilta noin miljardin ja siksi Tampereellakin budjetti on yhä alijäämäinen vaikka nouskausi on ollut päällä jo pitkään.”

    Eihän se mene lainkaan noin, paitsi Ruoveden kappeliseurakunnan näkökulmasta.

    Norppa, älä trollaa, älä valehtele, tule asumaan tänne Tampereelle ja tutustu kaupungin olosuhteisiin, niin ehkäpä jopa sinäkin opit miksi Tampereen budjetti on miinuksella. Miksi muuten?

    Tietenkin on selviö, että Tampere hoitaa asiat kuntoon, ei tämä Pirkanmaa muuten olisi ainoa varteenotettava taho suhteessa Helsinkiin.

    1. Turha kommentti, voisin poistaa, koska ei sisällä mitään asiaa, mutta olkoon esimerkkinä kommentista, jossa ei ole mitään sisältöä. Ei näin, ystävät hyvät, ei näin.

Vastaa käyttäjälle juhak Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *