Rotumurhapierupeilisolu-Bilderberg-haistapaskantiede-YLE: Nikolai Vavilov oli ”ilmastonmuutos”, Trofim Lysenko ”denialismi”…

Näin sanoo ”tunnettu tekijä”, Ilta-Sanomien Arja Paananen lehden TV-liitteessä.

Ranskalainen dokumentti (joka ei ollut kaikin puolin pelkästään huono verrttuna moniin muihin kaltaisiinsa), oli laadittu siten, että kadunmies (kuten Arjakin!) saa siitä täysin erilaisen, väärän käsi- tyksen, nimittäin että maataloustieteilijät Nikolai Vavilov ja Trofim Lysenko olisivat toimillaan ratkoneet PERUSIOLOGIAN silloista peruskysymystä perinnöllisyysmekanismin luonteesta.

Sitä kysymystä ratkottiin kuitenkin  ihan muitten kesken Venäjän- kin Tiedeakatemiassa.Yksi niistä muista sen sijaan oli dokumentis- sakin esitelty Nikolain nuorempi veli kvanttifyysikko Sergei Vavilov, sittemmin Tiedeakatemian puheenjohtaja. Silloinen johtava perin- nöllisyysmekanismin tutkija, SERGEI Vavilovin kvanttikemistikolle- ga, amerikkalainen Linus Pauling, joka keksi mm. atomien orbitaalit ja DNA:n rakennuspalikkoina toimivat neljä valkuaisainetta, oli myös NL:n Tiedeakatemia täysivaltainen jäsen ja sellaisena siellä Sergei Vavilovin alainen.

Maatalosakatemian (alemman tutkimushenkilökunnan kiintiöstä valit- tuna) puheenjohtajana Trofim Lysenko oli ennen kaikkea MEDIAPER- SOONA, sillä maataloutta johdettiin suuressa ilmastoriskien valtiossa paljolti sikäläisen yleisradion välityksellä. Tämän päivän Suomeen verrattuna hän olisi vähän kuin Jukka-Pekka ”Peilineurooniautismi” Häkkinen tai Kari Enqvist – nimittäin jos noilla jälkimmäisillä olsi jotakin todellista käytännön merkitystä…

Sergei Vavilov, NL:n Tiedeakateminan puheenjohtaja 1945 – 1951, kvanttifyysikko, mm. valokaapeli- ja ydinvoimateknologian kehittäjä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/09/historia-leipaa-kansalle-tutkija-valekeksija-ja-stalin

TV1 maanantaina 14.10. 2019 klo 19.00 – 19.55, uusinta lauantaina 19. 10. klo 8.05, Areenassa

Arja: ” Neuvostoliiton vallanpitäjillä oli polttava ongelma. Miten saada kansa ruokittua? Kansan, jota riivasi toistuvasti nälänhätä. Väestön ruokkimista ei ollut koskaan ratkaistu kunnolla.

Nikolai Vavilov oli merkittävä kasvitieteilijä, agronomi ja geneetikko, jonka elämää ja uraa ohjaksi intohimo: maailman ruokkiminen. Tarkemmin sanottuna Neuvostoliiton kansan ruokkiminen.

Suuria lupauksia ja valekeksintöjä jakanut Trofim Lysenko oli biologi ja agronomi. Huomiota herättänyt mies väitti muun muassa kehittäneen- sä menetelmän, jonka avulla voitiin lisätä vehnän tuotantoa. Lysenkon tieteelliset läpimurrot yleensä epäonnistuivat.

Vavilovilta ja Lysenkolta odotettiin ihmeitä

Kumpikin miehistä yritti ratkaista Neuvostoliittoa vaivanneen ravinto-ongelman, mutta vain toinen onnistui.

Nikolai Vavilov joutui 1930-luvun lopulla Stalinin ja kommunistipuo- lueen epäsuosioon. Vastustajaksi noussut Trofim Lysenko onnistui saamaan omille, näennäistieteellisille opeilleen Stalinin jakamattoman hyväksynnän. ”

RK: Ei onnistunut. Stalin tiesi oikein hyvin, että Lysenkon teoriavihamielinen tieteenfilosofia on pielessä.

Molemmilla herroilla (…ei ”tovereilla”, sillä kumpikaan ei ollut koskaan edes hakenut NKP:n jäsenyyttä; aatteellinen liekanaru oli visioita esittävälle ei-jäselle pitempi) oli näytön paikka.

Akateemikko Nikolai Vavilov

Vavilov olisi ilmeisesti erittäin mielellään tutkinut ihmisen genetiikkaa (sanalla tarkoitettiin tuolloin eri asiaa, erityisesti geenipankkeja), mutta se ei käynyt päinsä, vaan hänet siirrettiin vastoin tahtoaan Maatalous- akatemiaan tutkimaan, geeniteoriansa pohjalta, kuinkas muuten, vilja- kasvien jalostusta. Hän tarttui kuitenkin tehtävään ja onnistui siinä oi- kein hyvin – taitaa olla ainoa tuollainen tapaus tieteen historiassa siinä suhteessa tuollaiselta pohjalta. Hänellähän oli mahdollisuus osoittaa kannattamansa teoria oikeaksi. Hänen nuorempi veljensä fyysikko, kvanttioptiikan tutkija ja valokaapeliteknologian isä ja yksi ydinvoimateknologiankin isistä Sergei Vavilov, oli korkeassa asemassa Tiedeakatemiassa ja valittiin sen puheenjohtajaksi v. 1945.

Agronomi, kokeellinen kasvinjalostaja Lysenko taas tuli tehtäväänsä poikkeuksellisella tavalla ”alhaalta” Maatalosakatemian sisältä: hänet valittiin 1936 ALEMPIEN TUTKIJOIDEN KIINTÖSTÄ sen puheenojoh- tajaksi, mikä asema oikeutti akateemikon arvoon ja Tiedeakatemian toimintaan osallistumiseen, vaikka hän ei ollut tohtori eikä professori. Maatalousakatemia ei nimittäin ollut varsinaisesti tieteellinen laitos, vaan sen tehtävä oli nimenomaan konkreettisesti kehittää maatalousteknologiaa.

Herroilla oli selitettävänä ja ratkaistavana akteemikko Ivan Mitshuri- nin mielestään toteama ilmiö, että kasvien siirtäminen sukupolvi su- kupolvelta pohjoisemmaksi paransi tehokkaamin sopeutumista kuin risteyttäminen pohjoisten villilajikkeiden kanssa – joka usenkin vain huononsi laatua. Michurin tutki erityiesti hedelmiä. Lysenkon mukaan ”mendelismi-morganismi”  erillistä, riippumattomista ja muuttumat- tomista geeneistä oli perätön, vavilovin mukaan taas vakiintuneet lajikkeet ovat jo valmiiksi valikoituja risteytymiä paikallisten villila- jikkeidenkin kanssa, eikä uusi riteyttäminen vie jalostusta tehokkaasti eteenpäin. Pitää löytää viljeltyjä ja villejä lajikkeita (kaukaa), joiden geenit ovat uusia ja tuovat uusia ominaisuuksia.

Vavilov ei ollut kaikessa oikeassa – eikä Lysenko myöskään ollut kai- kessa väärässä. Varsinainen tiedemies Lysenko ei kuitenkaan ollut, eikä hänestä myöskään sellaista tullut. Hän oli tieteelisen metodin vastaisen teoriavihamielisen LATTEAN EMPIRISMIN edustaja, sen suoranainen ”kunkku”.

Arja: ” Kahden miehen yhteentörmäyksestä sai alkunsa Neuvostoliiton historian dramaattisin epäonnistuminen – kommunistivallan kyvyttömyys pitää kansa kiinni leivänsyrjässä. ”

RK: Mitähän se Arja nyt tarkoittaa… Poikien riita alkoi vuodesta 1936 eli Lysenkon noususta Mattalousakatemian johtoon. Arja taitaa olla sekoittanut aikasempiin ”leivänsyrjäongelmiin”…

Toisin kuin dokussa väitetään Nikolai Vavilov kuoli keuhkotautiin v. 1943.

” Tiede politiikan palveluksessa

Ranskalainen dokumentti Leipää kansalle (12) kertoo kahden hyvin erilaisen miehen kohtalon 1920-luvun Neuvostoliitossa. ”

RK: MITÄ W… ???!!! ARJA ON KOKONAAN VÄÄRÄLLÄ VUOSIKYMMENELLÄKIN!!!!

ONKOHAN SE KOKO DOKU-MÄNTTIKIN!!!???

Arja: ” Historiadokumentti on koottu aikaisemmin julkaisemattomasta materiaalista. Ohjelma kuvaa vuosikymmenten takaisia dramaattisia tapahtumia ja muistuttaa kohtalokkaista seurauksista, kun tiede valjastetaan politiikan palvelukseen.

The Scientist, the Imposter and Stalin. Ohjaus: Gulya Mirzoeva. Tuotanto: Point Du Jour International, Ranska, 2017. Lukijana on Jaana Pesonen. ”

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/trofim-lysenko-ei-edustanut-noudattanut-eika-muuttanut-neuvostoliiton-tieteen-ideologiaa-1998

” torstai, 29. syyskuu 2011

Trofim Lysenko ei edustanut, noudattanut eikä muuttanut Neuvostoliiton tieteen ideologiaa (1998)

 

NL oli todellisuudessa hyvin ”langoilla” genetiikan perustutkimuksessa

Pari lainausta:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/12/dna-n-rakenne-selvitettiin-50-vuotta-sitten-2003

DNA:n rakenne selvitettiin 50 vuotta sitten (2003)

Mitä elämä on? Miten ominaisuudet ihmisellä ja yleensä luonnossa periytyvät? Näitä kysymyksiä ihmiset ovat aina pohtineet. Näillä asi- oilla on aina ollut myös poliittinen ja ideologinen merkitys. 50 vuotta sitten tehty DNA:n rakenteen löytäminen toi näihin kysymyksiin ratkaisevaa selvitystä ja on epäilemättä yksi suurimmista koskaan tehdyistä tieteellisistä löydöistä.

DNA:n rakenteen selvitti kaksi tutkijaa, englantilainen Francis Crick ja amerikkalainen James Watson, jotka 28.2.1953 pääsivät selvyyteen DNA:n kaksoiskierrerakenteesta, ”kierteisistä tikapuista”, joissa tika- puiden poikkipienat muodostuvat emäspareista adeniini-tymiini (A-T) tai guaniini-sytosiini (G-C).Näiden emäsparien järjestys nauhamaisessa DNA-molekyylissä määrittelee perintötekijät eli geenit, joista puoles- taan määräytyy, minkälaisia valkuaisaineita missäkin solussamme val- mistuu. DNA-nauha on solujemme tumissa laskostunut ja kiertynyt ko- koon kromosomeiksi. Jos kromosomit liitettäisiin peräkkäin ketjuksi ja ketju oikaistaisiin,sillä olisi pituutta peräti 2 metriä! Kromosomipare- ja ihmisellä on jokaisen solunsa tumassa 23, eli yhteensä 46 kromosomia, joissa puolestaan on yhteensä n.60000 geeniä.Näistä kromosomeista 22 on jo ulkonäöltään samantyyppisiä pariensa kanssa,mutta viimeinen pari X ja Y-kromosomit eroavat toisistaan ja ne määräävät sukupuolen. Jos tämä viimeinen pari on XX, niin alkiosta kehittyy nainen, jos taas XY, niin mies.

Tällä hetkellä geenien tutkimuksessa ollaan niin pitkällä,että ihmisen ko- ko geenikartta pyritään saamaan valmiiksi vielä tämän kevään aikana. Kartan julkaisupäiväksi ollaan suunnittelemassa 25.4.2003, jolloin on 50 vuotta siitä kun Crick ja Watson julkaisivat löytönsä DNA:sta Nature-tiedelehdessä.

DNA:n rakenteen selvittäjä James Dewey Watson tänään.

… ”

DNA: KAKSOISKIERRE VAI KOLMOISKIERRE?

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/03/biotieteiden-nobel-2014-herattaa-kysymyksia-ei-vain-sen-uutisointi

” … Watson sai Nobel-palkinnon vuonna 1962 yhdessä Francis Crickin ja Maurice Wilkinsin kanssa dna:n molekyylirakenteen ja sen merkityksen selvittämisestä.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun elossa olevan palkinnon saajan Nobel-mitali kaupattiin.

86-vuotias Watson on kertonut aikovansa lahjoittaa osan myynnin tuotoista tieteen hyväksi ja hyväntekeväisyyteen, muun muassa entiselle opinahjolleen Chicagon yliopistolle.

Vuonna 2004 kuolleen Francis Crickin Nobel-mitali myytiin viime vuonna 2,2 miljoonalla dollarilla eli noin 1,8 miljoonalla eurolla. ”

James Watsonin plootu on Noopel-historian ehdottomasti painavim- pia, vaikka se olikin jaettu Francis Crickin ja Maurice Wilkinsin kanssa, ja vaikka yksi keskeinen tekijä, joka ensimmäisenä onnistui kuvaamaan DNA-molekyylin, Rosalind Franklin jäi palkitsematta (koska oli kuollut). Näistä juuri Watsonia varsianisesti pidetään DNA:n keksijänä, sillä hän ennakoi teoreettisesti oikein sen rakenteen.

Aiheellisesti jätettiin palkitsematta röntgendiffraktiotutkimusmenel- män kehittäjä, Neuvostoiliitonkin Tiedeakatemian jäsen USA:lainen Linus Pauling, sillä hän oli ensinnäkin jo saanut sen menetelmän kehit- tämisestä v. 1954 jakamattoman kemian Nobelin,  mihin DNA-tutki- muskin oli vaikuttanut, sillä se todisti, että hän olisi osoittanut oikeat DNA:n valkuaisaine-rakennuspalikat, mutta toisekseen hänellä oli DNA:n rakenteesta ja toiminnasta väärä teoria (kolmoiskierre), jonka Watson korjasi teoreettisesti ja Wilkins ja Franklin osoittivat kokeelli- sesti mahdottomaksi ydinkuvien pohjalta. Paulig kuitenkin päätteli aivan oikein, että DNA koostuu aminohapoista, ja se on ketju. Lisäksi Paulingilla oli jakamaton vuoden 1962 Nobelin rauhanpalkinto Tieteen- harjoittajien rauhanliikkeen PUGWASHin organisoimisesta. Pauling kuului niihin fyysikoihin, jotka olivat kieltäytyneet lähtemästä mukaan kehittämään ydinpommia.

Watson väitteli biologian tohtoriksi Chicagon yliopistossa 19-vuotiaana 1948, jonka jälkeen siirtyi tutkijaksi Kööpenhaminan yliopistoon. Francis Crick kokosi tutkimusryh- män Cambridgeen.Hän oli luonut siellä tutkijanasemansa sodan aikana,mutta ei ollut tohtori, vaan väitteli vasta DNA:sta.

James Watson toiminut 1961-2007 myös USA:n presidentin tiedeneuvonantajana.

Hänet leimattiin kyseenalaisen vitsin vuoksi ”fasistiksi” 2007, yksittäi- sellä lauseella jollaisten mälvääminen on ollut jokapäiväistä leipää esi- merkiksi Suomen YLEssä, ja teoriat ovat oleet sata kertaa pahempia. Crick oli DNA:n keksimisestä palkittujen joukosta ainoa, jolla oli ”sosiobiologiaharrastuksia”.

… ”

Linus Pauling,  USA, vuoden 1954 kemian (orbitaaliteoria, hemoglobiini) ja  vuoden 1962 rauhan nobelisti (PUGWASH-liike, kuva), DNA:n ”rakennuspalikoiden” osoittaja, myös NL:n akateemikko.

Kommentoi