Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa

Nyt puhutaan arvoista ja paljon. Miksi arvokeskustelu nousee ylitse muiden politiikassa, kun pitäisi puhua asioista, substanssista eli asiasisällöistä. Siksi, että arvot ovat aina vaikeasti määriteltävissä ja siten politiikkojen suosiossa, kun vaikuttaa viisaalta puhua arvoista.

”Keskeisiä hyvän yhteiskunnan arvoja ovat vapaus, demokratia, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu. Voidaan määritellä, että hyvinvointivaltion tavoitteena on tarjota jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle mahdollisimman hyvät fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset olosuhteet ja mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä.” Valtioneuvoston kanslia.

Kun esim. Antti Rinne puhuu arvoista, niin hän ei kerro, mitä hän niillä tarkoittaa. On helpompi vain todeta, että hänen ja Halla-ahon arvot ovat kaukana toisistaan. Siitä saadaan jopa syy olla menemättä samaan hallitukseen.

Mutta tosiasiat ovat jotain aivan muuta. Rinne ei sano, että hän on eri mieltä Halla-ahon kanssa maahanmuutosta. Jälkimmäinen herra pystyy todistamaan, että valtiolta menee miljardeja vuosittain haittamaahanmuuttoon, joka rahasumma tulisi käyttää suomalaisten elinolojen parantamiseen. Rinne ei voi ja olisi tyhmää sanoa, että hän on eri mieltä eli annetaan haittamaahamnuuton jatkua ja tulkoon kantaväestö toimeen omillaan. Se olisi demareiden kannalta katastrofaalista, sillä kyllä kansa tietää. Ei kansaa enää kuseteta, kuten entisinä aikoina, sen näytti vaalitulos. Siksi Rinne vetoaa arvoihin, kun se ei sano mitään kansalaisille.

Ylen poliittiset toimittajat ovat hampaattomia tyhjäntoimittajia. Jos he olisivat oikeita toimittajia he vaatisivat Rinteeltä ja kaikilta muiltakin selkeät vastauksen kysymykseen, mitä he tarkoittavat arvoilla.

Niin kauan kun puhutaan arvoista esim. hallitusneuvotteluissa puhutaan tyyliin ”hyvää päivää kirvesvartta”.

Persut on lyönyt pöytään selvät ohjelmatavoitteet, jotka tuottivat kansalta loistavan vaalituloksen. Siinä on Rinteelle märehdittävää ja Halla-aho on myöntänyt itsestään selvyyden, että kompromissikykyä on , jos pysytään kohtuudessa. Halla-aho on mennyt jo puolitiehen vastaan tai vähän enemmänkin.

Jos persut ei sovi hallitukseen, niin vaihtoehtona on kova ja tiukka oppositiopolitiikka, joka ei tule olemaan helppoa tulevalle pääministerille. Persujen kannattajajoukko on suuri n. 6-700.000 suomalaista. Heitä ei voi noin vaan verukkeilla sivuuttaa pätöksenteosta.

Hyvin organisoitu oppositiopolitiikka vaatii, että jokaiselle ministerille nimetään ”varjoministeri” esikuntineen, joka seuraa tarkoin ministerin toimia. Tämä on brittien käytäntö.

Jaa käyttäen:


3 Replies to “Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa”

  1. Arvokeskustelu on tapana siirtää keskustelu pois olennaisesta, eli se on täyttä paskaa.

Kommentoi