EU:n heikkous osoittautui kierrätyksen kanssa

En edelleenkään vihaa EU:ta tai halua siitä eroon, mutta olen huolissani kehityksen kulusta ja huonosta hallinnosta. Tuorein tempaus kertakäyttömuovipullojen ympärillä osoittaa erinomaisesti perusongelman: keskitytään metodiin eikä välitetä lopputuloksesta. Tämä on laaja ongelma.

Suoraan sanoen…

Ei, EU ei sano mitään suoraan ja se masentaa. Itselleni hyvin tuttu EU:n tietosuojadirektiivi (GDPR) on 96 sivua pitkä printti. Käytännössä kaikki merkitsevä asia siitä voidaan kirjoittaa helposti yhdelle aaneloselle, pienellä yrityksellä puolikkaalle aaneloselle. Tietenkin näin isolla organisaatiolla väkisinkin tulee pientä pränttiä määräänsä enemmän, mutta ihan jokaista lobbarin vaatimaa sanahirviötä ei tarvitsisi pistää mukaan. Pitkät lait suosivat kieroja juristeja, lyhyet ja selkokieliset lait suosivat rehellisiä kansalaisia. Tässä on valinnan paikka.

EU ei mielestäni myöskään ole halukas ottamaan sitä asemaa mikä sillä on. Puolustuksesta ei voida puhua, kuullaan vain Natoa. Tietotekniikasta ei viitsitä tehdä omaa linjaa, mennää vain USA:n, ja vähäisemmässä määrin Kiinan perässä. Satelliittipaikannusjärjestelmästä ei tehty itsenäistä vaan laitettiin Galileo-järjestelmä USA:n kontrolliin. Tuoreessa tekijänoikeusdirektiivissä annettiin käytännössä monopoliasema RIAA:lle – kas vain, amerikkalainen järjestö sekin. Kauppasodassa nöyrrymme, Iran-sopimuksessa ryömimme ja jos joku koittaa hetkeksikään nostaa puheeksi Euroopan historian ja traditiot, häntä lyödään kuin vierasta sikaa.

EU on todella tehnyt paljon hyvää, yrittäjänä näen monia hyötyjä vapaakauppa-alueesta. Ymmärrykseni on, että moni opiskelija nauttii opiskelijavaihdosta. Tiedän myös että kulttuuriyhteistyössä tehdään paljon hyvää. Näissä kaikissa on kuitenkin byrokratian määrä hurjassa kasvussa. Tarkoitus voi olla jopa hyvä. Huomataan järjestelmässä aukko, joka paikataan kirjoittamalla lisää pykäliä, samalla luoden lisää aukkoja, joita paikataan taas lisäpykälillä ja oravanpyörä on valmis. Hyviä aikomuksia on vino pino, mutta kukaan ei vihellä peliä poikki.

Ja sitten palaamme kierrätysasiaan ja siten ehkä helpoimpaan tapaan jolla EU voisi terästää pelisilmäänsä. Nyt valittu metodi lisää muovin kulutusta, lisää saasteita, eikä lisää kierrätystä. Siitä voi matkan varrella tulla vähän siedettävämpi, mutta tällaisen tunaroinnin ei pitäisi voida tapahtua. Se tapahtuu, koska päämäärä unohtuu. Jätteiden vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen pitäisi olla lähtökohta ja jokaisen valitun keinon pitäisi johtaa tätä tavoitetta kohti. Nyt kuitenkin tapeltiin keinoista vuositolkulla eikä lopputuloksesta ole juuri väliä. Epäilemättä moni kilistelee kompromissin kunniaksi, mutta minä näen tässä vain poliittista kyvyttömyyttä.

Viisaus painetaan pienin kirjaimin

Surullisin osa tarinasta löytyy pienestä präntistä. Kompromissia juhlitaan voittona, mutta kompromissiin johtavissa teissä on tragedian sydän. Kierrätystä toki harkittiin, mutta ajatuksesta luovuttiin koska pari eteläistä jäsenmaata ei halunnut.

Toisin sanoen: EU:n yksi tärkeimpiä haasteita, saasteiden vähentäminen, voidaan heivata pois asialistalta ilman sen kummempaa mietiskelyä kun vaan joku älyää pyytää. Se on surullista ja se on likaista. Parempaan on pystyttävä.

Jaa käyttäen:


7 Replies to “EU:n heikkous osoittautui kierrätyksen kanssa”

  1. ”Vihreä” politiikka ei aina ole kovin vihreää ja niin kävi tässäkin yhteydessä.

  2. Kierrätys on yksi vouhotus muiden vouhotusten joukossa.

    Kierrätyksestä on tehty itse tarkoitus välittämättä siitä miten paljon mikäkin kierrättäminen saastuttaa tai maksaa.

    Jos jonkun tavaran kierrättämisen takia pitää ajaa vaikkapa rekka-autolla pitkä matka, niin pitäisi nousta mieleen kysymys: onko se järkevää.

  3. Totta turiset, Juhani. Suomessa tosin toimii todella hyvin palautuspullojen kierrätys. Se on toimiva malli, ja EU asettui sitä vastustamaan koska eteläiset maat eivät halua palauttaa pulloja. Surullista.

  4. Tämä raportti taas edustaa sitä linjaa jota Yle on lähtenyt ansiokkaasti edustamaan. (siis linkki Yleen )

    Tietysti on hyvä asia, jos jätteiden määrää saadaan vähennettyä, keinoja kaihtamatta. Eikä varmaan ole jutun pääasia, jos ja vaikka päätökset tulevat ihan EU tasolta. On sieltä paljon hullumpaakin tullut ja ihan sovinnolla noudatettu.

    Tällä kertaa se asia itse on muovipullossa ja sen kierrätys Suomessa, jos vaikka onkin turhaa tohotusta. Monessa muussa asiassa Suomi niitä määräyksiä noudattaa ja muista maista hyvin harva.

    Asia itse ei ole läheskään niin suuri, mitä nyt Yle haluaa tuoda esille. Direktiivin mukaisen korkin tekeminen muovipulloon ei ole teknisesti suuri tehtävä, eikä edes kallis. Nyt jo on olemassa pulloja joiden korkki seuraa mukana alusta loppuun asti.

    Siis hiukan turhaa vastaan potkimisen makua.

  5. Korkit kierrätykseen – pulloista viis ..
    .
    Teettämämme tutkimuksen mukaan lähes kaikissa palautetuissa muovipulloissa on korkki mukana, vain 4 prosenttia palautuu ilman sitä, kertoo johtaja Tommi Vihavainen Suomen Palautuspakkaus Oy:stä
    .
    Atlantin rannikolta löytyy paljon muovisia pullonkorkkeja. Itämeren rannikolta ja siis Suomen rannikolta näitä pullonkorkkeja ei ole löytynyt, koska meillä on hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä, kertoo Pakarinen.
    .
    * – * – * -*

    https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20190321IPR32111/parlamentti-sinetoi-kertakayttomuovin-kiellon-vuoteen-2021-mennessa

    27-03-2019

    Parlamentti sinetöi kertakäyttömuovin kiellon vuoteen 2021 mennessä

    • Kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet, pumpulipuikot, pillit ja juomansekoittimet kielletään vuoteen 2021 mennessä
    • Muovipulloille 90 % keräystavoite vuoteen 2029 mennessä
    • “Saastuttaja maksaa” -periaatteesta ankarampi tulkinta
    *
    Uudet kierrätystavoitteet ja valmistajalle enemmän vastuuta
    Jäsenmaiden tulee saavuttaa muovipullojen 90 % keräystavoite vuoteen 2029 mennessä. Muovipullojen tulee sisältää vähintään 25 % kierrätettävää materiaalia vuoteen 2025 mennessä ja 30 % vuoteen 2030 mennessä.
    *

    https://yle.fi/uutiset/3-11043110
    11.11.2019

    EU haluaa estää muovipullojen korkkien päätymisen mereen – uusi direktiivi vaarantaa Suomen hyvin toimivan pullonpalautusjärjestelmän
    Syy tähän on se, että viiden vuoden kuluttua korkkien on pysyttävä muovisten juomapullojen matkassa pullon koko käyttöajan.
    .
    Otteita:
    .
    Hyvin toimiva palautusjärjestelmä vaarassa
    Suomessa pullonpalautusautomaatteihin sujahtaa noin 15 muovipulloa sekunnissa.

    – Teettämämme tutkimuksen mukaan lähes kaikissa palautetuissa muovipulloissa on korkki mukana, vain 4 prosenttia palautuu ilman sitä, kertoo johtaja Tommi Vihavainen Suomen Palautuspakkaus Oy:stä.
    .
    Yli puolet muovipulloista kiertää takaisin käyttöön uusina pulloina.
    [ Mihin häviää toinen puoli? Eikö tässä olisi merkittävämpi parannuskohde –korkki edustaa pientä osuutta koko pullosta.]
    .
    Korkkien kiinnittäminen pulloihin vaatisi mittavat muutokset pullonpalautusjärjestelmään.

    Palautusautomaatissa irrallaan heiluva korkki voi vaarantaa pullon tunnistettavuuden. Jos pulloa ei tunnisteta, ei siitä saa myöskään panttia.

    – Tässä on iso riski siihen, että nykyinen hyvin toimiva pullonpalautus vaarantuu ja kuluttajien kierrätysinto voi heikentyä, toteaa Vihavainen.
    .
    – Atlantin rannikolta löytyy paljon muovisia pullonkorkkeja. Itämeren rannikolta ja siis Suomen rannikolta näitä pullonkorkkeja ei ole löytynyt, koska meillä on hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä, kertoo Pakarinen.
    .
    Suomihan yritti ehdottaa, että säädettäisiin mieluummin pullonpalautusvelvoite ja siihen korkeat tavoitteet kaikkialle Eurooppaan, mutta Etelä-Eurooppa ei ollut siihen valmis ja Pohjoismaat jäivät tässä alakynteen.

    Panimoteollisuudelle korkkien kiinnityspakko tarkoittaa muovin käytön kasvamisen lisäksi myös mittavia investointeja. Käytännössä koko juomien valmistus- ja kuljetusjärjestelmä pitää muuttaa, sanoo Pakarinen.
    Esimerkiksi viisi miljoonaa muovikennoa, joilla pullot kuljetetaan kauppaan, täytyy uusia tai heittää pois.

    – Eli kyllä tämä tarkoittaa valtavia investointeja yrityksille.

    ***

    P.S.
    .
    Voitaisiinko EU-direktiivin kirous välttää tekemällä korkit ohuesta metallista (v.r.t kossupullon korkki)

Kommentoi