Huawei-kriisi ja kauppasota

Tämänkertainen hyötyblogaus kaivautuu pintaa syvemmälle kiinalaisyritys Huawein kauppasaartoon yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimesta. Olen kasannut eri otsikoiden alle mahdollisimman hyvän tiivistelmän aiheesta, koittaen välttää keltaisen lehdistön sensaatioita tai geopoliittisia paineita. Aihe on minulle jossain määrin läheinen, sillä tietoturvapäällikön ominaisuudessa olen käyttänyt Huawein ammattilaitteita pitkään ja uskon tuntevani yrityksen ja sen tuotteet jotenkuten. Elantoni ei kuitenkaan ole millään muotoa riippuvainen heistä enkä ole heihin missään sopimussuhteessa.

päivitetty 2.7.2019 klo 19.45

Lyhyt kertaus ja taustat

Yhdysvaltain hallinto, ei siis vain presidentti Trump, on pitkään katsonut kieroon kauppasuhteita Kiinan kanssa ja pitänyt niitä monilta osin epäedullisina. Riita on kasvanut kauppasodaksi ja yksi sen uhreja on kiinalainen tietotekniikkayritys Huawei, joka valmistaa niin kuluttajalaitteita kuin myös tietoverkon laitteistoja teleoperaattoreille ja muille yrityksille. Osana tätä kauppasotaa on Yhdysvallat julistanut yrityksen huomattavaan saartoon. Koska nykypäivän tietotekniikassa niin ohjelmistot kuin laitteetkin tulevat eri puolilta maailmaa, tämä on asettanut vaikeaan asemaan Huawein lisäksi myös monet heidän yhteistyökumppaneistaan Yhdysvalloissa, Kiinassa kuin myös EU:n alueella. Kuluttajille merkittävin osa on Android-mobiilikäyttöjärjestelmää kehittävän Googlen ja Huawein yhteistyön loppuminen. Tämän johdosta Huawei ei voi kehittää uusia Android-standardin älypuhelimia ja myös uusien ominaisuuksien saaminen nykymalleihin voi rajoittua. Koska yhteistyö on ollut molemminpuolisesti hedelmällistä, sekä Google että Huawei ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä.

Yhdysvallat ei perustele toimiaan maiden kauppasuhteiden ongelmilla, vaikka asiantuntijat pitävät niitä todellisena taustasyynä. Trump perustelee toimia Huawein uhalla, väittäen Kiinan valtion käyttävän laitteita vakoiluun, todisteita kuitenkaan esittämättä. Toissijaisesti on esitetty kritiikkiä Huawein yrityksistä kiertää kansainvälisiä sanktioita sekä teollisuusvakoilusta. Näiden väitteiden pohjalle on enemmän täytettä, joskaan absoluuttista totuutta vielä odotellaan. Vastaavasti Huawei on esittänyt syytöksiä niinikään asiattomasta toiminnasta, joiden todenperäisyyttä niinikään selvitetään. Aiheesta on siis faktojen rinnalla myös aimo pino huhuja ja spekulaatioita laidasta laitaan. Tämä juttu on kattava ja kiireisen kannattaa vain etsiä asia oikean alaotsikon alta. Juttu päivittyy tilanteen kehittyessä.

Julkisessa keskustelussa puidaan myös Kiinan globaalia asemaa laajemmin. On silkkitie, on ihmisoikeusasiat, on Tallinnan tunneli, Afrikan valloitus ja vaikka mitä. Kiinan aseman kehittyminen maailmassa on kiehtova aihe jonka ymmärtäminen kannattaa myös tässä kontekstissa. Suosittelen lämmöllä kuulemaan vaikkapa Ulkopoliittisen instituutin edustajien haastatteluja medioissa ja lukemaan heidän julkaisujaan. Valmistellessani tätä juttua sain asiasta paljon kommenttia, mutta on kaksi syystä miksi en ota Kiinan valtiota laajemmin tässä käsittelyyn. Ensimmäinen on se, että en omaa riittävää asiantuntemusta, se on aivan oma osaamisen ala. Toisena se, ettei se ole oleellista nimenomaisesti Huawein osalta. Mikäli pidät Kiinan valtion toimia asiattomina, kritiikkisi tai mahdollinen boikottisi tuskin kohdistuisi vain yhteen kiinalaisyritykseen.

Missä mennään juuri nyt? (päivitetty 2.7.2019)

Kiista näyttää yhä enemmän laantumisen merkkejä. G20-huippukokouksessa tunnuttiin taistelukirves jo haudattavan USA:n ja Kiinan välillä. Lopullista sopua ei toki vielä olla nähty, mutta laantumisesta on useita merkkejä. Yhteistyön esteitä Huawein osalta on jo murrettu ja eri tahot ovat uutisoineet Googlen Android-yhteistyön jatkuvan taas normaalisti. Syytä positiivisuuteen on, mutta koska lopullista sopua ei ole, on varhaista juhlia. Skeptisyydelle puolestaan antaa aihetta yhä jatkuvat Yhdysvaltain hallinnon sanktiot siruvalmistaja AMD:n yhteistyölle Kiinassa. Mitään konkreettisia ratkaisuja kiistan alunperin aiheuttaneisiin kauppasuhteiden epäsuhtaisuuksiin ei olla myöskään laitettu julki. Kaiken kaikkiaan toiveikkuudelle on kuitenkin nyt tilaa.

Hieman sivummalla, yhdysvaltalainen kuljetusyritys Fedex tuli julkisuuteen nostamalla oikeustoimia maan hallintoa vastaan. Fedexiä on syytetty Huawein pakettiliikenteen vakoilusta Yhdysvaltain hallinnon nimiin ja oikeushaaste antaa aiheelle epäsuoraa vahvistusta. Fedex ei katso kykenevänsä sen mittakaavan pakettien tarkasteluun mitä siltä edellytetään ja epäilemättä vakoiluapurina toimiminen yhden valtion lukuun on myös omiaan heikentämään yrityksen mainetta. Fedex on monin tavoin ollut kiistan osapuolena, heidän kieltäydyttyä toimittamasta Huawein lähetystä Englannista yhdysvaltalaiselle journalistille. Fedex totesi kyseessä olleen erehdyksen, ei valtiollisen väliintulon.

Suomessa Huawein tuotteiden jakelu jatkuu normaalisti, mutta myyntivolyymeissä on toki laskua. Huawei on itse ilmoittanut että notkahduksen jälkeen puhelinten myynti on ollut jälleen kasvussa, mutta tähän julkituloon kannattaa suhtautua varauksella, kunnes numeroita saadaan muista lähteistä. Alkuvuodesta Huawein puhelinten menekki Euroopassa oli huomattavaa, mutta loppuvuodelle voidaan odottaa notkahdusta. Jääkö notkahdus pysyväksi on asia jota emme tokikaan vielä tiedä.

Huawei UPS

Mitä tapahtuu jos omistan jo tai ostan uuden Huawein kännykän?

Lyhyt vastaus: Ei mitään mullistavaa. Kaikki kännykät joita kaupasta löytyy toimivat normaalisti ja saavat turvapäivityksiä myös jatkossa. Myös huollot ja muut ylläpitotoimet sujuvat ja niihin voi asentaa sovelluksia vapaasti. Tuoreimpien tietojen valossa näyttäisi että myös suuret, merkittäviä uusia ominaisuuksia tuovat järjestelmäpäivitykset ovat taas putkessa, joskin tästä asiasta on epävarmuutta. Tämä tieto vaikuttaa uusimpien mallien omistajiin, joiden osalta on riski että jotkut uudet ominaisuudet eivät välttämättä tule myöhemmin saataville. Tällä ei ole vaikutusta tietoturvaan, mutta moni uusi Googlen toiminto voisi jäädä kokematta. Tietoturvapäivitykset toteutuvat käyttäjän kannalta vastakin normaalisti, joskin pinnan alla niiden jakelutapoihin voi tulla muutoksia. Turvapäivitykset pohjautuvat avoimen lähdekoodin ydintoimintoihin, eikä näiden jakelua voi estää hallinnollisella päätöksellä. Turvapäivityksen rakentaminen avointen koodien perusteella on tehty eri Android-valmistajien ja Googlen yhteistyönä, jolloin on mahdollista että jatkossa Huawei tekee työn itse.

En ole itse käyttänyt Huawein älypuhelimia, mutta lähipiiristä käyttäjiä löytyy. Heidän kommenttien ja lukuisten lehdistön testien perusteella väitän Huaweilla olevan teknologian hanskassa. Etenkin kännykkäkamerat ovat heillä huippuluokkaa. Jos minulta kysyttäisiin vinkkiä parhaaksi kamerapuhelimeksi, vastaus todennäköisesti olisi Huawein valikoimasta, siteeraten vaikkapa Tekniikan Maailman vertailuja. Toki, jos puhelimen osto ei juuri nyt ole ajankohtaista, voi olla viisasta odottaa vaikkapa pari kuukautta tilanteen kehittymistä. Jos taas törmäät hyvään alennusmyyntiin Huawein puhelimesta, teet todennäköisesti hyvät kaupat.

Jos kauppasota jatkuisi ja keräisi uusia kierroksia, ominaisuuspäivityksiä voisi siis jäädä tulematta ja uusien mallien ilmestyminen markkinoille hidastuisi, ehkä pysähtyisikin hetkeksi. Riippumatta kauppasodan etenemisestä, vaikuttaa todennäköiseltä että Huawei ja ehkä muutkin kiinalaisvalmistajat alkavat siirtämään yhä suuremman määrän kehityksestä omiin käsiinsä ja vähentämään yhteistyötä yhdysvaltalaisten yritysten kanssa. Spekuloin tästä eri kappaleessa.

Miksi juuri Huawei?

Tämä on vaikea kysymys. Huawein rinnalla toinen kauppasodan puheissa pyörinyt kiinalaisyritys on niinikään mobiiliteknologiaa valmistava ZTE. ZTE:n maine on paljon Huaweita nuhjuisempi ja luurankoja on kaapeista löytynyt, mutta kiistat heidän ja yhdysvaltain välillä sovittiin melko kivuttomasti. Edistynyt arvaus on, että Huawei sopi varsin mainiosti metaforisen tikun nokkaan heidän merkittävän markkina-aseman, monialaisuuden ja Yhdysvalloissa vähäisen läsnäolon johdosta. Heidän ympärille oli helppo kirjoittaa kertomus jota niin päättäjille kuin kansallekin voitiin myydä. Laaja asiantuntijakanta kuitenkin puhuu sen puolesta ettei Huawei itsessään ole mitenkään erityinen, vaan kiistan taustat ovat laajemmissa valtioiden välisissä suhteissa. Huawei on symboli kiinalaisten teknologiayritysten markkina-aseman kasvulle ja symbolit ovat sodassa tärkeitä, myös kauppasodassa.

Kaukaa haetumpi arvaus on, että yhdysvaltalain hallinnon esittämät syytökset Huaweista ovatkin totta, mutta todisteet ovat syystä tai toisesta toistaiseksi pysyneet tiukasti Pentagonin ja Valkoisen talon sisällä. Yhdysvaltain maine vahvojen todisteiden esittämisestä kansainvälisissä kiistoissa on kuitenkin tahraantunut moneen kertaan, kuten olemme vaikkapa Irakin joukkotuhoaseiden tai Iranin ydinohjelman osalta oppineet. Snowdenin ja Manningin paljastukset ovat myös omiaan heikentämään heidän uskottavuutta ja väitettyjen todisteiden piilottelu ei lisää tämän teorian uskottavuutta lainkaan. Vaikka täyttä varmuutta ei ole, todennäköisempää on että Huawei on yksinkertaisesti valikoitu Yhdysvaltain hallinnon osalta sopivaksi pelinappulaksi tähän kauppasodan taisteluun.

Huawei-palvelimia

Miksi EU:ssa toimivat yritykset on vedetty mukaan?

Mikäli olet tutustunut Yhdysvaltain vetäytymiseen Iranin ydinsulkusopimuksesta, on analyysissä paljon samaa. Yhdysvallat vaatii jokaista maassaan toimivaa yritystä sitoutumaan heidän kauppasotiin ja pakotteisiin. Toisin sanoen, jokainen EU:ssa toimiva yritys, jolla on mitään kauppaa, muuta rahaliikennettä tai vaikkapa tutkimusyhteistyötä Yhdysvaltain suuntaan, joutuu noudattamaan Trumpin toiveita. EU ei ole voinut puolustaa yrityksiään kovin tehokkaasti, ei Iran-sopimuksen osalta eikä tälläkään kertaa. EU:n resurssit ovat äärimmäisen rajallisia tältä osin ja EU:n koko filosofia pohjautuu avoimeen yhteistyöhön, jolloin vahvoja riippuvuussuhteita syntyy. Keskustelu EU:n asemasta maailmanpolitiikassa Trumpin kaudella on aihe, josta on keskusteltu jo paljon ennen Huawei-kriisiä ja keskustelu toivottavasti jatkuu vastakin.

Lisäksi geopolitiikka pelaa omaa pitkää peliään. EU:n turvatakuut tulevat NATOlta, eli käytännössä Yhdysvalloilta. Niin EU kattotasolla kuin jäsenvaltiotkin ovat haluttomia riskeeraamaan puolustustaan. Toiselta puolen narua vetää se tosiasia, että EU:ssa on hurja määrä Huawein rakentamia mobiili- ja kiinteitä verkkoja, eikä Huawein läsnäolosta voi luopua ilman massiivisia vahinkoja, lähes tähtitieteellisiä kuluja ja huomattavaa haittaa EU:n jäsenmaiden tietoyhteiskuntien tasoon. Aivan oma kysymyksensä on EU:n halukkuus tai edes juridinen kyky ylipäänsä puuttua yksityisten yritysten toimintaan tällä mittakaavalla. Tämä johtaa pattitilanteeseen, jonka johdosta kovia äänenpainoja ei täältä päin kuulu suuntaan tai toiseen. Yksittäisten maiden osalta irtiottoja voi toki tapahtua ja on tapahtunutkin. EU on hiljaisesti ymmärtänyt ettei sen kannata suotta ärjyillä ja Yhdysvallat sen, etteivät he voi kontrolloida EU:ta tai sen jäsenmaita rajattomasti.

Missä Huawein laitteita käytetään? Mitä laitteita ne ovat?

Kännykät, tabletit, läppärit, älykellot ja mokkulat tiedämmekin, mutta myös yrityspuolen laitteilla on suuri rooli. Ensinnäkin ovat tavanomaiset eri kokoisten yritysten tarvitsemat laitteet, kuten tietoverkkoja toisiinsa yhdistävät reitittimet, palomuurit, kytkentäkaapeissa tarvittavat kytkimet, langattoman lähiverkon tarvikkeet, palvelintietokoneet, tallennusjärjestelmät, varavirtaa tarjoavat UPS-akustot ja valokuituverkon laserlähettimet. Tällaisia laitteita on käytännössä kaikissa kymmentä henkeä suuremmissa yrityksissä. Huawei on harvoja yrityksiä joiden tarjonta yritysten tietojärjestelmissä on näin lavea, mutta kilpailijoiksi voidaan laskea vaikkapa amerikkalaiset HPE ja Dell sekä kiinalais-amerikkalainen Lenovo. Merkittäviä kilpailijoita yksittäisillä tuotesegmenteillä on reilusti enemmän.

Älypuhelinten lisäksi eniten mediassa mainitut tuotteet ovat suuralue- ja mobiiliverkkojen puolella. Tässä kohtaa puhumme järeämmistä reitittimistä ja kytkimistä sekä kännykkäverkkojen tukiasemista ja antenneista. Näissä Huawei on merkittävä peluri Yhdysvaltoja lukuun ottamatta lähes halki maailman, kilpaillen ennen muuta Nokian ja Ericssonin kanssa. Suomessa kaikki operaattorit käyttävät Huawein laitteita vaihtelevissa määrin ja keskimäärin tilanne on samanlainen halki EU:n. Huaweilla on mobiiliverkoissa jonkinlainen markkina-asema käytännössä jokaisella mantereella. Muiden laitteiden osalta tilanne vaihtelee laajemmin. EU-maissa Huaweilla on vähintäänkin haastajan asema monissa yritysten ja julkisen sektorin verkkolaitteissa. Referensseissä esiin nousevat usein kaupan ala ja finanssisektori.

Monissa tuotekategorioissa Huawei on teknologisesti erittäin edistynyt. Oman kokemukseni mukaan joissain tuotteissa Huawei edustaa jopa teknologista kärkeä, kun taas toisissa heillä on vielä matkaa kärkikahinoihin. Huawei valmistaa melko suuren osan laitteistaan ja komponenteistaan itse, erottuen tässä laajempaa alihankintaa suosivista monista kilpailijoistaan. Huawein kanssa hieman vastaavasti toimii eteläkorealainen Samsung, jonka tunnemme täällä etenkin kodinelektroniikasta ja kännyköistä. Sekä Samsung että Huawei valmistavat myös omia suoritinpiirejä, joita käytetään kännyköiden lisäksi myös muissa laitteissa. Piirit tosin perustuvat molemmilla englantilaisyritys ARM:n lisenssiin.

Suomessa Huaweilla on siis paikkansa operaattorien mastoissa ja konesaleissa. Lisäksi monet Huawein tietoverkkolaitteet ovat tehneet hyvin kauppansa etenkin julkisella sektorilla. Tamperelainen tietotekniikan tukkuyritys F9 Distribution jakeli Huawein yritystuotteita jälleenmyyntikanavan kautta laajalti muutaman vuoden ajan, jolloin saatavuus oli erittäin laajaa. Tämä jakelukanava kuitenkin poistui käytöstä vuoden alusta ja kauppoja tehdään lähinnä osallistumalla avoimiin tarjouskilpailuihin. Muita jakelukanavia yhä on ja käytännössä kaikkia Huawein yritysverkon laitteita on saatavilla Suomessa eri jälleenmyyjien kautta. Huoltopäivystyksen Huawein yrityslaitteilla toteuttaa Espoossa päämajaansa pitävä ja kaikissa pohjoismaissa toimiva Verticom. Huaweilla on myös omaa henkilökuntaa Suomessa, niin myynnissä kuin tuotekehityksessäkin.

Huawei tallennusjärjestelmä

Vakoileeko Huawei tuotteidensa kautta?

Yhdellä sanalla: ei. Muutamalla lisäsanalla sanoen, savuavaa asetta ei ole löytynyt eikä se johdu etsinnän puutteesta. Muutama uutisankka vakoilusta on päässyt pinnalle. Huawein tuotteissa on ollut tietoturvaongelmia kuten joka valmistajalla ja Huawei näyttää paikanneen heille ilmoitetut tietoturva-aukot kuten asiaan kuuluu. Varsin merkittävä määrä asiantuntijoita tuntuu olevan yksimielisiä siitä, että mitään valtiollisen vakoilun takaporttia laitteista ei löydy. Huawei on avannut laitteidensa lähdekoodeja tutkijoiden ja viranomaisten nähtäville eri EU-maissa. Tätä voi pitää merkittävänä tekona epäilyjen hälventämiseksi.

Monen uutisankan takana ovat asentajan virheet, joiden myötä laitteisiin on jäänyt häkkerin mentäviä aukkoja. Etenkin ammattilaitteissa asentajan täytyy osata määritysten teko tarkkaan, sillä joskus pienikin virhe voi avata tietoturva-aukon. Arvelisin että osasyy on Huawein dokumentaatioissa, jotka eivät aina edusta ihan parasta englannin kieltä tai selkeää ilmaisua, tässä kohtaa heillä on parantamisen varaa. Katsoen miten laajalti näitä tuotteita on asennettu operaattoreille, finanssisektorin toimijoille ja lukemattomiin yrityksiin, voidaan todeta että myynti loppuisi kuin seinään sinä päivänä kun Huawein tuotteista löytyisi vakoilutoimintoja. Huawein toimitusjohtaja on todennut eroavansa sinä päivänä kun vakoilua laitteilla tehtäisiin, mutta tätä voinee pitää tilanteeseen sopivana markkinointipuheena. Yhtä kaikki, vakoilusta ei ole merkkejä.

Yksi keskusteluissa esiin nouseva epäilyksen tausta liittyy palvelinvalmistaja Super Microon, joka oli syksyllä 2018 vakoiluskandaalin keskellä. Uutistoimisto Bloomberg väitti Kiinan valtion asettaneen Super Micron palvelimiin vakoilun mahdollistavan sirun, jotta palvelimia sitten toimitettaisiin mm. Applen ja Amazonin konesaleihin. Kiistan molemmilla puolin olevat yritykset, kuten myös useat valtiot idässä ja lännessä kumosivat uutisen perusteettomana, eikä todisteita vakoilun puolesta koskaan esitetty. Sen sijaan esimerkiksi Apple esitti todisteita Bloombergin väitteitä vastaan. Super Micro ei yrityksenä liity Huaweihin mitenkään, mutta nettikeskustelussa aasinsilta löytyy helposti Kiinan liittyessä molempiin tapauksiin. Jutun lähde jäi mysteeriksi.

Kuluttajapuolella Huawein kännyköissä on ollut tietovuotoja ja kyseenalaisia toimintoja, joita sittemmin on siivottu. Tämäkin on tosin ongelma josta on kärähtänyt myös moni muu kännykkävalmistaja, viimeisinpänä Nokia (HMD) ja Apple. Niin valitettavaa kuin tällaiset tietoja käyttäjästään luvatta vuotavat ”ominaisuudet” ovatkin, mielestäni oleellista on katsoa miten niihin reagoidaan: tilkitäänkö vuoto, myönnetäänkö virhe ja toistuuko sama uudestaan? Tältä osin Huawei on aika samoilla vesillä muiden valmistajien kanssa. En silti halua vähätellä ongelmaa, tämä on kohta jossa jokaisen kännykkävalmistajan pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni.

Viimeisenä pitää todeta valtion asema, vaikkei tämä siis omaa osaamisalaa olekaan. Kiina vakoilee, kuten jokainen suurvalta. Olisi naiivia väittää etteivätkö valtiolliset tiedusteluviranomaiset pitäisi myös omia yrityksiään silmällä ja epäilemättä näiden yritysten kauppasuhteita käytetään myös vakoilun ja vastavakoilun toimissa. Tämä ei ole Kiinan laki, se on maailman laki. Valtiolliset vakoilukoneistot käyttävät luonnollisesti myös eri tietoverkkojen laitteita viestiliikenteen vakoilemiseen. Jos väännät asetukset siihen asentoon, saat vakoiltua ihmisiä niin Huawein kuin Nokiankin laitteilla. Tällaista toimintaa harjoittaa laajalti myös vaikkapa Ruotsi ja ilmeisesti lähiaikoina myös Suomi. Valtiollisesta tiedustelusta ja vakoilusta kiinnostuneille on tarjolla paljon kirjallisuutta, nettisisältöä ja vaikkapa Yleisradion podcasteja.

Mistä muusta Huaweita syytetään? Onko yritys Kiinan valtion vakoilulaitos?

Huawein yrityskulttuuri on ilmeisesti omannut hieman likaisia piirteitä. Epäilyjä yritysvakoilusta on esitetty useita. Joissain tapauksissa Huawei on oikeudessa osoittautunut viattomaksi, huomattavan monessa tapauksessa asia on soviteltu oikeuden ulkopuolella ja joissain tapauksissa yritysvakoilu on osoittautunut todeksi. Näissä tapauksissa ei siis ole kyse laitteissa olevista vakoilujärjestelmistä, vaan aivan perinteisestä yritysvakoilusta, patenttien rikkomisesta, ominaisuuksien kopioinnista, yms. Katsoen miten paljon patenttiriitoja maailman suurissa oikeusistuimissa jatkuvasti käsitellään, tästä voisi päätellä näiden ongelmien olevan ikävän yleisiä ja on vaikea sanoa erottuuko suuressa kuvassa Huawei harmaasta massasta. Yhtä kaikki, sanoisin että on riittävästi merkkejä ainakin epäillä Huaweihin pesiytyneen ikäviä piirteitä. Ovatko ne johdon alullepanemia tai hyväksymiä vai yksinäisiä susia on kysymys johon tuskin koskaan saamme vastausta. Huawei on myös itse esittänyt syytteitä yrityssalaisuuksien varastamisesta, sekä ulkopuolisia tahoja että omia entisiä työntekijöitään kohtaan.

Huawein epäillään kiertäneen Yhdysvaltain Iran-pakotteita ja tämän vuoksi Huawein edustaja pidätettiin Kanadassa. On vaikea sanoa mikä tämän totuus on, mutta varmaa on ainakin se että Kiina ei ole valtiona ollut kovinkaan halukas liittymään Yhdysvaltain johtamiin Iran- tai moniin muihinkaan boikotteihin. Uutistoimisto Reuters teki aiheesta merkittävää taustatutkimusta, mutta täyttä varmuutta tapahtumasta ei ole. Huawein kertoman mukaan kaupat peruttiin heti sanktioiden astuttua voimaan, mutta toinenkin versio tarinasta on tarjolla. On myös epäilyksiä, että muita kansainvälisiä sanktioita on yritetty kiertää, mutta ne vaikuttavat pienemmiltä ja epävarmemmilta tarinoilta.

Kun katsomme Kiinan historiaa viimeisten vuosikymmenten ajalta, nousee mieleen sanonta ”joka kerran keksitään, sitä aina epäillään”. Kiinan ja Neuvostoliiton suhteet kokivat aikanaan kovia kolauksia kun kiinalaiset lähtivät varsin härskisti kopioimaan sotilasteknologiaa. Kiinan markkinoilla on myös krooninen ongelma piraattituotteiden kanssa. On kovin helppoa ostaa vaikkapa Applen uusimman älypuhelimen näköinen piraattiluuri murto-osalla alkuperäisen hinnasta. Immateriaalioikeudet ovat Yhdysvalloissa erittäin vahvassa asemassa, jolloin Kiinan riittämättömät toimenpiteet piraattituotteita vastaan epäilemättä sähköistävät ilmapiiriä. Katsoen minkälaisia panostuksia tekijänoikeus- ja patenttilobbarit käyttävät EU:ssa, väittäisin fiilispohjalta että tämä on pinnan alla yksi vahvimpia taustasyitä kauppasotaan. Tämäkään puoli ei liity Huaweihin sinänsä, mutta yritys on aina kotimaansa näköinen.

Tämä johtaa jatkokysymykseen: onko Huawei yksityinen yritys vai Kiinan kommunistipuolueen käsikassara? Huawein toimitusjohtaja Ren Zhengfein armeijatausta nostetaan usein esille. Toisaalta, melko monelta suomalaiselta miespuoliselta yritysjohtajalta löytyy myös armeijatausta. Hänen suhteestaan Kiinaa johtavaan kommunistiseen puolueeseen käydään myös spekulaatiota. Kiinassa on hyvin vaikea toimia merkittävässä asemassa yksityiselläkään puolella ilman puolueen jäsenkirjaa. Toisaalta voidaan väittää että tässä mennään vain maan yleisen linjan mukaan, mutta vahvoja epäilyksiä laajemmista suhteista on myös esitetty arvovaltaisissa länsimaisissa medioissa. Tällaisia väitteitä on äärimmäisen vaikeaa idioottivarmasti todistaa sen paremmin oikeiksi kuin vääriksikään. Löydämme vaivatta heijastuksia vastaavanlaisiin yritysjohtajien ja valtiovallan suhteisiin pitkin länsimaita, mutta toisaalta lienemme kaikki yksimielisiä siitä, että Kiinan valtio toimii kovin eri tavoin.

On erittäin vaikea sanoa missä maan käytännöt loppuvat ja mistä yrityksen omat valinnat alkavat. Jotkut journalistit toisaalta väittävät Huaweita erikoiseksi kiinalaiseksi yritykseksi sen vuoksi, että sillä on huomattavan vähän tekemistä valtiohallinnon kanssa verrattuna muihin alan yrityksiin. Toiset taas sanovat tämän olevan vain hyvin lavastettua näytelmää. Oma arvioni on, että paras ymmärrys tulee, kun ymmärrämme Kiinan valtiota, sen kansaa ja tapoja. Tämä ei ole Huawei-keskustelu, se on maailmanpolitiikan ja kulttuurien keskustelu. Se on ala josta puhumisen jätän sitä tunteville. Fiilispohjalta arvelisin Huawein olevan melko tyypillinen kiinalaisyritys. En purematta niele väitteitä heidän erityisestä puhtoisuudesta, mutten myöskään suuresta pahuudesta. Vähemmän raflaavissa artikkeleissa Huawein kotimaan yrityskulttuuria kuvataan alalla varsin tyypilliseksi, hyvässä ja pahassa.

Huawei-laatikoita

Mitä seurauksia riidasta on?

Spekuloin nyt seurauksilla, jotka ovat jo lähteneet liikkeelle ja jotka todennäköisesti etenevät vaikka koko riita soviteltaisiin välittömästi. Välitön vaikutus löytyy ainakin kuluttajien käytöksestä. Huawein puhelimet ovat vajonneet myyntilistojen kärjestä alas myös Suomessa. Joidenkin tietojen mukaan Huawei on tiputtanut älypuhelinten valmistusmääriä, mutta toisien tietojen mukaan ei. Arvelisin tämän olevan itsestäänselvä seuraus mikäli kuluttajien huoli hiljentää markkinoita vielä pitkän aikaa tarpeeksi monessa maassa. Maissa, joissa Yhdysvaltoja ei nähdä ystävänä, kuluttajat voivat toki reagoida myös täysin päinvastoin. Huaweita voinee kuitenkin pitää selvänä häviäjänä lyhyellä aikavälillä. Kvartaalin myyntitilastojen päivittyessä opimme epäilemättä enemmän.

Trumpin valtakaudella Yhdysvallat on tehnyt useita toimia, jotka ovat eri arvioiden mukaan heikentäneet heidän asemaansa kansainvälisessä kaupassa. Iranin ydinsulkusopimuksen torpedointi, vetäytyminen ilmastosopimuksista ja tullisodat niin Amerikan maiden, EU:n kuin Kiinankin kanssa ovat verottaneet luottamusta. Huawei-kriisin räjähdettyä käsille riskit olivat jo olleet tiedossa pitkään ja eri kiinalaisyritykset ovat ottaneet tämän huomioon eri tavoin. Huawein kokoisella yrityksellä ja Kiinan kokoisella tiedemahdilla on mahdollisuudet lähteä rakentamaan oma teknologinen infrastruktuuri täysin omalle älypuhelinteknologialle, kuten myös monille muille tietojärjestelmien teknologioille. Luonnollisesti tämä edellyttää merkittäviä investointeja ja on etenkin alussa paljon työläämpää kuin globaalien, yleisten standardien käyttö, mutta globaaliin avoimeen kauppaan ei haluta enää luottaa yhtä paljon. Huawei ja Kiina eivät ole ainoita paikkoja missä tämä havainto on tehty, sillä monet EU-päättäjät ovat ilmaisseet vastaavia huolia avoimen kaupan tulevaisuudesta.

Huawei on jo aiemmin esitellyt ajatusta omasta mobiilikäyttöjärjestelmästä, joka tulisi Google Androidin tilalle. Se ei olisi ensimmäinen kerta, sillä epäonnistuneita yrityksiä haastaa Googlen ja Applen hallinnoimat markkinat on ollut vuosien varrella useita. Näistä muistanemme erityisen hyvin Nokian syöksyn Windows-puhelinten kanssa. Haastajan tie on äärimmäisen kivinen, mutta myös kaksijakoinen. Jo nyt Kiinassa myytävät Android-puhelimet sisältävät erittäin vähän Googlen sovelluksia, eikä niistä löydy esimerkiksi Googlen Play-sovellukauppaa. Länsimaisten sovellusten on erittäin vaikea päästä Kiinan markkinoille ja tästä ovat usein puhuneet myös monet suomalaiset mobiilipelien kehittäjät. Uuden järjestelmän nostaminen Kiinan kotimarkkinoille olisi todennäköisesti siis varsin realistisesti tehtävissä, koska riippuvuus lännestä on jo nyt pienempi. Globaalisti haaste onkin aivan omaa luokkaansa, sillä länsimainen kuluttaja haluaa puhelimeensa hittisovellukset ja -pelit. Vaatii hurjan määrän aikaa ja rahaa ylipuhua sovellusvalmistajat tekemään sovelluksistaan myös kolmas versio Applen iOS:n ja Googlen Androidin rinnalle. On toki spekuloitavissa että tämän sovelluskaupan voisi tehdä joku muu kuin Huawei ja tämä joku voisi sinänsä sijaita myös Kiinan ulkopuolella, kunhan ei Yhdysvalloissa. Diili voitaisiin tehdä myös jonkin nykyisen kilpailevan sovelluskaupan kanssa. Yhtä kaikki, haaste on jättimäinen ja sisältää vahvan munan ja kanan ongelman: sovelluskehittäjät eivät halua nähdä vaivaa pienen markkinan järjestelmälle ja markkina taas ei kasva ilman sovelluksia.

Mobiililaitteiden rakentaminen ilman Applen tai Googlen palveluja on haaste sinänsä, mutta suuria kysymyksiä löytyy myös pinnan alta, alkaen suorittimesta eli prosessorista. Huawei valmistaa jo nyt omia suorittimia, mutta ne perustuvat englantilaiseen ARM-lisenssiin, joka kuuluu myös kauppasodan alaisuuteen. Kiinalla on jo kokemusta täysin omasta suoritinvalmistuksesta ja näitä siruja käytetään esimerkiksi maailman kolmanneksi tehokkaimman supertietokoneen sisuksissa. Mobiilisuoritin eroaa kuitenkin supertietokoneista merkittävästi, sillä suuri teho on saatava aikaan minimaalisella virrankulutuksella. Lisäksi peruslaskennan lisäksi piiristä pitää löytyä kykyä graafiseen suoritukseen. Toinen kiinalainen suoritinmalli, Loongson, on ehkä lähempänä haluttua, mutta sekin on suunniteltu pöytätietokoneille ja sen graafiset kyvyt perustuvat yhdysvaltalaisen AMD:n teknologiaan. Lopulta Huawein oma osaaminen ARM-teknologiasta tarjoaa ehkä parhaat eväät omaan tuotekehitykseen. Jo nykyisellään Huawein ARM-pohjaiset suorittimet sisältävät suuren määrän heidän omia lisätoimintoja, joilla esimerkiksi parannetaan kännykkäkuvien laatua tekoälylaskennalla.

Mobiilisuorittimille on käyttöä myös muissa laitteissa. Huawei käyttää jo nykyisellään omia mobiilisirujaan eri tietoverkkolaitteissa ja näissä yliheitto täysin oman tuotekehityksen malleihin on melko triviaalia. Verkkolaitteissa yleiskäyttöinen mobiilisuoritin ei tosin riitä, vaan erikoistuneempia piirejä tarvitaan ja näiden kehittäminen vaatii lisäpanostuksia. Tässä kohtaa ratkaisu voisi hyvin tulla myös paikalliselta alihankkijalta, sillä verkkolaitteiden valmistajia on Kiinassa runsaasti. Palvelinpuolella haaste on tätäkin suurempi. Merkittävä osa palvelinjärjestelmistä pyörii yhdysvaltalaisen Microsoftin järjestelmillä, jotka puolestaan toimivat vain yhdysvaltalaisten Intelin tai AMD:n suorittimilla. Windows-markkinoille ei siis kiinalaisilla siruilla ole asiaa, eli tämä markkinoiden osa-alue voisi tyrehtyä mikäli kauppasuhteet täysin jäätyisivät. Se ei kuitenkaan ole niin merkittävä markkina että se heiluttaisi Huawein venettä kovinkaan suuresti. Tämä riski on myös äärimmäisen spekulatiivinen, sillä Microsoftin, Intelin ja AMD:n rajaaminen pois Kiinan markkinoilta aiheuttaisi molemminpuolisen katastrofin vailla vertaa. Intel-standardi on vahva ja perinteinen, mutta uudet kilpailijat haastavat sitä jo aktiivisesti eikä Yhdysvallat halunne avittaa globaalin monopolin kaatumista omilla toimillaan.

Huawei ei ole ainoa tilanteesta huolestunut kiinalaisyritys ja eri medioissa huolia on esitetty esimerkiksi Lenovon tilanteen osalta. Lenovosta on tullut yksi maailman suurimpia tietokonevalmistajia heidän ostettuaan IBM:n pc- ja palvelinliiketoiminnat sekä Motorolan älypuhelimet. Näiden myötä Lenovon asema on erittäin vahva myös Yhdysvalloissa ja he ovat siellä myös merkittävä työllistäjä. Mitään suoria merkkejä kauppasodan laajentumisesta muihin yrityksiin ei ole ilmennyt, mutta uhalla on spekuloitu laajalti. Aika näyttää ryhtyvätkö muut kiinalaisyritykset laajoihin varautumistoimiin tulevia kauppakiistoja silmälläpitäen. Veikkaan että ainakin jokunen kampaviineri on uhrattu yritysjohdon neuvonpidoissa aiheen ympärillä.

Kiinalaisyritysten lisäksi monet länsimaiset yritykset ovat esittäneet huolensa. Google on ollut näistä ehkäpä äänekkäin. Heillä on kaikki syy pelätä markkina-asemansa puolesta mikäli Android-mobiilijärjestelmän valta-asema horjuu. He ovat myös esittäneet huolensa tietoturvan tasosta, mikäli eri valmistajien – myös siis Huawein – yhdessä koordinoima tietoturvan hallinto hajoaa. Toinen mielenkiintoinen lieveilmiö länteen päin on nähty Applen pääkonttorilla. Siinä missä Applen iPhone-älypuhelin oli kiinassakin statussymbolin asemassa, se on nopeasti menettänyt mainetta kauppasodan seurauksena. Moni yritysjohtaja ja julkisuuden henkilö on luopunut Applen laitteiden lisäksi myös esimerkiksi Niken urheiluvaatteista ja kuluttajat seuraavat perässä. Vielä on varhaista sanoa onko kyseessä hikka vai pysyvä ilmiö.

Huawei AP

Mitä voisi pahimmillaan tapahtua?

Villit lööpit jätän iltapäivälehdille, sillä merkkejä mistään pahimmasta mahdollisesta skenaariosta ei juuri ole. Toki jo nykytilaa voi pitää äärimmäisen pahana, sillä luottamus on heikentynyt moneen suuntaan. Kiinalaisia tuotteita ei osteta lännessä entiseen tapaan eikä länsimaisia Kiinassa. Maine ei palaudu nopeasti vaikka tahroja paperille ilmestyisi valon nopeudella. Luottamus palautuu vieläkin hitaammin ja kuten ylempänä arvelin, Kiinan halu luoda Yhdysvalloista riippumattomia teknologioita ja standardeja kasvaa varmasti. Hyvässä lykyssä syntyvistä standardeista muodostuu avoimia ja niiden pohjalta kansainvälisiä, toimivia markkinoita, jotka osaltaan lisäävät avoimuutta myös vanhoilla toimijoilla. Huonossa lykyssä saamme vain yhden suljetun standardin lisää ja tietotekniikan asiantuntijoiden päänsärky kasvaa entisestään.

Lööppilehdistö tulee epäilemättä spekuloimaan miten monet miljoonat työpaikat ovat vaarassa, miten monet miljardit voittoja jäävät tekemättä ja mikä määrä yrityksiä ajautuu vaikeuksiin kauppasodan koventuessa. Tietenkin kyseessä on tähtitieteellisiä lukuja, puhummehan maailman suurimmista talousalueista ja suurimmista yrityksistä, eri alojen markkinajohtajista. Se, että osapuolet ovat suuria ei kuitenkaan automaattisesti takaa suurta kaaosta. Myös isot pojat hiekkalaatikolla voivat tyytyä vain hiekan potkimiseen. Kaikkiaan tässä voi olla kyse vain Trumpin tavasta uhitella ja ravistella pöytää neuvottelujen pohjalle, toivoen että se johtaa Kiinan suunnalta suurempiin myönnytyksiin.

Mistä olen itse huolestunut?

Sanoisin, että oma huoleni ei ole niinkään Huaweissa vaan ylipäänsä maailmankaupan tilassa. Trump on osoittanut, että yksi mies oikeassa (väärässä?) paikassa voi heiluttaa maailmaa myrskyn lailla. Tapaus on osoittanut miten vaarallinen ilmiö paniikki on. Kuten tiedämme, suurissa tulipaloissa tuli harvemmin tappaa ihmisiä. Uhreja tulee paljon useammin epätoivoisesta yrityksestä paeta savuisen käytävän kautta, tai ihmisten talloessa toisiaan kuoliaaksi. Tässäkin kohtaa luulen suurimpien vahinkojen tulevan paniikkireaktioista. Tietenkin varovaisuuteen on aihetta ja itsekin todennäköisesti lykkään tiettyjä hankintoja, kunnes tilanne selkeytyy.

Tosin paniikkiakin pahempi huoli voi olla se, että emme opi tästä mitään. Hyvässä ja/tai pahassa, elämme globaalissa maailmassa, jossa olemme riippuvaisia toinen toisistamme, niin yritykset kuin valtiotkin. Nyt meille on annettu tilaisuus ymmärtää jälleen yhtä globalisaation riskiä. Toivon, että ymmärrämme sen ja opimme avoimuuden viisaudesta yhtä ja toista. Se ei tarkoita sen paremmin Kiinalle kuin muillekaan vapautta toimia vailla valvontaa, vaan globaaleja, reiluja pelisääntöjä joista voimme kaikki olla yhtä mieltä. Meillä on todennäköisesti kaikilla parantamisen varaa. Jos tätä emme opi, Huawei-kriisi jää vain pieneksi sivulauseeksi kerratessamme tulevaisuudessa tämän maailman ajan historiaa. Tämä kriisi tuskin syvenee, vaan mitä tulee sen tilalle? Onko edessä sopu vai entistä pahempi kriisi?

Mitä eri osapuolet sanovat? (lisätty 13.6.2019)

Kuten aiemmin todettua, Huawein toimitusjohtaja on ollut äärimmäisen rauhallinen ja puhunut globaalin yhteistyön puolesta. Vastaava sanoma on myös Suomen Huaweita johtavalla David Liulla, joka on myös todennut yrityksen kuluttajatuotteiden kehityspanostuksen kasvavan huomattavasti myös Suomessa. Myös yrityspuolen tuotteissa panokset ovat kasvamassa globaalisti ja kauppasota vaikuttaa puheissa enemmän hetkelliseltä ongelmalta kuin lopun alulta. Toki kaikki Huawein tahot tunnustavan huolestumisensa, mutta pyyhettä kehään ei olla heittämässä. Huawei pitää itseään puhtaasti Trumpin ja kauppasodan pelinappulana, jättäen ratkaisun hakemisen poliitikkojen tehtäväksi. Konkreettisista tulevaisuuden suunnitelmista esimerkiksi omien käyttöjärjestelmien ja piirimallien osalta ei olla hiiskuttu toistaiseksi ja tämä lienee strateginen valinta, jolla annetaan lisää tilaa poliittisen ratkaisun löytymiseen.

Lännen puolella etenkin Google on ollut voimakkaan kriittinen sanktioita kohtaan. Syitä on monia, joista voidaan spekuloida tärkeimpiä. Ensisijaisesti Huawei on merkittävä asiakas sekä yhteistyökumppani ja moni Android-puhelinten viime vuosien kehitysaskel on heidän ansiota. Monet spekuloivat tässä myös markkina-asetelmien muutosta: mikäli Huawei tippuisi Android-kelkasta joko omasta tahdostaan tai kauppasotien vuoksi, nousisi eteläkorealainen Samsung lähes ylivoimaiseen asemaan. Googlen on helpompi hallita Android-leiriä kahden keskisuuren kuin yhden jättiläisen kanssa. Googlella on hurja määrä hävittävää sekä suoraan että välillisesti, vaikka vaikutukset tulisivatkin esiin vasta pitkässä juoksussa.

Myös moni muu länsimainen nykyinen ja entinen yritysjohtaja, kuten myös lukuisa määrä EU-poliitikkoja on ilmaissut huolensa aiheesta. Puheissa vältellään ottamasta sokeasti Huawein puolia, mutta vahvin kritiikki suuntautuu järjestelmällisesti Trumpin yksipuolisia toimia vastaan. Yksi vahvimpia puheenvuoroja kuului mobiilipiirejä lisensoivan ARM:n perustajalta Hermann Hauserilta. Hän arveli Huawein kärsivän hieman lyhyessä juoksussa, mutta pitkällä juoksulla arveli vahinkojen sekä ARM:lle että Yhdysvaltain teollisuudelle olevan massiivisia. Hän arveli että merkittävä määrä valmistajia saattaa Trumpin toimien vuoksi ryhtyä siirtämään tuotekehitystä pois Yhdysvalloista.

Huawei pienreititin

Miten kiista ratkeaa?

En osaa tuijottaa Trumpin pään sisälle enkä tiedä pitäisinkö näkemästäni, joten joudun tyytymään eri asiantuntijoiden ja journalistien arvioihin. Melko yleinen konsensus on, että riitaan löytyy sopu lähiaikoina. Kiinan kauppapolitiikkaa on niin Yhdysvalloissa kuin EU:ssakin kritisoitu ilmeisen perustellusti. Moni uskoo Kiinan taipuvan jonkinlaiseen joustoon asiassa, kunhan ratkaisu on sellainen ettei sillä menetä kasvoja. Kiina tarvitsee avoimia kauppasuhteita ja myös yhdysvaltalaisyritykset haluavat jatkaa yhteistyötä. Sovulle on siis erittäin vahvat intressit ja päinvastoin kuin Lähi-Idän politiikassa, tässä kohtaa suhteiden heikentämisen puolesta ei tehdä vahvaa lobbausta.

Arvelen, että kokouksia pidetään, typeriä twiittejä lauotaan ainakin yhden presidentin toimesta, mutta sovun peruskiveä muurataan jo ennen ruskaa. Sovun sisällöstä emme toki vielä tiedä, mutta kiinalaisyritysten rajoitteista luovuttaneen ainakin yksityisen sektorin osalta. Yhdysvaltain julkishallinnon osalta rajoitukset tuskin poistuvat ainakaan kovin pian. Tällainen protektionismi on tosin heille ollut tyypillistä jo pitkään.

Mitä lähteitä olen käyttänyt?

Olen seurannut kiistaa aktiivisesti eri medioista, kotimaasta Yle nettiuutiset ja radio/podcast, US, AL, Talouselämä, TiVi ja iltapäivälehdet, ulkomailta esim. BBC, France24, CNBC sekä verkon erikoisjulkaisuja kuten Cnet, Engadget, The Verge ja The Register. Olen myös vilkuillut Huawein omaa tiedotuskampanjaa sekä kotimaisten yritysten, kuten tukkukauppojen välittämiä tiedotteita. Kokonaisuutena pohjaan paketin omaan asiantuntemukseeni yli 20 vuoden työstä tietojärjestelmien alalla. Ylläoleva pohjautu sataprosenttisesti omaan arviooni, eikä edusta millään muotoa työnantajani tai muidenkaan kolmansien osapuolten näkökulmaa. Koska emme tiedä tulevaisuutta tai kaikkia taustafaktoja, on täysin mahdollista että arvioissani on myös virheitä. Tekstini on arvio, ei pyhä kirjoitus. Pyrin korjaamaan minulle ilmoitetut virheet kohtuullisessa ajassa ja ilmoittamaan korjauksista selkeästi. Lähestykää minua kommentilla alle, Twiitillä tai muilla keinoin.

Jaa käyttäen:


46 Replies to “Huawei-kriisi ja kauppasota”

  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta Kyuu.
    Olen pitkälti samaa mieltä asiasta ja monessa mielessä kyse on Trumpin pullistelunhalusta enemmän kuin varsinaisesta asiasta.
    Ajanoloon näemme, kuinka käy, mutta se siitä sitten myöhemmin.

  2. Luin kokonaan erittäin pitkän ”hyötyblogikirjoituksen”.

    Minulle henkilökohtaisesti siitä ei ollut todennäköisesti mitään hyötyä – tuskin kuitenkaan haittaakaan. En ole ostanut mitään Huawein tuotteita, enkä tietääkseni käytä välittömästi mitään sellaisia.

    Toisaalta kyseessä oli ansiokasta pohdiskelua, arvailua, olettamuksia ja ajattelua. Vaikka itse pyrin pitäytymään kylmiin tosiasioihin, niin osaan arvostaa myös tätä Kyuun kirjoitusta. Vähintäänkin yritys hyvä 10.

    Oma näkökulmani asioihin on täysin toinen. Turvallisuuspolitiikka.

    Kiina, Venäjä, Iran, P-Korea, Venezuela ja vielä muutama lisääkin ovat minulle roistovaltioita, joiden olemassaolon loppuminen olisi hyvä asia.

    Joidenkin toisten mielestä USA on se roistovaltio – mutta minun mielestäni USA on mahdollinen auttaja KUN Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun yrittäen jälleen valloittaa koko Suomen.

    Jo yli 40 vuotta sitten pidin pahimpana mahdollisena skenaariona, että Kiina ja Venäjä löisivät hynttyyt yhteen länttä vastaan.

  3. Ei ole kovinkaan todennäköistä, että Kiina kykenisi kehittämään hyviä mikroprosessorisiruja sen kummemmin tietokoneisiin kuin kännyköihinkään.

    Kävin aikoinaan kuittaamassa Intelin päämajasta helvetinmoisen pinon suuria kirjoja Intelin silloin vielä salaisesta prosessorista. Kaikki oli ihan mahdottoman salaista ja minut olisi suurin piirtein mestattu jos olisin kertonut mitään siitä ihmeprosessorista ulkopuolisille.

    Kun aikoinaan asiakkaani tuote tuli ratkaisevaan vaiheeseen ja oli pakko päättää mikä prossu valitaan käyttöön, niin siinä vaiheessa prossun vikalista oli vielä pitkä kuin nälkävuosi, joten päätin ottaa käyttöön vanhemman jo tuotannossa olevan prossun. Siinä sitä sitten olikin hävittämistä niissä salaisissa asiakirjoissa.

  4. Kuulle : Kiitos, jotta pysytään ajan tasalla, mitä se sitten lieneekään.
    Maailmanmarkkinat kauppasotineen kuin erilaisine hallitsijoineen.

    Yksittäiset kansalaiset kuin pisaroina merillä.

  5. Kyllä sitä muokata voi, siinä on se Muokkaa-nappi kyllä – jos vain olet kirjautunut sisään.

    Juhanille se pitää todeta, että Kiina mielestäni on jo kehittänyt omaa prosessoriteknologiaansa. Tietyissä asioissa he ottavat jopa kaulaa. Heillä on varsin virtapihejä prosessoreja monimutkaisen laskennan tehtävissä (vrt. amerikkalaiset nk. yleisprosessorit) ja heillä on virrankulutus pienempää.

    En väheksy tipan tippaa geopoliittista näkökulmaa asiassa, mutta se on tosiaan muiden alaa kuin minun.

    Intel on ollut jo pari vuotta täydessä syöksylaskussa. Heidän prosessoreista on löytynyt vikoja lähes kuukausittain, jokainen uusi malli on myöhästynyt, tuotantoerät epäonnistuneet, viivatarkkuus on markkinoiden huonoimpia, modeemiteknologia rysähti täysin seinään, Apple haistatti heille pitkät, samalla kun esim. AMD ja Qualcomm jyräävät uusia markkinoita auki kaksin käsin. Amerikkalaisia toki kaikki.

    1. Kyuu, muistat varmaan Cyrix prosessorin, oli 286 ja 386 pohjaisissa koneissa, muistan testanneeni silloin eräällä emolevyllä Intelin, AMD:n ja Cyrixin prossua, Cyrix pesi silloin sen testin suorituskyvyllä mutta liukulukuyksikkö ei ollut sillä tasolla kuin kilpailijoilla.
      Se oli mukavaa aikaa…

      1. Muistan Cyrix/TI:n kyllä, olihan näitä muitakin – C&T, IBM, AMD. Nykyään vain AMD on jäänyt.

        Intel halusi aina myydä ihmisille uutta kokonaista konetta – emolevy, muistit, piirisarja, prosessori. Kilpailijat näkivät markkinarakoa päivitysratkaisuille jotka toivat vanhaan koneeseen lisäikää. Intel tuli tähän kisaan vasta jälkijunassa ja vähän surkeasti, RapidCAD ja Overdrive malleillaan.

        1. Tuli rakenneltua noita itse ja samaa edelleen, parempi ostaa kunnon hardwarea ja kasata laite kuin ostaa ns ”valmis paketti”, kestääkin paremmin…

  6. Niin siinä kävi puoli tuntia sitten, että minulla romahti Huawein wi-fi verkko. Kaikenmaailman kirjautumiset ja hyökkäykset, sekä salasanat pyysi ennenkun ymmärsin mistä on kysymys. Ei auttanut muu kuin ohittaa reititin ja viedä tämä kännykkäyhteys suoraan mastoon. Se nyt vaan ei toimi läppäri, eikä toinenkaan, enkä tiedä miten seuraavaksi. Siis taas tämä maaseudun ihanuus, kun puhelimessa ei korjaannu mikään.

    1. Meikäläinen maastoutui ”sota reissultaan” mökille, täällä toimii huihai tablet kone vallan mainiosti, virran saan aurinkokennoista. Nythän saisi huippu huihai tuotteita sika halvalla, näiden päivitykset ja sovelluskauppa hommat toimii maailman tappiin,,, pitää miettiä jos ostaisi jonkun jemmaan, laatu on yksi parhaista.

    2. Kokeile resetoida Huawei tehdasasetuksiin ja laittaa verkko uusiksi entisin tiedoin.
      P.S. Mikä Huawein malli?
      Onko kaapeli, puhelinpiuha vai 4G?

    1. Trumpin huoli on aiheellinen periaatteessa, mutta vuosikymmenen myöhässä. Tuo laiva on jo seilannut. Qualcomm on markkinoilla jätti ja monissa asioissa tarjoaa parasta – mutta ei missään ainoaa. Jokaiseen heidän myymään laitteeseen on tarjontaa muillakin – myös USA:n ulkopuolella.

      Huawein 5G-siru valmistui ennen Qualcommia, joskin volyymeissä iso-Q myy paljon enemmän, kun taas iso-H:lla on vaikeuksia kauppasodan keskellä tehdä kauppoja länteen.

      1. Veikkaan Kiinalta suuria uutisia prossu teknologiassa. Juuri kirjoittele. HUAWEI tablet laitteella, erinomainen hinta/laatu suhde, ei pysty suomalainen moiseen… miksi…?

        Kiina saa olla mikä on, silti ei kannata elää bunkkerissa ja kuuskytluvun ohjuskriisiä syöden masennus pillereitä. Pitää elää tätä päivää ja nauttia teknologian tuomista eduista. Odotan Kiinalta lisää näitä erinomaisia tuotteita.

        1. Veikkaan vähän samaa. Sen sijaan kysymys on miten käy standardeille yleisesti. Windowsin saa helposti toimimaan ARM-käskykannalla myös perinteisen AMD64 (Intel/AMD nykystandardi) rinnalla – mutta nämä ovat molemmat länsimaisia standardeja. Kiinan supertietokonesirut ovat MIPS64-pohjaisia – mutta sekin on jenkkistandardi TOSIN siitä on tänä vuonna aukeamassa MIPS Open -malli, jota voi käyttää vapaasti.

          Eli tässäkin on monta särmää: On käskykanta/standardi, sitten sen pohjalta tehtävä kustomointi. Täysin uuden käskykannan tekeminen on järkyttävän kallista, vaikeaa ja todennäköisesti turhaa. Se vaatisi aivan uuden suunnittelun sovelluksille ja käyttöjärjestelmille.

          Pirkan blogit pyörii AMD64-standardin laitteilla ja AMD Threadripper -prosessoreilla, joita on alustassa 4 kpl. 12 ydintä kussakin.

  7. Pentti, kodin reitittimet eivät valitettavasti ole niitä pitkäikäisimpiä laitteita, oli valmistaja mikä vaan. Kun hinta pitää saada alas, ruvetaan säästämään monista paikoista: lämmönsieto, tallennusyksikön kesto, juotokset, yleinen laatutestaus. Valitettavasti tuommoisten vehkeiden käyttöikä on 3-5 vuotta useimmiten.

    Toki, tuo aiempi hyötyblogini ”jos verkko pätkii” VOI sisältää neuvoja.

    1. Minua kyrsii ihan tosissaan, että nykyisin myydään hyvin lyhytikäisiä tuotteita. Ihmiset joutuvat ostamaan vähän väliä uusia ja viskaamaan entisen ”kaatopaikalle”.

      Eräs tuttu kertoi vähän aikaa sitten hänellä hajonneen pesukoneen – olikohan kolme vuotta vanha. Edellinen kuulemma kesti kaksi vuotta.

      Siksi minusta on minun oma etuni, että käytän edelleen ikivanhaa HPn Laser printteriä, 25 vuotta vanhaa autoa, 39 vuotta vanhaa Helkaman polkupyörää, jne. Kestää, kestää ja kestää.

      Nyt minulla on tämän kulutusyhteiskunnan yksi riesa hybriditietsikka tulossa ongelmaksi. Ilmeisesti Win 10 vähitellen täyttää väkisin sen SSD-levyn vaikka minä siivoan sitä, poistan tiedostoja, poistan jopa ohjelmistojakin. Jossakin vaiheessa tavallinen ihminen ostaisi uuden tietsikan, mutta minä taidan tehdä perusteellisen siivouksen ja aloittaa kokonaan alusta, vaikka se onkin työlästä. Kone itse nimittäin on minulle aivan erinomaisen hyvä ja täyttää kaikki tarpeeni.

      1. Olen itselleni tehnyt pienen oikotien tuohon uudelleenvirittelyyn.
        Kun olen joutunut jostain syystä asentamaan kaiken alusta, olen jossain vaiheessa tallentanut sen keskeneräisen asennuksen imagena irtolevylle.
        Jos huomaan jotain menneen pieleen, palautan sen imagen ja vain viimeiset asennukset pitää uusia.
        Kun koko homma on perusvalmis, otan siitä taas sen imagen irtolevylle ja seuraavan kerran, kun kone tökkii, palautan vain se viimeisimmän imagen takaisin.
        Jää toki jokunen päivitys ja muutama pieni viritys tehtäväksi, mutta minimaalisest koko roskaan verrattuna.

  8. Todella helppo tapa siivota ssd levy:

    ” Liian pieni ssd-levy järjestelmälevynä saattaa aiheuttaa jatkuvia ongelmia tietokoneen kanssa. Moni joutui tyytymään korkean hinnan vuoksi liian pieneen järjestelmälevyyn vaihtaessaan koneen perinteisen mekaanisen kiintolevyn nopeaksi ja varmatoimiseksi ssd-levyksi. Nelisen vuotta sitten vain pienten 60 ja 120 gigatavun ssd-levyjen hinnat olivat järjellisiä, ja vasta pari vuotta sitten 240 gigatavuiset alkoivat olla tavallisen kuluttajan ulottuvilla.

    Mutta mihin ihmeeseen se levytila kuluu? Kahdessa vanhassa Macissa oli ongelmana tämä ssd-järjestelmälevyn täyttyminen, vaikka kyseiselle levylle ei ole varsinaisesti tallennettu mitään. Kummallekkaan koneelle ei oltu aiemmin tehty järjestelmän minkäänlaisia siivousoperaatioita eikä käyttöjärjestelmän uudelleenasennusta.

    Tilasyöpöiksi epäiltiin koneisiin kertyneitä turhia väliaikaistiedostoja. Usein näiden väliaikaistiedostojen poistaminen on tehtävä käsipelillä, sillä selaimella välimuistin tyhjentäminen ei aina poista kaikkia turhia tiedostoja.

    Avuksi otettiin tässä tapauksessa hyväksi havaittu CCleaner-niminen ohjelma, jolla näkee helposti mm. eri nettiselainten kuluttaman levytilan. Ohjelmasta on olemassa sekä Windows- että Mac-versio.

    Etu tämän ohjelman käytössä on se, ettei siivotessa tarvitse hävittää selaimiin tallennettuja salasanoja tai lomakkeiden automaattisia täyttöjä (jätä valitsematta kohdat Saved Form Information ja Saved Passwords).

    Toisessa koneessamme levytilaa vapautui 51 gigatavua (lähes 800 000 tiedostoa) pelkällä nettiselainten väliaikaistiedostojen siivoamisella ja toisessa koneessa tilaa vapautui 19 gigatavua. Nämä ovat jo niin suuria määriä, että vapautuvalla tilalla on todellista käytännön merkitystä.

    Samalla nettiselaimista tuli nopeampia käyttää, koska satojen tuhansien tiedostojen turha läpikahlaaminen oli vienyt koneelta aikaa.”

    https://www.mikrobitti.fi/neuvot/joko-ssd-levy-tuli-tayteen-kokeile-tata-keinoa/757d8f7f-3f9f-3200-a628-1c4f6c85c785

    1. CCleaner on todella hyvä.
      Minulla se on joka koneessa ja päivittyy aina uuteen versioon.
      Toki käytän vain ilmaista versiota, missä kaikki toimenpiteet pitää tehdä käsin, mutta se riittää minun tarpeisiini.
      Sillä voi myös varsin sujuvasti poista rekistereistä puuhastellessa jääneet turhat osat.
      Tuo väliaikaistiedostojen jatkuva jääminen levylle lienee windowsin ikioma omiaisuus, mitä mikisoftan sakki ei ilmeisesti osaa ratkaista.

      1. Sama homma. On vain erikoista että edelleen moni raapii päätään kun kone tahmii, nykyaika antaa keinot ja silti niitä ei käytetä. Sama oli appiukon koneessa, ei uskonut kuin koneen vaihtoon, hoidin homman ja kone toimii kuin pitääkin. Ehkä tietyssä iässä ei uutta enää omaksuta, en tiedä…

        1. Myös Windowsin oma levyn puhdistustyökalu auttaa yleensä. CCleaner on vähän makuasia – en suosittelisi sitä itse mutta jos pidät, käytä toki.

          Mutta tosiasia on että kun konetta käyttää, töitä tekee, ohjelmia päivittää, tilaa kuluu. Lisäksi kannattaa huomioida että myös SSD-levy kuluu käytössä. Joku kaunis päivä se ei enää pihahdakaan. Joskus se pitää vaihtaa. Kyllä vanhassa autossakin välillä varaosia tarvitaan.

          Ja kuten jutussa implikoidaankin, SSD-levy hidastuu heti kun sen täyttöaste ylittää 75% ja hidastuu roimasti kun mennään 85% yli. Hieman levykohtaista on mikä hidastumisen aste on, pieniä merkkejä näkyy jo 50% käyttöasteella mutta yleensä siinä 75-80% kohdalla alkaa huomaamaan. Tähän on ihan järkeenkäyvät perusteet teknologiassa.

          1. Niin, kannattaa kuitenkin kokeilla noita puhdistus ohjelmia ja kun alkaa lopulta kovalevy olla täynnä bad sectoreita niin se on ein kaput. Sitten uusi kovalevy tai koko toosa vaihtoon.

            Tietenkin yksi näppärä keino on tablet laite jos ei tarvitse mitään raskaita ohjemlia yms pyörittää. Kotona on pöytäkone ja läppäri, sekä pari tablet laitetta ja mukana aina yksi tablet laite 4G ominaisuudella. Hyvin pärjää ja jos joku piiputtaa niin jokin edes toimii, ei nämä juuri kalliita nykyään ole.

            1. Bad sectorit ovat pitkälti pyörivien levyjen aikakauden juttuja. Suosittelen SSD-levyjen osalta valmistajan omaa ohjelmistoa. Etenkin Samsungilla ja Intelillä ne ovat mainiot, ne voivat kertoa tarkkaan levyn kunnosta ja käyttöasteesta. Toki geneerisemmät ohjelmatkin voivat lukea levyiltä ns. SMART-dataa, josta tosin pitää hieman osaamisella ja levymallin spesifikaatiot googlettamalla selvittää esimerkiksi kirjoitetun datan määrä suhteutettuna valmistajan lupaamaan maksimiin.

              (toki, oma kokemukseni esim. Samsungin SSD:istä – jotka ovat muihin verrattuna ylivoimaisia – on että ne kestävät jopa 5 kertaa luvatun maksimimäärän)

              1. Juu, tarkoitinkin tämän päivän ”bad sectoreita”, ns pullamössöö joka pistää tietokannat hidastumaan, Applehan harrasti (vai harrastaako vieläkin) tätä että päivityksien jälkeen laite hidastuu ja vaihdatuttaa käyttäjän sen uuteen.. Liekkö winwin järjestelmä hyvin samantapainen, moni järjestelmä päivitys tuo mukanaan ongelmia… ”vahingossa”… Kaikki perustuu kauppaan… ei ole hyväntekeväisyyttä.

          2. Valitettavasti uskoni wintoosan kykyihin heikkenee joka päivityksen yhteydessä, joten aika vähään se lisäleluista luotan.
            Viimeisessä päivityksessä wintoosa sekoitti läppärini akkusysteemin ja latauksen täysin.Fujitsussa on mahdollisuus kahteen akkuun, joista se ainoa mukana tuleva on ykkönen ja toinen, jos hankitaan, kakkonen – loogisesti ajatellen.
            Wintoosa päivitti homman ja sekoitti akut ja latausajurit, asettaen latauksen sille puuttuvalle akulle ja toinen – eli se laitteessa oleva – jäi ilman latausta.
            Mikään ei auttanut ennenkuin netistä löytyi ohjeet poistaa ne pari latausohjainta, sammuttaa kone, irroittaa akku ja käynnistää uudelleen.
            Se toimi kerran.
            Seuraavalla kerralla akku ei taaskaan latautunut.
            Koneen sammuttaminen, akun irroittaminen, ja takaisin laiton jälkeen uudelleen käynnistäminen auttoi, mutta akkujen numerointi oli muuttunut eli koneessa oleva ainoa akku olikin akku 2.
            Ja juuri nyt taas sama juttu.
            Virta kytketty, mutta ei lataa.
            Akun irroitus ja uudelleenkäynnistys sai latauksen käyntiin – yllättäen – akulla 2.
            Taitaa mennä vielä jokunen tovi ennenkuin sotku selviää………

            1. Meikällä on Lenovon läppäri, se on sen verran ”herrasmainen” että ehdottaa tietynajoin akun varauksen latausta pienemmäksi säästääkseen akkua sekä poistaa tarvittaessa turhia käyttämättömiä moniajo-ohjelmia. Ei voi valittaa hyvin roudaa winwin järjestelmän kanssa… Ja pirun nopee kone onkin.

              1. Lenovo on siitä hassu merkki että sen paremmat mallit eivät osaa hajota. Pitkäikäisyydestä on tullut pieni myyntivalttikin ja siten niille on vahva yhteisö, ja pitkä tuki myös laiteohjainten puolesta. Fujitsu on valitettavasti kovin pieni peluri ja siten altis ajurien putoamiselle pelistä jossain kohtaa.

          3. Olen käyttänyt Windowsin omaa puhdistustyökalua ja annan Windowsin poistaa automaattisesti Tempit. Vanhat päivitykset on poistettu. Levy vaan täyttyy, täyttyy ja täyttyy ihan itsekseen. Se on ihan perseestä.

            1. Jos levy vain täyttyy ja täyttyy siellä on hyvinkin haittaohjelma mikä tekee näin… Siksi CCleaneriä ei haittaa enää kokeilla koska siinä ei enää menetä mitään koska lopulta kone ei enää käynnistymisen jälkeen tottele mitään komentoja. Viimeneinen keino : kannattaa formatoida nyt vielä kun se toimii, tiedostot talteen ja käynnistyslevyke, formatointi ja jos sen jälkeen ei toimi niin uuden toosan ostoon.

  9. Tämmöinen tiedote muuten Telian sivuilla:

    HUAWEI- JA HONOR-LAITTEET JA ANDROID-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ
    Google ilmoitti 20.5.2019 rajoittavansa Android-käyttöjärjestelmän lisensointia/käyttöä Huawein valmistamissa laitteissa. Olemme siitä saakka pyrkineet selvittämään rajoitusten mahdollisia vaikutuksia asiakkaisiin, joilla on Huawein tai Honorin puhelin tai jotka ovat aikeissa ostaa Huawein laitteita. Ymmärrämme asiakkaiden huolen aiheeseen liittyen, joten tavoitteenamme on pitää asiakkaamme mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Tilanteeseen saattaa kuitenkin tulla vielä lisää päivityksiä.

    Telian saamien tietojen valossa on todennäköistä, että asiakkaidemme Huawei- tai Honor-puhelimissa olevat sovellukset ja päivitykset toimivat pääosin entiseen tapaan myös jatkossa. Kaikki Googlen mobiilipalvelut (Gmail, YouTube, Play Store jne.) toimivat jatkossakin ja päivittyvät sertifioituihin Huawei-laitteisiin niin kauan, kun Google tukee nykyistä Android-käyttöjärjestelmäversiota. Myös Google Playn tietoturvapäivitykset jatkuvat.

    Se, miten ja milloin Android-käyttöjärjestelmäpäivitykset tuodaan Huawei- ja Honor-puhelimiin on vielä auki. Tällä hetkellä puhelimet ovat kuitenkin ajan tasalla.

    Yllä olevat tiedot perustuvat parhaaseen ymmärrykseemme asiasta, mutta lopullinen vastuu asiasta on Huaweilla tai Googlella. Kerromme lisää heti, kun tiedämme enemmän.

    Huawein yhteystiedot:
    +358 9 23 13 89 98
    mobile.fi@huawei.com

    1. Täysin vastaava julkaisu kun Telian sivuilla oli, on ollut alan tukkureiden käytössä jo toista viikkoa.

      Ihan faktaa tuo on: tällä hetkellä ei ole mitään merkkiä että uusien tai vanhojen Huawei/Honor puhelinten käyttäjille tulisi mitään haittoja. Mahdolliset ongelmat – joihin en niihinkään paljoa usko – koskisivat vain tulevia malleja joita ei ole vielä julkistettu.

      1. Taidan vielä emännelle hankkia sieltä edullisen hyvän tablet laitteen, hinnat ei enää päätä huimaa.

  10. Meillä tuo tietokone ei ole mikään budhan patsas, ei koti-ikoni, … ei mikään muukaan arkipäivän elämää hallitseva.

    Meillä vaimolla on halpis kännykkä (keskinäinen yhteydenpito tarvitessa), läppäri työhuoneeni pöydällä.

    Reissussa pärjään tällä Aplellanikin. Mitäpä muuta tarvitsen ihan tavallinen ihminen?

  11. Hieno perusteellinen ja kiihkoton kirjoitus aikamme yhdestä isoimmasta teknologia / kauppapoliittisesta kalistelusta, kiitos Kyuu! Mielenkiintoista huomata tuo kuinka amerikkalaiset yritykset ja tosiaan ainakin julkisesti Google etunenässä ovat myös näitä pakotetteita vastaan, lisäksi omassa hallinnossa on paljon vääntöä että jyrkimmät toimenpiteet kumottaisiin:
    https://www.theguardian.com/technology/2019/jun/09/huawei-trump-restrictions-trade-talks-china-mnuchin

    F9:iin liittyen lisäisin että Suomessa ainoana virallisena tukkurina toimii Pedab Finland koskien Huawein yritysverkkoratkaisuja, näin ainakin Huawein omien kumppanuus sivujen mukaan.

    1. Kiitos tarkennuksesta, tämä Pedabin tila oli itsellä kategoriassa ”mitenköhän tuo menee” niin en kirjannut. Huomenna on itsellä tapaaminen jossa toivottavasti opin tästä lisää – pitää omaltakin osalta nimittäin selvittää mistä jatkossa näitä ostaa pölyn laskettua. Tiettävästi he eivät harjoita kanavamyyntiä.

      Ja Googlella on tosiaan etenkin pitkässä juoksussa paljon hävittävää, suoraan ja epäsuoraan joten heidän murinansa on helppo ymmärtää liiketoiminnalliselta kantilta.

  12. Juttua päivitetty tämän jutun perusteella. Eräs analyytikko spekuloi Googlen olevan huolissaan Samsungin noususta ylivertaiseen asemaan, kun taas tasapaksut Samsung ja Huawei olisivat helpompi pala niellä. Teoria on pätevä, mutta onko se absoluuttinen totuus – tuskin koskaan tiedämme.

  13. Hyvä juttuvinkki Juhanilta – ja Kiinan politiikka onkin ihan oma aiheensta josta on syytäkin jutella.

    Samalla maininta, pääjuttua on päivitetty taas tänään.

  14. No niin, minä sain selätettyä hetki sitten Huawein ongelmat. Piti vaan soittaa Telialle ja kovasti siellä ihmeteltiin kertomani reitittimen ikää. Oli kuulemma lähes ”aatamin” aikuinen, kun viimeksi 2016 oli päivitetty. Siellä viisas ihminen sanoi, että hän lähettää uuden, siinä samalla tulee nopeuttakin lisää ja muuta mukavuutta.

    Kaikkea kerrottua en uskonut, mutta nyt se tuli postista ja laitoin piuhat kiinni ja tottahan se oli. Mitattua nopeutta kotiverkossa tiiliseinän läpi noin 20 megaa, se on noin kolminkertainen määrä edelliseen verrattuna. Sillä voi jo katsella Areenankin elokuvia.

    Usein ei ole syytä noita operaattoreita kiittää, mutta silloin se on tehtävä kun siihen on aihetta.

    Jälkihavaintona pakko sanoa sekin, että ilmeisesti Telialla on kannettu ulos se hölmö robottikeskus. Nyt siellä vastaa ihan oikea ihminen ja jopa ihan muutamassa minuutissa ja hoitaa vielä asioita.

  15. Näissä edullisimmissa kotireitittimissä on oikeastaan ihan sama minkä firman logo on päällä, samaa kamaa ovat. Vastaavasti niiden huolto tai päivitys tai opastus harvoin kannattaa, operaattorille on halvempaa pistää vaan uusi. Kiertotalouden kannalta toki ikävää, mutta realismi voittaa.

    Toki on optioita niille jotka haluavat rakentaa itse ja vaikkapa vaihtaa vain 4G-modeemia ajoin uuteen. PC Engines niminen firma (muiden lomassa) tekee minikokoisia palvelintietokoneita joita saa n. satasella ja siihen voi sitten kasata unelmiensa kotireitittimen. Oman kokemuksen mukaan näistä voi 5-10 vuoden käyttöikää odottaa aivan koska vaan, hyvällä huolenpidolla ehkä tuplat.

  16. ”Missä mennään juuri nyt” on päivitetty tuoreilla tiedoilla. Itse leipätekstissä ei muutoksia.

    Kauppasota vaikuttaa laantuneen ja G20-kokouksen sovinnot sekä sitä seuranneet julkitulot eri puolilta antavat syytä epäillä että riita kenties oli sitten siinä. Toki, pysyvää sopua ei olla vielä kirjoitettu ylös, joten varmistusta pitää odottaa.

Vastaa käyttäjälle Kyuu Eturautti Peruuta vastaus