Mielipide: Lasten liikuntatutkimuksesta löytyy ilon siemen

Tuore lasten liikuntatutkimus oli surullista luettavaa, mutta pinnan alta löytyi myös hyödyllisiä numeroita. Esimerkiksi kiinnostus kilpailemiseen on varsin matalalla kun taas halu yrittää parhaansa on loivassa nousussa. Maailmassa jossa kaikki on jatkuvaa kilpailua ja koko ajan pitää teeskennellä, voin nähdä näissä kahdessa numerossa toivoa ja mahdollisuuksia. Ensin meidän pitäisi vain olla valmiita murtamaan maan tapa nimeltä urheilun ja liikunnan epäpyhä liittouma. Meillä on tilaisuus tarjota liikunnasta koko tulevalle sukupolvelle tilaisuus rentoutumiseen ja itsestään huolehtimiseen, asioihin joiden merkitys voi vain kasvaa hurjasti.

Ei urheilussa tarvitse mitään vikaa olla, se on viihdetuotantoa ja liiketoimintaa siinä missä moni muukin ala. Männä vuosituhannen ajatus urheilusta liikkuvan nuoren inspiraationa on kauas kadonnutta kansanperinnettä. Tänä päivänä urheilu pitää nähdä aggressiivisen kilpailun liiketoimintana. Pitkään ei tarvitse katsoa urheilun nuoriin suuntaamia tempauksia ymmärtääkseen mikä on pelin henki. Hyväntekijöinä esiintyvät sponsorit kilpailuttavat lapsia verisesti vuosiluokan parhaan löytämiseksi, jotta hänet voidaan ottaa erityiseen ohjaukseen. Sankarista tulee arvokas lisä brändille kun taas ne muut – noh, liekö niillä niin väliä? Vain paras pärjää bisneksessä ja muilla on oikeus katsella sen parhaan menestystä netistä, sopivaa maksua vastaan toki.

Urheiluun laitetun julkisen rahan määrä on huikea ja vahvassa kasvussa. Jopa kauan alalla toimineet ovat esimerkiksi Yle Puheen keskusteluohjelmissa kritisoineet tämän sokean rahan lappaamisen ja nuorten urheilijoiden tehotuotannon mielekkyyttä. Asia ei innosta lapsia juurikaan eivätkä kansalliset urheilutuloksetkaan ole mairittelevia, mittavista lisäpanostuksista huolimatta. Eihän mikään liiketoiminta voikaan kehittyä jos rahantulo lisääntyy tuloksista riippumatta. Jossain tulee se hetki kun pitää ymmärtää luovuttaa ja vaihtaa ajatusmallia. Nähdäkseni se hetki oli jo vuosikymmen takaperin, joten nyt voisi olettaa päättäjienkin sen tajuavan.

Kaikenikäisten liikunta on löytänyt uusia tuulia hyvinvoinnista, hauskanpidosta ja rentoutumisesta ilman rajua kilpailuhenkeä. Jos ymmärrämme tarjota sitä iloa myös lapsille ja nuorille, koko liikuntatutkimuksen uhkakuva voi kääntyä erinomaiseksi mahdollisuudeksi niin henkisen kuin fyysisenkin kansanterveyden osalta. Voisimme rohkeasti ottaa liikuntasuunnitelmat takaisin omiin käsiin, pois liiketalouden intresseiltä. Koululiikunnan tehtävä ei ole kasvattaa seuraavaa gladiaattoria, vaan elämästään nauttivia ja hyvinvoivia tulevia aikuisia. Meillä on hyvä koulujärjestelmä ja erinomaiset opettajat. He ansaitsevat tuekseen julkishallinnolta terveempiä asenteita. Kyllä se urheilubisnes pyörii ihan hyvin omillaankin.

Juttua on tarjottu myös Aamulehden mielipideosastolle

Jaa käyttäen:


8 vastausta artikkeliin “Mielipide: Lasten liikuntatutkimuksesta löytyy ilon siemen”

  1. Liike on lääke ja lapsille se olisi ennen kaikkea ennaltaehkäisevä sellainen, toki myös senioreille.

    Itselläni ei ole mitään kilpaurheilua vastaan, se on bisnes joka myös työllistää valtavasti ihmisiä, mutta lapset pitäisi tavalla tai toisella saada liikkumaan enemmän ja jotain voisi asian eteen tehdä myös lasten vanhemmat. En esimerkiksi ymmärrä miksi lapsille hankitaan bussikortteja kaupunkialueilla kun ennen pääsi kävellen ja pyörällä ihan hyvin.

    1. Bussikortti tai ilmainen taksimatka on haitallinen lapsille ja nuorille. Ihmisillä on jalat kävelemistä varten ja niitä voi käyttää myös pyöräilyyn.

  2. Liike on lääke sairaalassakin, meikältä kun vedettiin rälläkällä rintalasta auki ja sydän työpöydälle (viiden tunnin avosydänleikkaus) niin seuraavana päivänä kävelin, en ottanut mitään tukia vaan purin hammasta ja siitä eteenpäin, liikunta auttoi toipumiseen. Se on tietenkin kaikilla erilaista, omalla kohdalla auttoi etten mm tupakoi ja olin ennen leikkausta pitänyt kuntoni hyvänä. Mutta liike on lääke.

  3. Liikkuminen on siitä hieno laji että siinä on tasan yhtä monta sääntöä kun ihmistä. juuri se erottaa sen urheilusta. Se on täynnä mahdollisuuksia, ei rajoja.

    Itse liikun sillä tavalla, että liikunpa tänään tällä tavalla ja sillä hyvä. Kesti kauan selvitä koululiikunnan tuloskasvatuksesta ja ymmärtää että teen tulosta itseäni varten, en opettajaa.

  4. Kyuu: ”Meillä on tilaisuus tarjota liikunnasta koko tulevalle sukupolvelle tilaisuus rentoutumiseen ja itsestään huolehtimiseen, asioihin joiden merkitys voi vain kasvaa hurjasti.”

    Juuri näin.

    Vaikkapa vain pyöräillä tai kävellä luonnossa on nuorille, keski-ikäisille ja vanhoille hyödyksi ihan itselleen. Ei tarvitse kilpailla kenenkään kanssa, vaan vain nauttia ja hyötyä liikunnasta.

    Liikunta voittaa aina somettamisen.

  5. Liikunta ei ole somettamisen vihollinen tai päinvastoin. On ihmisiä jotka lähtevät luontoon tuntien kävelylle ja sieltä käsin pistävät somen täyteen kuvia ja viestejä. Jos se heille sopii, siitä vaan.

    Somettaminen ei ole ongelma. Kotiin jumiutuminen on. Totta puhuen se on yhtä haitallista terveydelle riippumatta siitä mitä kotona teet jumittaen – sometatko, katsotko telkkua, pelaatko pelejä vai luetko kirjaa. Joskus pitää nousta ylös.

    Yksi viesti on muuten myös poistettu ketjusta sillä se oli vain yksinkertaisesti ilkeä toista käyttäjää kohtaan, eikä sisältänyt asiaa.

Kommentoi