Sanna Marin poliitikkona ja demarina

Kovasti näyttää siltä että Sanna Marin on keulimassa demarieliitin vetämänä uudeksi pääministeriksi. Edustaja Marinia voi analysoida monella tapaa – toki ihmisenä, mutta myös poliitikkona, demarina ja pääministerinä. Kaikilta osin on eri näkökulmat, joten katsotaanpa hieman.

Kokemusta Tampereelta

Edustaja Marinilla on melko paljon kokemusta Tampereelta. Hän on paikallispoliitikkona saanut oikeastaan kaksi erilaista mainetta. Hänet on nähty väkeväksi yltyneiden valtuustokokousten rauhoittajana ja tässä hän on osoittanut puheenjohtajan taitoja. Toisaalta, hänet on myös nähty muissa konteksteissa aika kovana räyhääjänä. Jos aiempiin demareihin pitää verrata niin hänessä on enemmän Paavo Lipposta kuin esimerkiksi Jutta Urpilaista. Marin ei peittele vihaa tai turhautumista ja joskus lipsahtaa matkaan vähän sammakonpoikastakin. Selvää on, että hän osaa olla jämäkkä puheenjohtaja, mutta myös irtopisteitä etsivä megafoni.

Hänet laitettiin myös olemattomalla varoajalla tuuraamaan Antti Rinnettä tämän sairastumisen vuoksi. Tästäkin mielestäni löytyi kaksi kulmaa. Toisaalta, hän oli puhevalmis, terävä ja kommentit olivat aivan ehtaa instituutipolitiikkoa, paljon mukavan kuuloisia mutta erittäin tulkinnanvaraisia vastauksia. Tämä implikoi selvää pääministeriaineista, sillä pääministeri yleensä nähdään mieluiten pehmeiden ulosantien tarjoajana. Toinen puoli oli hänen hyvin heikko tietämys asiakysymyksistä joista puhuttiin, mutta tässä kohtaa on annettava armoa äkkinäisen tilanteen vuoksi. Ei hän voinut mitenkään valmistautua lonkalta tietämään kaikki mahdollinen niistä aiheista, joita Rinne oli jo vuoden opiskellut. Sanotaanko niin että olen hitusen huolissani mikäli hän ei vaikuta olevan kovin innostunut monista valtakunnan kärkiaiheista. Huolta on siis kuitenkin vaan hitunen, sillä olosuhteilla lieni vaikutusta.

Entäpä ihmisenä? Kaunis ihminen kuiten kaikki muutkin ihmiset. Vahvasti humanistin taustaa, jonka myötä myös jonkin verran luonnontieteiden vastaisuutta. Tyypillistä tänä päivänä, mutta henkilökohtaisesti olen eri linjalla. Yhtä kaikki, en mene tähän syvemmälle, sillä nyt(kin) on paras keskittyä puhumaan päättäjästä, ei henkilöstä.

Entäpä demarien kärkinimenä?

Tuhannen taalan ja sadantuhannen äänen kysmys on tämä: mitä hän tekisi demareiden kannatukselle? Rinne veti mukanaan AY-liikkeen kannattajia ja duunareita. Edustaja Marin ei omaa tällaista pohjaa, vaan hän on poliittisesti hyvin lähellä vihreiden Ohisaloa ja vasemmiston Anderssonia. Kun kolme puoluetta ajavat samaa asiaa, samanlaisilla johtajilla, se voi johtaa muiden demareita lähellä olevien aihepiirien katoamiseen toisten puolueiden suuntaan. Työläisvasemmistolle ei ehkä enää ole perinteisessä vasemmistossa sijaa, joka voi johtaa puolueen kuihtumiseen entisestään. Vähän luulen, että pelkkä vihervasemmiston peesaaminen ei riitä nousuun.

Tietenkin on myös mahdollista, että se mitä demarien nousu kaipaa on tuoreita näkökulmia ja nuorempia kasvoja. Ehkäpä demarit löytävät näin uuden lokeron kotimaan politiikasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että saatamme päästä tutkimaan tätä teoriaa piakkoin. Jos näin käy, on vähintään kohteliasta toivottaa edustaja Marinille onnea jatkoon.

Jaa käyttäen:


11 Replies to “Sanna Marin poliitikkona ja demarina”

  1. Ari Pesonen sanoi, mitä itsekin ajattelen Marinista.
    Lukekaa Pesosen pitkä analyysi tarkasti polttomoottoriautoilijat, lihansyöjät ja, natoilijat.
    Marin on kovan kalsea vasemmistoradikaali.

  2. Eilisillan A- studiossa Sanna Marin toi varsin hyvin esiin vasemmistolaisuutensa, sen perusteella hän sopisikin Vasemmistoliiton kirjoihin. Myös vihreytensä hän tuo aika vakuuttavasti näkyviin, onko se niin, että näillä ominaisuuksilla hän pyrkii tekemään pesäeroa Antti Lintdmaniin.

    Kyllä nyt viimeistään A- studio vakuutti ainakin minut hyvin selkeästi heidän puoluekannastaan, vaikka puhuivatkin sanomatta oikeastaan mitään. Ymmärrän hyvin heidän varovaisuutensa ja tulevassa pääministerivalinnassa tekisikin kolmas ehdokas oikein hyvää.

  3. Jos minä voisin jotenkin vaikuttaa valintaan, niin todennäköisesti pääministeri olisi ”kahden metrin korsto”. Vaihtoehtona saattaisi olla apulaispuheenjohtaja (puhemies) Haatainen.

  4. Onneksi tulevassa hallituksessa on myös vastavoima, Kulmuni, Lintilä, Leppä, Henriksson, eivätkä kaikki demaritkaan tuohon mahdolliseen Mariinin leiriin kuulu.

    1. Kulmuni näyttää olevan väärä valinta. Epävarma ja fraaseja hokeva, Jos ei ryhtiä ja rentoutta löydy niin menee vaihtoon aika pian.

  5. Juhani on oikeassa tuosta että puolueissa on monia kasvoja ja tyylejä – mutta yhdistelmä pääministeriä ja puolueen johtajaa on niin vahva asema, että se määrittää keskustelun päälinjan todella tiukkaan.

    Marin on nykyhallitukselle erinomainen pääministeri eikä mitenkään huono poliitikko. Demareita hän ei tosin voi pelastaa, nykyisen hallituksen ehkä.

Kommentoi